Päättyneet hankkeet

  • ACCLIM (2006-2010) Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

  • ADAPT (Adaptation of forest management to climate change: uncertainties, impacts and risks to forests and forestry in Finland, 2012-2016). Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimushanke, joka liittyi metsien kasvun ja hoidon sopeuttamiseen huomioiden ilmastonmuutoksen tuomat riskit. Yhteyshenkilöt: Hilppa Gregow, Ari Venäläinen.

  • ALARM (Assessing large scale risks for biodiversity with tested methods, 2004-2009)

  • BACC (BALTEX Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin) Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

  • CAREPOL Hankkeessa tutkittiin ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimustiedon ja ilmastonmuutosskenaarioiden käyttöä päätöksenteossa ja tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välistä kommunikointia sekä sen parantamista. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

  • CCCRP (Climate Change Community Response Portal, 2009-2012) Ilmasto-opas.fi-sivuston kehittämishanke. Rahoittaja: EU Life+. Yhteyshenkilö: Juha A. Karhu (Ilmasto-opas.fi)

  • CE

  • CES, Climate and Energy Systems: Risks, potential, adaptation

  • CLIPS (CLImate services supporting Public activities and Safety, 2016–2018). Hanke kehittää yhdessä kansalaisten kanssa uusia 0–46 vuorokauden mittaisia vaikutusennusteita tukemaan sääolosuhteisiin varautumista. Hanke keskittyy yhtä lailla Suomen kaupunki-, maaseutu- ja merialueille. Keskeiset käytössä olevat aineistot ovat Ilmatieteen laitoksen oma havaintodata, ECMWF:n uusanalyysit ja pitkän ajan ennustetuotteet sekä PRONTO-tietokanta. CLIPS-hankkeessa pyritään tavoittamaan kansalaisia Ilmatieteen laitoksen ja Ilmasto-opas.fi-sivuston viestintäkanavien kautta ja saamaan heidät mukaan palveluiden kehittämiseen. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.

  • CONBIO (Metsien jatkuvan kasvatuksen merkity ilmastonmuutoksen hillinnässä. puun tuotannossa ja monimutoisuuden suojelussa, 2016). Hankkeen tavoitteena oli (1) arvioida jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia yhdistää puuntuotokseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja monimuotoisuuden suojeluun liittyviä tavoitteita, ja (2) analysoida kognitiivis-behavioraalisten politiikkatyökalujen tehokkuutta, nopeutta ja polkuriippuvuutta, kun metsänomistajien valintoja pyritään tuuppaamaan ilmastomuutosta hillitseviksi ja siihen sopeutuviksi. Ilmatieteen laitos tutki kuivuuden ja tuulituhojen esiintymistä tulevaisuudessa eri ilmastoskenaarioiden mukaan ja analysoi näiden roolia jatkuvan kasvatuksen malleissa. Rahoitus: HENVI. Yhteyshenkilö: Antti Mäkelä.

  • CORE-CLIMAX (Coordinating earth observation data validation for re-analysis for climate services, 2013-2015) keskittyi ilmaston ja ilmastopalveluiden kannalta oleellisten satelliittien havaitsemien parametrien laadun varmistamisen ja niiden nykyisen käyttöasteen hyvyyden määrittämiseen. Tämä tieto on oleellinen numeeristen säämallien avulla tuotetuissa reanalyyseissä ja data-assimilaatiossa. Hankkeessa verrattiin maailmalaajuisia reanalyysejä alueellisiin. Edellä mainittujen tietojen hyödyntämistä ja potentiaalia mm. ilmastotutkimuksessa ja ilmastopalvelussa kartoitettiin käyttäjäkyselyllä. Rahoittaja: EU. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.

  • COST PROFOUND (2014-2018).Hankkeen keskeisin tavoite on parantaa edellytyksiämme arvioida ympäristön tilan muutoksen vaikutuksia Euroopan metsiin. Käsiteltäviä aiheita ovat aineistotarpeet, metsien tilan ja kehityksen mallintaminen mukaan lukien mallien tarkkuus. Rahoittaja: EU. Yhteyshenkilö: Ari Venäläinen.

