"Meillä on nyt monta samanaikaista ilmiötä käynnissä: Keski-Euroopasta kulkeutuu Suomeen pienhiukkasia, ja se vaikuttaa eniten heikentyneeseen ilmanlaatuun. Lisäksi katupölykausi on käynnistymässä, ja siitepölyjäkin kulkeutuu jo Suomeen", sanoo tutkija Katriina Kyllönen Ilmatieteen laitokselta.

Korkeimmat mitatut pienhiukkaspitoisuuksien vuorokausikeskiarvot olivat keskiviikkona Lounais-Suomessa lähes 50 mikrogrammaa kuutiometrissä. Euroopassa on astumassa tänä vuonna voimaan uusi kansalaisten tiedotus- ja varoitusvelvollisuus, mikäli pitoisuudet ovat haitallisen korkeita terveydelle. Pienhiukkasten osalta kyseinen vuorokausitaso on 50 mikrogrammaa kuutiometrissä, eli raja ei nyt aivan ylittynyt Suomessa.

Ilmakehän pienhiukkaspitoisuudet ovat koholla Suomessa Keski-Euroopan teollisuusalueilta saapuneen laaja-alaisen kaukokulkeuman takia. Näillä alueilla korkeat pienhiukkaspitoisuudet ovat yleisempiä kuin meillä.

Heikentyneen ilmanlaatutilanteen odotetaan pienhiukkasten osalta paranevan tämän päivän jälkeen. Ennusteen mukaan lähipäivinä voi kuitenkin esiintyä alueellisesti kohonneita pienhiukkaspitoisuuksia. Katupölykausi on vasta alkamassa, joten tulevat sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi pölyn muodostumiseen. Poutainen, kuiva ja tuulinen sää pahentaa katupölytilannetta, ja sateet puolestaan puhdistavat ilmaa tehokkaasti.

Turun yliopiston siitepölytiedotuksen mukaan etelämpää Euroopasta kulkeutuu koko maahan lepän siitepölyä, ja sen määrät voivat nousta korkeiksi maan etelä- ja keskiosissa. Lisäksi pähkinäpensaan siitepölyä saattaa kulkeutua maan etelä- ja keskiosiin.

Heikko ilmanlaatu voi aiheuttaa terveyshaittoja

Heikentynyt ilmanlaatu voi aiheuttaa terveyshaittoja etenkin ilmansaasteille herkille ihmisille. Astmaatikot ja yleensä iäkkäät, sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat henkilöt voivat saada hengitystie- ja sydänoireita; lisäksi keuhkojen ja sydämen toimintakyky voi heiketä. Pienhiukkaset lisäävät lasten hengitystieoireita ja -infektioita.

Myös terveet ihmiset voivat kokea silmien, nenän ja kurkun ärsytystä tai lievää hengenahdistusta. Oireilevien henkilöiden kannattaa välttää rasitusta aiheuttavaa liikuntaa ulkona ja pysytellä pääosin sisätiloissa.

Lisätietoja ajantasaisesta ilmanlaadusta saa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Loppuviikko on tuulinen ja monin paikoin sateinen

Ilmatieteen laitoksen 12. maaliskuuta tekemän sääennusteen mukaan suuressa osassa maata sataa tänään vettä tai tihkua, Lapissa myös lunta. Perjantaina tuuli yltyy, ja perjantaina iltapäivällä puuskat voivat yltyä jopa myrskypuuskiksi maan länsi- ja lounaisosassa, erityisesti Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Myös läntisillä merialueilla lounaistuuli nousee myrskylukemiin tai lähelle niitä.

Puuskien ennustetaan heikkenevän perjantai-iltaa kohden auringon laskettua. Myöhäisillaksi voimakkaimman tuulen alue siirtyy Pohjois-Suomeen, missä kovimmat, paikoin noin 20 m/s puhaltavat puuskat osuvat Lapin lounaisosaan. Lauantaiaamupäivään mennessä puuskat hiipuvat myös Lapissa.

