IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. IPCC:n arvioinnin keskeisimmät tulokset julkaistaan raportteina.

Ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi IPCC valmistelee ilmastonmuutosraportteja tutkijaryhmissä. Ryhmät keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista sekä siihen sopeutumisesta. IPCC ei siis tee uutta ilmastonmuutostutkimusta, vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa. Se ei myöskään ehdota ilmastopoliittisia vaihtoehtoja.

Suomessa IPCC-työstä vastaa ympäristöministeriön asettama IPCC-työryhmä, joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja eri ministeriöiden edustajat.

Kuudes arviointiraportti

IPCC:n kuudes arviointiraportti (Sixth Assessment Report, AR6) julkaistaan vuosina 2021–2022. Arviointi koostuu kolmesta osaraportista ja yhteenvetoraportista:

  • Ensimmäinen osaraportti (WG 1) keskittyy ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen, fysikaaliseen taustaan.

  • Toinen osaraportti (WG 2) keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoittuvuuteen.

  • Kolmas osaraportti (WG 3) keskittyy ilmastonmuutoksen hillintään.

  • Yhteenvetoraportti (synteesiraportti) kokoaa yhteen kolmen osaraporttien keskeiset tulokset.

Erikois- ja menetelmäraportit

Osana AR6-sykliä IPCC on julkaissut vuosina 2018–2019 neljä raporttia:

  • erikoisraportti merestä, jäästä ja lumesta (julkaistu syyskuussa 2019)

  • erikoisraportti maankäytöstä (julkaistu elokuussa 2019)

  • erikoisraportti 1,5 asteesta (julkaistu lokakuussa 2018)

  • kasvihuonekaasujen inventaarioiden menetelmäraportti (julkaistu toukokuussa 2019).

Lisätietoja ja linkit raportteihin löytyvät alta.

Erikoisraportti merestä, jäästä ja lumesta

IPCC julkaisi syyskuussa 2019 raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista maailman meriin ja jään ja lumen peittämiin alueisiin. Raportista selviää, että jäätiköt eri puolilla maailmaa ovat pienentyneet. Lumen ja ikiroudan peittämät alueet ovat kutistuneet. Valtameret ovat lämmenneet ja merenpinnan nousu on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Tulevien muutosten ja niistä koituvien haittavaikutusten voimakkuus riippuu siitä, miten paljon kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan vähentämään.

Tiedote 25.9.2019: IPCC: Jään ja lumen määrä on vähentynyt, valtameret ovat lämmenneet ja happamoituneet, merenpinnan nousu on kiihtynyt – muutosten vaikutuksia voidaan kuitenkin vielä hillitä

"Special Report on the Ocean and Cryosphere in a Changing Climate" -raportin tiivistelmä on saatavilla englanniksi IPCC:n verkkosivustolla.

Raportin sisältöä ovat esimerkiksi merien lämpeneminen, merenpinnan nousu, ilmastonmuutoksen vaikutukset jäätiköihin ja merijäähän sekä muutosten vaikutukset meriluontoon ja ihmisiin.

Ilmasto-oppaassa on infograafeja IPCC:n erikoisraportin sisällöistä. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä.

Erikoisraportti ilmastonmuutoksesta ja maankäytöstä

IPCC julkaisi elokuussa 2019 raportin ilmastonmuutoksesta ja maankäytöstä. Raportin mukaan ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt osaltaan ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja elinympäristöjen köyhtymistä viime vuosikymmeninä.

"Climate Change and Land" -raportti ja lyhennelmä on saatavilla englanniksi IPCC:n verkkosivustolla. Raportin teemoja ovat ilmastonmuutos, aavikoituminen, maaperän kunnon heikkeneminen, kestävä maankäyttö, ruokaturva sekä kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja vapautuminen maaekosysteemeissä.

Ympäristöministeriön tiedote 8.8.2019: IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa – kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

1,5 asteen erikoisraportti

IPCC julkaisi lokakuussa 2018 ”Global Warming of 1.5 °C” -erikoisraportin maapallon lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Koko raportti ja lyhennelmä ovat saatavilla englanniksi IPCC:n verkkosivustolla.

Keskilämpötilan 1,5 asteen nousulla verrattuna esiteolliseen aikaan on merkittäviä vaikutuksia elämään maapallolla. Raportissa käydään läpi näitä vaikutuksia verraten niitä kahden asteen keskilämpötilan nousuun. Raportissa käsitellään päästöpolkuja ja keinoja, joilla lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Lisäksi arvioidaan ilmastotavoitteiden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden yhtymäkohtia.

Raportti vastaa Pariisin ilmastokokouksessa IPCC:lle esitettyyn pyyntöön tarkastella 1,5 asteen tavoitteeseen liittyviä seikkoja. Maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Ilmasto-oppaassa on infograafeja erikoisraportin sisällöistä. Kuvat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Ympäristöministeriön tiedote 8.10.2018: IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla

Uudet menetelmäohjeet – 2019 Refinement

IPCC ja sen 195 osapuolta hyväksyivät päivitetyt menetelmäohjeet kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien arviointia varten yleiskokouksessaan 12.5.2019 Japanin Kiotossa. Uudet ohjeet (2019 Refinement) täydentävät nykyisin käytettäviä ohjeita esimerkiksi oletusarvojen ja päästökertoimien osalta.

Tilastokeskuksen tiedote 14.5.2019: Uudet ohjeet kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin

IPCC:n tiedote 13.5.2019: IPCC Updates Methodology for Greenhouse Gas Inventories

Historia

IPCC:n perustivat vuonna 1988 Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP.

IPCC ja Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore jakoivat vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnon. Tahot palkittiin ilmastonmuutoksen vastaisesta työstään.