  • CRISMA (Modelling crisis management for improved action and preparedness, 2012-2015) Hankkeessa kehitettiin integroitu suunnittelu- ja päätöksentekotyökalu potentiaalisiin säästä aiheutuviin kriisitilanteisiin, joilla on välittömiä, voimakkaita ja pitkään jatkuvia vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Rahoittaja: EU FP7

  • DECADE (2011-2015) Vuosikymmenjaksolle laadittujen ilmastoennusteiden käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Hankkeessa tutkittiin ilmaston vuosikymmenskaalan vaihtelua ja ennustettavuutta Pohjoismaiden alueella. Lisäksi arvioitiin vuosikymmenskaalan ilmastovaihtelun vaikutuksia metsien kasvuun sekä energian tuotantoon ja kysyntään. Hankkeessa olivat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Teija Seitola.

  • ERMOND (Ecosystem Resilience for Mitigation of Natural Disasters) (2015-2017). Hankkeen tavoitteina on a) tehdä katsaus luonnonkatastrofeista pohjoismaissa ja kuinka ekosysteemien ennallistamisella voidaan vähentää luonnonkatastrofien aiheuttamia riskejä, b) tehdä alueellisia tapaustutkimuksia strategisesta ekosysteemien resilienssin lisäämisestä ja c) tehdä suosituksia ekosysteemien resilienssin lisäämisestä Pohjoismaissa. Rahoittaja: Pohjoismaiden ministerineuvosto. Yhteyshenkilö: Karoliina Pilli-Sihvola.

  • ELASTINEN (Ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen, 2015-2016). Hanke tuotti tietoa ja etsi ratkaisuja, jotka vahvistavat eri toimialojen kykyä arvioida ja hallita sää-, talous- ja ilmastoriskejä. Tavoitteena oli vähentää riskeihin liittyvää suomalaisen yhteiskunnan haavoittuvuutta ja parantaa kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Hankkeessa olivat mukana Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus, Gaia Consulting Oy ja Helsingin yliopisto. Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.

  • ENSEMBLES

  • ENSURE Hankkeessa arvioidaan ekosysteemipalveluiden kustannuksia ja hyötyjä kaupungeissa. Tarkastelun kohteena on erityisesti ilmaston ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.

  • EU-C3S Clim4Energy (Ilmastonmuutosindikaattoreita energiasektorille, 2016-2018) Hankkeessa yhdistyvät 7 ilmastotutkimus- ja ilmastopalvelukeskuksen ja 10 energia-alan toimijan asiantuntemus. Hanke tuottaa indikaattoreita ilmastomuutoksesta ja sen vaihtelevuudesta energia-alan käyttöön Euroopan alueelle. Se auttaa muita Copernicus-palveluita jakamalla kokemuksia ja työkaluja, jotka liittyvät laadunvalvontaan, tiedonsiirtoon hajautetuilla järjestelmillä sekä monimutkaisten ja moniulotteisten tietojen ja niiden epävarmuuden visualisointiin. Rahoittaja: EU. Yhteyshenkilö: Andrea Vajda.

  • EU-C3S-Data Evaluation for Climate Models (2016–2018). Ilmatieteen laitoksen koordinoima hanke, jossa luodaan puitteet ilmastomalliaineistojen käyttöön Euroopan laajuisessa tulevaisuuden ilmastotietopankissa (Copernicus Climate Change Service, C3S). Rahoittaja: EU/ECMWF. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.

  • [EU-MACS](http://eu-macs.eu/#) (2016-2018) hanke analysoi ilmastopalvelumarkkinoiden rakennetta ja taustavoimia sekä markkinoiden esteitä ja mahdollisuuksia. Ilmastopalvelut käsittävät ilmastotutkimukseen perustuvan tiedon tuottamisen, jakamisen ja käsitteellistämisen päätöksenteon tarpeisiin. Hankkeen analyysi tähtää ilmastopalvelumarkkinoiden, joissa on sekä yksityisen että julkisen markkinoiden ominaisuuksia, kehittymisen ja innovaatiopotentiaalin ymmärtämiseen. Tätä arvioidaan luonnontieteellisestä, teknisestä, laillisesta, eettisestä, hallinnollisesta ja yhteiskunnallis-taloudellisesta näkökulmasta. Hankkeeseen osallistuu laaja joukko sidosryhmiä finanssi-, turismi- ja kaupunkisuunnittelusektoreilta monin eri tavoin. Rahoittaja: EU H2020. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels

  • EWENT Hankkeessa tutkittiin sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia EU:n liikennejärjestelmiin ja niiden taloudellisia seurauksia. Rahoittaja: EU FP7. Yhteyshenkilö Heikki Tuomenvirta.