Matalapaine tuo mukanaan sateita Pohjanmaalle ja siitä pohjoiseen sekä Lappiin. Osa sateista tulee Keski-ja Pohjois-Lapissa myös lumena, mikä heikentää ajokeliä. Lauantaina erityisesti Varsinais-Suomesta koilliseen kohti Kainuuta ulottuvalla alueella on odotettavissa vesisateita. Sateita yltää todennäköisesti myös Uudenmaan länsiosaan. Sunnuntaina sateet painottuvat todennäköisesti länteen ja pohjoiseen.

Poutaisimmat alueet ovat viikonloppuna idässä, missä aurinkoisimmilla alueilla lämpötila kohonnee kymmenen asteen tuntumaan.

Lisätietoja:

• Ilmanlaatu Suomessa

• Ilmanlaatuindeksi

• Pienhiukkaset ilmansaasteena

• Voimassa olevat varoitukset

Ilmanlaatu: Tutkija Katriina Kyllönen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 352 6722, katriina.kyllonen@fmi.fi

Sääennuste: Palveleva meteorologi 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Euroopassa lämpötilat vaihtelivat alueittain: Länsi-, Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa oli tavanomaista lämpimämpää, kun taas Fennoskandiassa, Baltian maissa ja Luoteis-Venäjällä vallitsi tavanomaista kylmempi sää. Euroopan maa-alueiden keskilämpötila oli kokonaisuutena hieman vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa alempi.

Erityisesti Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa helmikuuta leimasivat voimakkaat myrskyt ja runsaat sateet. Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa ja Marokossa koettiin poikkeuksellisia sateita, mikä aiheutti laajoja tulvia sekä merkittäviä vahinkoja ja jopa kuolonuhreja.

Runsaat sateet liittyivät ilmakehän jokiin, eli kapeisiin, hyvin kosteaa ilmaa kuljettaviin vyöhykkeisiin sekä tavanomaista etelämmäs siirtyneeseen suihkuvirtaukseen, joka ohjasi myrskyjä kohti Etelä-Eurooppaa. Myrskyjen sarja toi alueelle toistuvasti uusia sadealueita, mikä kasvatti sademääriä ja johti maanvyöryihin erityisesti Iberian niemimaalla ja Länsi-Ranskassa.

”Helmikuun sää Euroopassa oli pitkään hyvin kaksijakoinen: Länsi-Euroopassa esiintyi poikkeuksellisen runsaita sateita, kun taas Fennoskandiassa sää oli korkeapaineen takia hyvin vähäsateinen. Ilmastonmuutoksen vaikutus säätyyppien pysyvyyteen on aktiivisen tutkimuksen kohteena, ja on mahdollista, että tulevaisuudessa säätilanteet voivat pysyä paikallaan entistä herkemmin”, sanoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.

Helmikuun keskimääräinen meriveden pintalämpötila oli 20,88 °C, mikä on mittaushistorian toiseksi korkein helmikuun arvo yhdessä vuoden 2025 kanssa. Arktisen merijään laajuus oli helmikuussa noin 5 % keskimääräistä pienempi ja mittaushistorian kolmanneksi alhaisin.

Helmikuu oli Suomessa tavanomaista kylmempi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuussa oli tavanomaista kylmempää koko maassa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin −5 asteesta Pohjois-Lapin noin −18 asteeseen. Vuosien 1991‒2020 keskiarvoon verrattuna helmikuun keskilämpötila oli koko maassa 3–6 astetta tavanomaista alempi. Näin ollen helmikuu oli paikoin harvinaisen kylmä eri puolilla maata. Sademäärät olivat monin paikoin tavanomaista pienempiä.

Lisätietoja:

Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, p. 050 475 0756

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

• Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)

• Ilmastollinen vertailukausi 1991–2020

Varsinkin sunnuntai on lämmin päivä: ylimmät lämpötilat ovat laajalti viiden ja kymmenen plusasteen välillä. Lämpimintä on maan etelä- ja keskiosassa sekä Länsi-Lapissa.

"Sunnuntain lukemat ovat ajankohtaan nähden laajalti harvinaisen lämpimiä, sillä samankaltaisia lämpötiloja esiintyy tyypillisesti vasta huhtikuun loppupuolella", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Janika Takala.

