Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -tulosyksikön hankkeet

Käynnissä olevat hankkeet:

ACCC Lippulaiva (Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus, 2021-) auttaa Suomea, EU:ta ja viime kädessä maailmaa pääsemään Pariisin ilmastotavoitteisiin ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen kestävin, kustannustehokkain ja tutkimuspohjaisin ratkaisuin. Me tutkimme keinoja ilmastonmuutoksen hillintään metsien ja maan hiilensidontaa kasvattamalla. Tutkimme myös ilmanlaatua ja sen kytköstä ilmastoon ja terveyteen tavoitteena puhdas ilma. Aktiivinen yhteistyö osaamiskeskuksen poikkitieteellisen tutkimuksen ja julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä mahdollistaa tehokkaat hillintä- ja sopeutumistoimet kansallisesti ja kansainvälisesti ja auttaa ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Yritysyhteistyö synnyttää uusia käytännön ratkaisuja, kuten ilmakehän mittaus instrumentteja, ilmaston ja ilmanlaadun analyysi- ja seurantapalveluita sekä parempia monitasoisia aineistoja kytkeviä verifikaatioratkaisuja. Kumppanit: Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Lisätietoja: Hilppa Gregow, useita osaajia yksiköstä osallistuu Lippulaivaan.

CHAMPS (Psyykkinen ja fyysinen terveys sekä yhteiskunnalliset haasteet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, 2020–2023) tutkii ilmaston vaikutuksia terveyteen hyödyntäen mm. tietoja suomalaisten terveysrekistereistä, sairauspoissaoloista ja kuolleisuudesta. Erityisesti tutkimme auringonsäteilyn ja sen spektrin vaikutuksia mielenterveyteen ja kaamosoireisiin. Tämä koskettaa laajemminkin maapallon pohjoisia alueita ilmaston muuttuessa. Lisäksi tutkimme väestörakenteen, sosioekonomisten tekijöiden ja terveydentilan osuutta säähän ja ilmastoon liittyvissä terveysriskeissä. Tulosten perusteella ennakoidaan terveydentilan muutoksia ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen eri skenaarioissa. Yhdessä sidosryhmien kanssa tunnistetaan sopeutumiskeinoja osana laajempia poliittisia tavoitteita. Hanke on osa Suomen akatemian Ilmastonmuutos ja terveys – ohjelmaa (CLIHE). Hankkeessa ovat IL:n lisäksi mukana THL (koord.), Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto ja SYKE. Yhteyshenkilö: Reija Ruuhela.

ClimComp (Ilmastonmuutoksen tehokkaan hillinnän ja sopeutumisen kompetenssien oppiminen koulutusjärjestelmässä, 01.02.2021 - 30.11.2024). Hankkeessa tutkimme kompetensseja, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien läpiviemiseksi yhteiskunnassa sekä sitä, kuinka näitä kompetensseja opitaan ja opetetaan koulutusjärjestelmässä. Ilmasto-osaamista tarvitaan akuutisti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Väitämme, että aktiivisessa yhteistyössä viimeisimmän tutkimuksen, koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan välillä syntyy optimaalisia oppimisen hetkiä, jolloin ilmastokompetensseja opitaan. Yhteistyössä ilmakehätutkijoiden, ilmastomallittajien, kasvatustieteilijöiden ja psykologien kanssa tutkimme näitä optimaalisia oppimisen hetkiä projektioppimisen, tutkimus-käytäntö-kumppanuuksien ja verkko-oppimisen ympäristöissä (nuorten parissa). Hankkeemme tuotoksena ehdotamme systeemisiä muutoksia koulutusjärjestelmään, jotta näitä ilmastokompetensseja opittaisiin ja opetettaisiin tehokkaammin sekä kehitämme uusia nuorille suunnattuja ilmasto-oppimisen työkaluja. Kumppanit: HY, IL. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow, myös vanhempi tutkija Andrea Vajda osallistuu.

ERA4CS DustClim (DUST storms assessment for the development of user-oriented CLIMate services in Northern Africa, Middle East and Europe, 2017–2020). Hanke tarkastelee hiekka- ja pölymyrskyjä Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Se kehittää hiekka- ja pölymyrskypohjaisia ilmastopalveluita, jotka ovat räätälöity keskeisille sosioekonomisille sektoreille. Hanke keskittyy alueelliseen hiekka- ja pölymallinnukseen sekä tarjoaa pohjan ilmanlaadun, ilmailun ja aurinkoenergian tapaustutkimuksille. Hanke tehdään yhteistyössä Espanjan, Ranskan ja Italian yhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoittaja: Euroopan komissio, JPI Climate ERA4CS. Yhteyshenkilö: Athanasios Votsis.

ERA4CS INDECIS (Toimialakohtaisia ilmastoindikaattoreita, 2017–2020). Hankkeessa kehitetään käyttäjälähtöisiä ilmastoindikaattoreita seuraaville toimialoille: maatalous, katastrofiriskien vähentäminen, energia, terveys, veri ja matkailu. Rahoittaja: EU, JPI Climate ERA4CS. Yhteyshenkilöt: Ali-Nadir Arslan, Andrea Vajda.