  • EXWE/SAFIR2014 (2011-2014). Yhteyshenkilöt: Hilppa Gregow, Kirsti Jylhä.

  • EXWE/SAFIR2018 (2015-2018). Hankkeen tavoitteena on syventää nykyisten ja suunniteltujen voimalaitospaikkojen ympäristöolosuhteiden ymmärtämistä keskittyen ilmakehän, Itämeren ja avaruussään ääri-ilmiöihin. Lisäksi tavoitteena on tukea todennäköisyysperusteista riskianalyysiä ja kehittää ympäristövaikutusten mallinnusta. Hankkeessa tutkitaan ydinvoimalaitosten kannalta kriittisten sääilmiöiden esiintymistä muuttuvassa ilmastossa, meriveden korkeuden vaihteluita voimalaitospaikoilla eri aikaskaaloissa, peräkkäisten aurinkomyrskyjen vaikutuksia ja päästöjen leviämismallinnusta. Hankkeen tulokset laajentavat tietämystä ydinvoimalaitosten mahdollisista ulkoisista riskeistä. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

  • FINADAPT

  • FINSKEN

  • FUME (2009-2013)

  • FRAME

  • [IHKU](http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Ilmansaasteiden_haittakustannusmalli_Suomelle_IHKU) (Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle, 2017-2018) Hankkeen päätavoitteena on kehittää Suomelle kansallisen tason ilmansaasteiden haittakustannusmalli käytettäväksi strategisen päätöksenteon tukena. Haittakustannusmalli painottuu ensisijaisesti terveyskustannuksiin Suomessa, jotka ovat merkittävin ilman epäpuhtauksista aiheutuva haittakustannus. Muita kustannuksia käsitellään aiempia tutkimuksia arvioivan kirjallisuuskatsauksen yhteydessä ja niitä verrataan suuruusluokaltaan arvioituihin terveyskustannuksiin. Hankkeen tavoitteena on myös esittää yleistajuisesti erilaisia haittakustannusten arviointimenetelmiä ja lähestymistapoja. Konsortion partnerit: SYKE (koord.), THL, IL. Rahoittaja: VN TEAS. Yhteyshenkilö: Väinö Nurmi.

  • ILMAPUSKURI (2013-2016). Hankkeessa tutkittiin, kuinka maataloudessa sopeutumistoimilla voidaan parantaa tuotantojärjestelmiä ja -menetelmiä niin tila-, alue- kuin kansallisella tasolla. Yhteyshenkilö: Kimmo Ruosteenoja.

  • ILMASOPU

  • ILKKA (Ilmastonkestävä kaupunki – työkaluja suunnitteluun, 2012-2014) Hankkeen avoitteena oli edistää ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua sekä luoda suunnittelutyökaluja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnittelijoille sekä rakennus- ja viheralan yrityksille ilmastonmuutoksen huomioonottamisesta suunnittelussa. Rahoittaja: EAKR. Yhteyshenkilöt: Hilppa Gregow, Achim Drebs.

  • INTAS-projekti (SCCONE)

  • IRTORISKI Hankkeessa tutkittiin, miten kustannus–hyötyanalyysin käyttöä ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnittelussa voitaisiin helpottaa niin, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään kustannustehokkaasti sekä ilmastonmuutokseen liittyvien vaarojen priorisoinnissa että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vertailussa.

  • MOWE-IT hanke arvioi tekijöitä, jotka toimivat edellytyksinä ilmassa ja maanpinnalla toimivien liikennemuotojen väliselle siirrettävyydelle, jotta matkustajia, logistiikkaketjua, Eurooppalaisia instituutioita ja kansalaisia voidaan suojella rahtiliikenteessä tapahtuvilta myöhästymisiltä, peruutuksilta ja katkoksilta, jotka aiheutuvat äärimmäisistä sääilmiöistä tai muista luonnonkatastrofeista. Rahoittaja: EU FP7.