Aurinko paistaa lähes koko maassa, joskin Lapissa voi sataa muutamia senttejä uutta lunta perjantaiyön ja lauantain välillä. Erityisesti torstain ja perjantain välisenä yönä lumisateen jälkipuolella voi tulla myös jäätävää vesisadetta tai tihkua, päiväsaikaan myös vettä.

Lumet sulavat nyt vauhdilla – maastopalokausi lähestyy

Sään lämpeneminen ja auringonpaiste vauhdittavat lumipeitteen sulamista. Nopeinta lumen sulaminen on kuluneen viikon aikana ollut maan lounaisosassa ja Ahvenanmaalla, missä lumensyvyyshavainnot näyttävät jo monin paikoin nollaa. Etelässä ja lännessä lunta on pääosin 5–20 senttimetriä, pohjoisessa vielä pääosin 60–80 senttimetriä.

Lämpimässä säässä lumet saavat kyytiä ja maasto alkaa hiljalleen kuivua, mikä tarkoittaa myös maastopalokauden alkamista.

”Näillä näkymin maastopalovaroituskausi alkaa muutaman viikon kuluessa, jos sää pysyy suhteellisen poutaisena. Ensimmäiset maastopalovaroitukset annetaan todennäköisesti Ahvenanmaalle ja maan lounaisosaan”, Takala sanoo.

Kuivassa ja lämpimässä säässä myös katupöly ja siitepöly alkavat lähipäivinä vaivata herkimpiä.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Ilmanlaatu nyt

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Helmikuun ylin lämpötila oli 6,3 astetta, joka mitattiin Maarianhaminan länsisatamassa kuukauden 28. päivänä. Kuukauden alin lämpötila oli Sallan Naruskassa helmikuun 1. päivänä havaittu −35,8 astetta.

Helmikuussa korkeapaine piti sateet vähissä

Helmikuun sademäärät olivat monin paikoin tavanomaista pienempiä, kun korkeapainevoittoinen säätyyppi vallitsi pitkään Pohjolassa. Lapissa sateet olivat laajalti jopa harvinaisen vähäisiä. Kuukauden sademäärä vaihteli Inari Nellimin 5,9 millimetristä Kouvola Anjalan havaintoaseman 46,9 millimetriin. Suurin vuorokausisademäärä, 27,2 millimetriä, mitattiin Kouvola Anjalan havaintoasemalla 26. helmikuuta.

Helmikuun lopussa suuressa osassa maata lumensyvyys oli keskiarvojen alapuolella. Se vaihteli maan lounaisosan muutaman senttimetrin ja Kittilän Pokan 88 senttimetrin välillä. Maan itäosassa poikkeama tavanomaiseen lumensyvyyteen oli peräti 20–30 senttiä. Lapissa lumensyvyys oli enimmäkseen hieman keskiarvojen yläpuolella.

Auringonpaistetunteja kertyi helmikuussa tavanomaista enemmän Lappia lukuun ottamatta.

Talven kylmin lämpötila mitattiin tammikuun alkupuolella

Talven eli joulukuu-helmikuun keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan noin −1 asteesta Pohjois-Lapin noin −16 asteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista kylmempi vuosien 1991–2020 pitkän ajan keskiarvoon verrattuna: lämpötilapoikkeama oli suuressa osassa maata noin kahden asteen luokkaa, Lapissa 2–5 asteen luokkaa. Osassa Lappia talvi oli näin ollen harvinaisen kylmä.

Talvikuukausien alin lämpötila oli 9. tammikuuta Savukosken Tulppiossa havaittu −42,8 astetta. Ylin lämpötila oli 8,9 astetta, joka havaittiin 10. joulukuuta Maarianhaminan lentoasemalla.

Talvella satoi laajalti tavanomaista vähemmän. Vähiten satoi Toholampi Laitalassa, 57 millimetriä, ja eniten Jomalan Jomalabyssä, 166,6 millimetriä. Talven sademäärät olivat paikoin harvinaisen vähäisiä.

Aurinko paistoi talvikuukausina koko maassa lähellä tavanomaisia lukemia.

Lisätietoja:

• Helmikuun säätilastot

• Talvisään tilastoja

• Ilmastollinen vertailukausi

Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

Maan etelä- ja keskiosassa sataa tänään monin paikoin vettä, ja jalankulkuväylät ovat laajalti liukkaita. Lämpötilojen sahaaminen nollan molemmin puolin voi pahentaa tilannetta viikonvaihteessa.