  • MERMAID (Merenkulun ja matkailun riskien ja mahdollisuuksien identifiointi arktisella alueella) (2015-2016). Hanke on Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahoista rahoitettava ja tukee Suomen arktisen strategian toimeenpanon suunnittelua. Hankkeen tulokset parantavat Suomen mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja vastuullisesti arktisella alueella ja hyötyä alueen kehityksen tuomista taloudellisista mahdollisuuksista. Hankkeessa tuotettiin mm. Suomen kannalta relevantteja tulevaisuukuvia, ennakoitiin Venäjälle erittäin tärkeän alueen muutostrendejä sekä arvioitiin sitä, miten Suomi ulkomaan-, kauppa- sekä innovaatiopoliittisilla toimilla voi vähentää alueen uhkia ja riskejä ja hyödyntää mahdollisuuksia. Lisäksi arvioitiin Suomelle relevantteja ratkaisumalleja ja toimenpiteitä. Rahoittaja: Valtioneuvoston kanslia. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.

  • MERSU (päättyi 30.4.2017) arvioi merenkulun ympäristö- ja ilmastosääntelyn vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle. Hankkeessa käsitellään erityisesti meriklusteria, talvimerenkulkua, logistiikkaa ja cleantechia. Analyysit pohjautuvat toimijahaastatteluihin sekä erilaisiin merenkulun päästömalleihin ja makrotalouden malleihin. Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Yhteyshenkilö: Riina Haavisto.

  • Myrskyn merkit (2017-2019). Hanke yhdistää taiteen, tieteen ja kulttuurintutkimuksen tulkintoja myrskyistä, rajuilmoista ja niiden kokemisesta. Luonnontiede ja kulttuurintutkimus määrittävät sisältöjä, mutta taiteesta tulee kokemusten ilmaisun keino. Hankkeessa toteutetaan vuonna 2019 avautuva kiertävä näyttely. Hanketta koordinoi Lusto - Suomen metsämuseo. Rahoittaja: Suomen kulttuurirahasto. Yhteyshenkilöt: Tiina Ervasti, Terhi Laurila.

  • NONAM (NOrdic Network for Adaptive Management) NONAM on pohjoismainen yhteistyöverkosto ilmastonmuutos- ja sopeutumistutkijoille. Verkoston päätavoitteena on yhteistyön ja tiedonvaihdon eidstäminen tutkijoiden kesken. Yhteistyöverkoston toiminta huipentui laajan sopeutumiskonferenssin järjestämiseen (yhteistyössä NORDCLAD-Net verkoston kanssa) Helsingissä 29-31 elokuuta 2012. Konferenssista löytyy lisätietoa konferenssin kotisivuilta.

  • NORDKLIM Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

  • PERU-AQUAFUTURA (2012-2016). Hankkeessa tutkittiin ilmaston luonnollisen vaihtelun ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Perun alueilla, joissa on niukkuutta vedestä. Hankkeessa kehitettiin päätöksentekoa tukeva järjestelmä, jolla vesivaroja voidaan hallita kestävällä tavalla. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.

  • PLUMES (Epävarmuudet ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten arvioissa, 2014-2018). Konsortionhankkeen (SYKE, LUKE ja IL) tavoitteena on kehittää keskeisten epävarmuuksien käsittelyä analysoitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia, niihin sopeutumista ja haavoittuvuutta. IL tuottaa hankkeessa päivitettyjä ilmastoskenaarioita Suomelle, laatii päivittäisiä hila-aineistoja useille ilmastomuuttujille, arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen, tarjoaa opastusta tulosten käyttäjille ja välittää ajantasaista tietoa Ilmasto-opas.fi-sivustolle. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

  • Pohjoismainen ydinturvallisuustutkimus

  • POSIVA 2013. Yhteyshenkilöt: Ari Venäläinen, Natalia Korhonen.

  • PRUDENCE Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

  • RAIN (Risk Analysis of Infrastructure Networks in Response to Extreme Weather, 2013-2016). Hankkeen tavoitteena oli vähentää sään ääri-ilmiöiden vaikutusta liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkoihin. Hankkeessa kehitettiin varoitusjärjestelmiä, työkaluja tukemaan päätöksentekoa ja teknisiä ratkaisuja palauttamaan nopeasti järjestelmien toimintakyky. Ilmatieteen laitos osallistui hankkeessa sään ääri-ilmiöiden tunnistamiseen sekä niihin liittyvien vahinkojen ennustettavuuden ja todennäköisyyden arvioimiseen nykyisessä ja tulevassa ilmastossa. Rahoittaja: EU FP7. Yhteyshenkilöt: Hilppa Gregow, Andrea Vajda.