Vesi- ja lumisateita etelässä viikonloppuna

Lauantaina tihkusateinen ja utuinen sää jatkuu maan etelä- ja keskiosassa. Ylimmät lämpötilat nousevat etelässä 3–4 asteeseen, maan keskiosassa ollaan hieman plussan puolella. Vuorokauden ympäri jatkuva lauha sää sulattaa lumipeitettä tehokkaasti. Pohjoisessa lämpötilat ovat −5 asteen tuntumassa. Erityisesti Länsi-Lapissa pilvisyys vähenee päivän edetessä, myös Perämeren rannikolla aurinko näyttäytynee iltapäivällä.

Sunnuntaiksi lounaasta on saapumassa Suomeen pienehkö matalapaine, jonka ennusteeseen liittyy vielä epävarmuutta.

"Tämän hetken ennusteen mukaan maan sisäosiin Jyväskylän eteläpuolella voi kertyä viitisen senttiä märkää lunta sunnuntain aikana. Matalapaineen tuulet eivät kuitenkaan näytä kovin voimakkailta, tuuli yltyy navakaksi lähinnä Suomenlahdella", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Petteri Pyykkö.

Etelärannikon tuntumassa sateen olomuoto vaihtelee sunnuntaina – varsinkin Länsi-Uudeltamaalta Varsinais-Suomeen sataa päivällä myös vettä. Ajokelin ennustetaan olevan huono maan etelä- ja länsiosassa.

Jyväskylän pohjoispuolella sunnuntai on laajalti pilvipoutainen, lämpötila on nollan molemmin puolin. Pohjoisessa on laajalti aurinkoista; päivän ylimmät lämpötilat ovat pari astetta lauantaita korkeampia.

Pohjoisen talvilomaviikolla kevät etenee maan eteläosassa – pohjoiseen lisää lunta

Sää on loppuviikolla osassa maata plussan puolella yötä päivää, mikä nopeuttaa lumien sulamista. Lisäksi osa loppuviikon sateista tulee todennäköisesti vetenä. Suomen ympäristökeskus onkin antanut hulevesistä tulvavaroituksen maan länsiosaan ja lauantaina laajemmin maan etelä- ja keskiosaan.

Epävakaan viikonlopun jälkeen maanantaina sää on korkeapaineen selänteen takia todennäköisesti laajalti poutainen ja osin myös aurinkoinen. Tiistaita kohden Keski-Euroopasta saapuu Suomeen annos lauhaa ilmaa, ja samalla matalapaine tuo lumisateita maan pohjoisosaan, missä lämpötilat ovat edelleen pakkasella yötä päivää.

Ylimmät lämpötilat mitataan alkuviikolla maan länsiosassa. Keskiviikkona Suomen säähän saattaa vaikuttaa Föhn-ilmiö, joka selkeän sään toteutuessa nostaisi päivälämpötilat osassa maata paikoin yli +5 asteen. Ennusteeseen liittyy kuitenkin vielä merkittävää epävarmuutta.

"Odotettavissa on alkukeväälle tyypillistä suurta lämpötilojen vuorokausivaihtelua", Pyykkö sanoo.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Talvilomaviikkojen säätilastoja

• Tuntureiden sääolot -mitä retkeilijän on hyvä tietää

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

"Ajokeli heikkenee torstaista alkaen lumisateiden, ajoittaisten jäätävien vesisateiden ja sään lauhtumisen vuoksi koko maassa. Myös jalankulkusää muuttuu osassa maata huonoksi", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Oskari Rockas.

Alkuviikko on vielä laajalti poutainen koko maassa. Helmikuun loppupuolella lämpötiloissa on jo selvää vuorokausivaihtelua: maan etelä- ja keskiosassa päivälämpötila vaihtelee −1:n ja −10:n ja maan pohjoisosassa −5:n ja −20 asteen välillä. Öisin pakkanen kuitenkin kiristyy, ja selkeällä säällä yölämpötila voi maan etelä- ja keskiosassa olla −20 asteen, Lapissa jopa −30 asteen tienoilla. Pilvisyys on vaihtelevaa ja muuttuu runsaammaksi keskiviikon kuluessa lähestyvän sadealueen edellä.

Toisen talvilomaviikon alussa lunta on maan etelä- ja keskiosassa 10–40 senttimetriä, maan pohjoisosassa pääosin 30–80 senttimetriä. Keski-Lapissa on eniten lunta, 70–80 senttimetriä, kun taas lännessä lumensyvyydet ovat monin paikoin alle 20 senttiä. Lunta on edelleen monin paikoin tavanomaista vähemmän ajankohtaan nähden, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa lunta on laajalti harvinaisen vähän. Etelässä lumensyvyydet ovat lähellä tavanomaisia: esimerkiksi Uudellamaalla lunta on noin 20–30 senttimetriä.

Sadealue saapuu länteen keskiviikkoillaksi

Torstaina sadealue liikkuu Suomen yli itään ja samalla sää lauhtuu. Torstain sateet tulevat pääosin lumena, mutta etenkin lännessä ja etelärannikolla sade voi muuttua jo torstaina vetiseksi. Ajoittain voi tulla myös jäätävää vesisadetta. Myöhemmin perjantain ja lauantain aikana vesi- ja räntäsateita voi tulla myös maan keskiosassa lämpötilan noustessa plussan puolelle.

"Lämpötila voi nousta nollan tuntumaan aina Etelä- ja Keski-Lappia myöten", Rockas ennustaa.

Torstaille ennustetaan laajalti 2–5 senttimetrin lumikertymää, maan eteläosan sisämaassa lumikertymä voi olla paikoin suurempikin. Lumisateet ja sään lauhtuminen heikentävät yleisesti ajokeliä. Lännessä ja etelässä jään päälle satava vesi tekee myös jalankulkusään liukkaaksi.

Lisätietoja

• Voimassa olevat varoitukset

• Talvilomaviikkojen säätilastoja

• Tuntureiden sääolot -mitä retkeilijän on hyvä tietää

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Maan keskivaiheilla lämpötila on viikonlopun aikana 5 ja 15 pakkasasteen välillä. Pohjoisessa lämpötila pysyttelee pääosin 10 ja 20 pakkasasteen välillä, selkeällä säällä yöt voivat edelleen olla kylmiä.

Lauantaina sää lauhtuu ja lunta sataa monin paikoin koko maassa. Pääpaino lumisateissa on maan eteläosassa. Sateet alkavat pääosin heikkoina, mutta niiden ennustetaan voimistuvan iltaa kohden.

Sään lauhtuminen saattaa myös aiheuttaa paikallista kuuraliukkautta ennen lumisateiden saapumista. Ennen sateiden voimistumista liukkautta aiheuttavat paikoin myös jäätävät tihkut. Illalla sateet leviävät maan itäosaan.

”Sunnuntaihin mennessä lunta kertynee laajalti etelässä pääosin 5–10 senttimetriä. Lappiin tulee enimmillään reilut 5 senttimetriä kevyttä pakkaslunta lauantain aikana”, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Vendi Pelkonen.

Matalapaineen yhteydessä tuuli voimistuu maan etelä- ja keskiosassa kohtalaiseksi, mikä yhdessä lumisateen kanssa huonontaa ajokeliä laajasti.

Sää jatkuu ensi viikolla vaihtelevana

Tämänhetkisen ennusteen mukaan näyttää siltä, että yhtenäiset lumisateet jatkuisivat sunnuntaiaamuna enää maan itäosassa vetäytyen iltapäivään mennessä Suomen itäpuolelle. Lisäksi Pohjois-Lappiin saapuu todennäköisesti uuden matalapaineen myötä kevyitä lumisateita sunnuntaiaamuksi. Etelä-Suomeen saapuu tämänhetkisen ennusteen mukaan sunnuntai-illaksi seuraava matalapaine lumisateineen.

Ensi viikon alussa sää kylmenee uudelleen myös etelässä, mutta sää jatkuu todennäköisesti vaihtelevana.