  • RATU

  • RECAST Hankkeessa tutkittiin ilmastonmuutoksen aiheuttaman epävarmuuden ja lisääntyvän sään vaihtelun vaikutuksia sääherkkiin pääomaintensiivisiin systeemeihin. Tarkoituksena oli kehittää näiden sektoreiden sopeutumista ilmastonmuutokseen.

  • SAFE-MET (2011-2014) Hankkeessa tutkittiin keinoja parantaa Malawin ja Zambian varautumista ilmasto- ja sääriskeihin, sekä kehittää maiden monitieteistä ilmastonmuutostutkimusta. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilöt: Ari Venäläinen, Karoliina Pilli-Sihvola.

  • SAFIR2010

  • SETUKLIM Hankkeessa laadittiin CMIP5 ilmastomallikokeita hyödyntäen skenaarioita Suomen tulevasta ilmastosta. Lisäksi arvioidaan lämpötilan ja Suomen rannikon vedenkorkeuden ääritilanteiden todennäköisyyksien muutoksia. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

  • SIETO (2017-2018). Hankkeessa toteutetaan kansallinen sää- ja ilmastoriskiarviointi sekä laaditaan suunnitelmat tulevien riskinarviointien laatimiseksi sekä riskinarviointiin liittyvien aineistojen järjestämiseksi. Hanke tukee kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vastaa sää- ja ilmastoriskien hallinnan kansalliseen, EU-tason ja globaaliin ohjaukseen. Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

  • SNOW-CLIM

  • SSWSS (Severe Weather Warning Services for Sri Lanka, 2016-2018). Hankkeessa kehitetään Sri Lankaan ukkosiin ja rankkasateisiin liittyviä varoitus- ja ennustesovelluksia, jotka todennetaan salamapaikannustietojen perusteella. Lisäksi suomalaiset teollisuusyhteistyökumppanit (Vaisala, Profium ja Noviaria) kehittävät 1) räätälöityjä älypuhelinsovelluksia valittujen loppukäyttäjien testattavaksi ja 2) myös muihin kehittyviin maihin sopivia liiketoimintamalleja. Rahoitus: Tekes-BEAM (50 % Tekes, 50 % ulkoministeriö). Yhteyshenkilö: Antti Mäkelä.

  • TOLERATE

  • ToPDAd hankkeessa kehitettiin viimeisintä tekniikkaa edustavia sosioekonomisia menetelmiä ja työkaluja yhdennettyä arviointimallintamista varten alueelliseen ilmastonmuutokseen sopeutumista varten. Kehitettyjen menetelmien ja työkalujen perusteella tuotettiin arvioita EU-tason politiikan suhteen kolmelle talouden sektorille: energia, liikenne ja turismi. Rahoittaja: EU FP7. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels

  • TULUVAT (Tvt-ratkaisut tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen tukena: tapaus ilmastonmuutos, 2012–2013) Hankkeessa tarkasteltiin tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja osana tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen tukena käyttäen ilmastonmuutosta esimerkkinä. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

  • TWASE (2015-2018). Hankkeen tavoitteena on identifoida ja arvioida sidosryhmien tarpeet arktisen muutoksen edessä, parantaa sää-, jää- ja meripalveluita ja arvioida niiden hyötyjä Arktisella alueella sekä parantaa alueen varautumista ilmastonmuutokseen. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.

  • VACCIA (2009-2011) (hankesivun suomenkielinen versio, svensk versio, English version)

  • 5T (2014-2015) Hankkeessa yhdistettiin koulujen tiedekasvatusta tutkimuslaitoksissa tehtävään tutkimukseen. Hankkeeseen osallistuivat tutkimuslaitokset laativat tutkimusaihioita koululaisten toteutettavaksi opettajien ja tutkijoiden opastuksella. Koululaiset ja opiskelijat tekivät meneillään oleviin tutkimushankkeisiin (lumitutkimus, lajien levinnäisyys, fenologia) liittyviä havaintoja ja kokeita. Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhteyshenkilö: Atte Harjanne.

  • ViVoTiVi (Ilmastonmuutos – Visuaalista voimaa tiedeviestintään, 2013–2016). Hankkeen tavoitteena oli parantaa edellytyksiä tuoda ajankohtaista ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. Hankkeessa rakennettiin Ilmasto-opas.fi-sivustolle uusia palveluita soveltaen tehokkaita tiedon visualisointikeinoja. Rahoittaja: Tieteen tiedotus ry. Yhteyshenkilö: Sanna Luhtala.