Lisätietoja

Voimassa olevat varoitukset

Talvilomaviikkojen säätilastoja

Tuntureiden sääolot -mitä retkeilijän on hyvä tietää

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Satelliittia on käytetty sekä tähtitieteellisiin mittauksiin että maapallon ilmakehän havainnointiin ja ilmastonmuutoksen tutkimiseen. Satelliitin rakentamiseen osallistuivat Ruotsin lisäksi Suomi, Kanada ja Ranska.

Odin avasi Suomelle tien avaruustutkimukseen

Odin oli merkittävä hanke Suomen avaruustoiminnan alkutaipaleella. Se oli ensimmäinen satelliittihanke, jossa Suomi osallistui täysivaltaisena osapuolena Tekesin (nykyisin Business Finland) rahoituksen kautta. Osallistuminen avasi suomalaisille tutkijoille ja yrityksille väylän vaativiin kansainvälisiin avaruushankkeisiin.

Suomalaisista tutkimuslaitoksista Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu osallistuivat hankkeeseen. Hanke loi pohjaa suomalaiselle avaruustähtitieteelle ja ilmakehätutkimukselle. Hankkeessa kehitetty osaaminen ja teknologia ovat tukeneet myös korkeataajuisten tietoliikenne- ja tutkajärjestelmien kehitystä.

Pitkä yhtenäinen mittausaikasarja on arvokas ilmastotutkimuksessa

Ilmatieteen laitoksella on keskeinen rooli OSIRIS-spektrometrin mittausaineiston käsittelyssä. OSIRIS mittaa ilmakehän korkeusjakaumia, kuten otsonia, aerosoleja ja lämpötilaa. Viime vuosina Ilmatieteen laitoksella on kehitetty erityisesti keski-ilmakehän pitkiä ilmastoaikasarjoja, joissa hyödynnetään OSIRIS-mittauksia. Yhtenäinen 25 vuoden mittaushistoria on poikkeuksellisen arvokas, kun tutkitaan otsonikerroksen toipumista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

”Odin-satelliitin pitkä ja yhtenäinen mittaushistoria on tutkimuksen kannalta ainutlaatuinen. Se auttaa meitä erottamaan luonnollisen vaihtelun pitkäaikaisista muutoksista ja parantaa ymmärrystämme siitä, miten ilmakehä reagoi ilmastonmuutokseen”, sanoo yksikönpäällikkö Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta.

OSIRIS-mittauksia hyödynnetään myös Euroopan unionin Copernicus-ilmastopalvelussa sekä kansainvälisissä ilmaston tilaa kuvaavissa arvioissa.

Merkittäviä havaintoja otsonista ja yläilmakehästä

Odin on tuottanut vuosien varrella merkittäviä havaintoja ilmakehän tilasta. Jo syksyllä 2002 satelliitin avulla seurattiin Etelämantereen otsoniaukon poikkeuksellista jakautumista kahteen osaan. Mittauksia on hyödynnetty myös arktisen alueen otsonitilanteen seurannassa.

Alun perin kaksivuotiseksi suunniteltu satelliitti on yksi pitkäikäisimmistä ilmakehän tutkimussatelliiteista. Sen havaintoihin perustuen on julkaistu satoja vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, ja dataa hyödynnetään laajasti kansainvälisessä tutkimuksessa.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos: yksikönpäällikkö Johanna Tamminen, p. 040 737 8733 erikoistutkija Viktoria Sofieva (pitkät ilmastoaikasarjat) Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

Business Finland: avaruusasioiden johtaja Kimmo Kanto, p. 050 5577 852 Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@businessfinland.fi.

Katso allaolevalta videolta Odin-satelliitin koruton laukaisu Venäjältä 20.2.2001 Start-1-kantoraketilla.

Ystävänpäiväviikonloppuna Suomen yllä oleva korkeapaine edesauttaa pakkasen kiristymistä. Yli 20 asteen pakkaslukemia on yleisesti maan keski- sekä pohjoisosassa ilta- ja aamuaikaan. Etelässä pakkasen purevuutta voi perjantai-illan ja lauantai-iltapäivän välillä lisätä kohtalaisena puhaltava pohjoistuuli.

Viikonloppuna aurinko voi näyttäytyä monin paikoin. “Hyvää ulkoilusäätä on laajalti tiedossa, kunhan muistaa pukeutua lämpimästi. Poutainen pakkassää tarkoittaa lisäksi hyvää ajokeliä talviloman menoliikenteeseen”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Oskari Rockas.

Ensimmäisellä talvilomaviikolla pilvisyys on vaihtelevaa ja sateet jäävät vähäisiksi. Suurin riski ajoittaisille lumisateille on alkuviikolla maan pohjoisosassa.

Kylmästä alkuvuodesta huolimatta lunta on selvästi tavanomaista vähemmän

Alkuvuosi on ollut koko maassa tavanomaista kylmempi. Helmikuun alkupuolella poikkeama kylmään suuntaan on ollut laajalti 5–10 astetta Lappia lukuun ottamatta. Korkeapaineen keskus on pysytellyt pitkään Pohjois-Euroopan ympäristössä ja aiheuttanut vallitsevan kylmän, mutta vähäsateisen säätyypin.

Lumensyvyydet ovat laajalti tavanomaista vähäisempiä. Itäisissä maakunnissa lunta on ajankohtaan nähden jopa harvinaisen vähän. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa lunta on nyt noin 20 senttimetriä, kun keskimääräinen lumensyvyys alueella on 20–35 senttimetriä suurempi.

Maan etelä- ja keskiosassa lunta on yleisesti 5–30 senttimetriä, Lapissa ja Kainuun pohjoisosissa 40–80 senttimetriä. Etelässä lumensyvyydet ovat paikoin lähellä tavanomaista. Lapin itäosissa lunta on osin tavanomaista enemmän.

Lisätietoja

Voimassa olevat varoitukset

Äärilampotilojen terveysvaikutuksia

Talvilomaviikkojen säätilastoja

Tuntureiden sääolot -mitä retkeilijän on hyvä tietää

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Tammikuun jälkipuoliskolla Pohjois-Euroopassa ja Fennoskandiassa vallitsi poikkeuksellisen kylmä sää. Tavanomaista voimakkaammin aaltoileva suihkuvirtaus ohjasi kylmää arktista ilmaa etelämmäs, ja Euroopassa tammikuusta muodostui selvästi tavanomaista kylmempi sekä kylmin sitten vuoden 2010. Sateet jakautuivat Euroopassa epätasaisesti: Pohjois-Euroopassa sademäärät jäivät monin paikoin tavanomaista pienemmiksi, muualla Euroopassa koettiin runsaita sateita ja tulvia.

Tammikuussa oli tavanomaista lämpimämpää erityisesti arktisilla alueilla, kuten Kanadan arktisessa saaristossa, Grönlannissa ja Venäjän Kaukoidässä. Eteläisellä pallonpuoliskolla poikkeuksellinen kuumuus loi otolliset olosuhteet maastopaloille esimerkiksi Australiassa, Chilessä ja Patagoniassa.

”Meneillään olevan La Niña -ilmiön takia globaali keskilämpötila on nyt hieman alempi kuin vuosien 2023–2024 El Niño -piikin aikana. Lämpötilat voivat nousta jälleen ennätyslukemiin, jos ennustettu El Niño -ilmiö toteutuu loppuvuoden aikana”, sanoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.

Tammikuun 2026 keskimääräinen maailmanlaajuinen meriveden pintalämpötila oli 20,68 °C, mikä on mittaushistorian neljänneksi korkein tammikuun arvo. Arktisen merijään laajuus oli tammikuussa mittaushistorian kolmanneksi alhaisin.

Suomessa tammikuu oli kylmä, vähäsateinen ja melko pilvinen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuussa oli tavanomaista kylmempää koko maassa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin -2 asteesta Lapin reiluun 20 pakkasasteeseen. Lämpötilapoikkeama vuosien 1991‒2020 keskiarvoon nähden vaihteli Ahvenanmaan noin -2 asteen ja Länsi-Lapin noin -10 asteen välillä. Lapissa oli tuntureita lukuun ottamatta harvinaisen kylmää.

Tammikuun sademäärät jäivät Suomessa monin paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen pieniksi. Auringonpaistetunteja kertyi koko maassa tavanomaista vähemmän.

Lisätietoja:

Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, p. 050 475 0756

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

• Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)

• Ilmastollinen vertailukausi 1991–2020