ERA4CS SERV_FORFIRE (Integrated services and approaches for Assessing effects of climate change and extreme events for fire and post fire risk prevention, 2017–2020). Hankkeessa selvitetään mahdollisuutta ennakoida metsäpalovaaran vaihteluita viikkojen, kuukausien ja vuodenaikojen aikaskaalassa. Lisäksi tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäpalovaaraan. Tutkimustulosten avulla voidaan tehostaa pääasiassa viranomaisille suunnattuja varoituspalveluita.  Rahoittaja: EU, JPI Climate ERA4CS. Yhteyshenkilö Andrea Vajda.

ERA4CS URCLIM (Advance on Urban Climate Services, 2017–2020). Hanke yhdistää kaupunki-ilmastomallinnuksen sekä maankäytön- ja kaupunkimorfologian mallinnuksen. Hankkeen tavoitteena on tutkia tulevaisuuden ilmastoskenaarioita yhdessä kaupunkikehitys skenaarioiden kanssa. Hanke arvioi kaupunkialueiden sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä fysikaalisten että sosioekonomisten ulottuvuuksien avulla. Hankkeen tapaustutkimusten kohteena ovat Helsinki, Amsterdam, Bryssel, Budapest ja Toulouse. Tutkimuksien pääpaino kohdistuu lämpöstressin, tulvariskien ja talvikunnossapidon tarkasteluun. Hanke tehdään yhteistyössä Ranskan, Belgian, Alankomaiden ja Romanian yhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoittaja: Euroopan komissio, JPI Climate ERA4CS. Yhteyshenkilöt: Carl Fortelius ja Adriaan Perrels.

ERA4CS WINDSURFER (Wind and wave scenarios, uncertainty and climate risk assessment for forestry, energy and reinsurance, 2017–2020). Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä ja työvälineitä myrskyjen ja korkeiden aaltojen aiheuttamien tuhoriskien ennakoinnin avuksi. Hankkeessa keskitytään myrskyjen vaikutuksiin metsätaloudessa, vakuutustoiminnassa sekä energiateollisuudessa. Tarkastelun kohteena ovat voimakkaiden myrskyjen toistuvuusajat menneinä vuosikymmeninä. Lisäksi hankkeessa arvioidaan, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan myrskyjen esiintymiseen Euroopassa. Hankkeen toteutuksesta vastaa kahdeksan merkittävää eurooppalaista tutkimuslaitosta. Rahoittaja: EU, JPI Climate ERA4CS. Yhteyshenkilö Ari Venäläinen.

EU-E-SHAPE (EuroGEOSS Showcases: Applications Powered by Europe, 2019–2022) Hanke tuottaa operatiivisia palveluita erilaisille toimijoille (kuten kansalaiset, yritykset, päätöksentekijät ja tutkijat) käyttäen kaukokartoitus- ja ilmastoaineistoja ja pilvipalveluita.  Näitä testituotteita kehitetään 27 alihankkeessa seitsemälle eri osa-alueelle, ruokaturva, kestävä maatalous, terveyden seuranta, ekosysteemiseuranta, uusiutuva energia, vesihuolto,  kriiseihin varautuminen ja ilmastonmuutoksen seuranta.  SIV kehittää räätälöityjä viikko- ja vuodenaikaisennusteita rengaspalveluyritykselle ja Helsingin kaupungille.  Rahoittaja: EU Horizon 2020 Programme. Yhteyshenkilöt: Mikko Strahlendorff, Andrea Vajda. 

EU-LODE (Loss Data Enhancement for DRR & CCA management 2019–2020) Hankkeen tavoitteena on kehittää luonnononnettomuuksien aiheuttamien vahinkojen tietojärjestelmä. Ilmatieteen laitos keskittyy säähän liittyvien ilmiöiden Suomessa aiheuttamiin vahinkoihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarkoitus on lisätä ymmärrystä luonnononnettomuuksien suorista ja epäsuorista vaikutuksista. Tämä parantaa katastrofiriskien hallintaa, niihin varautumista ja toimia katastrofin sattuessa sekä valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Rahoittaja: EU DG ECHO. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

EU-OPERANDUM-hankkeen (Open-air laboratories to manage hydro-meteorological risks, 2018–2022) tarkoituksena on vähentää sään ja ilmaston mm. vesistöille aiheuttamia riskejä luontopohjaisten ratkaisujen avulla. Suomessa tutkitaan vesien ravinne- ja kiintoainekuormitusten muuttumista erilaisissa ilmasto-olosuhteissa Puruveden alueella. Kuormituksen vähentämistoimia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä alueen sidosryhmien kanssa. Lisäksi Ilmatieteen laitos arvioi kehitettävien luontopohjaisten ratkaisujen soveltuvuutta ja hyötyjä Euroopassa. Rahoittaja: EU Horizon 2020. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

FACTOR (Kohdataan järjestelmänmuutos yhdessä: Kansalaisdeliberaatio informoidussa ja oikeudenmukaisessa ilmastosiirtymässä, 01.02.2021 - 30.11.2024) tutkii sitä, millä tavoin puntaroiva kansalaiskeskustelu voi edistää oikeudenmukaista ja tietoon perustuvaa ilmastosiirtymää. FACTOR analysoi yksilöiden vinoumien ja virhekäsitysten kaltaisia esteitä ilmasto-oikeudenmukaisuutta koskevalle yhteisymmärrykselle sekä sitä, miten puntaroiva keskustelu voisi mahdollisesti poistaa näitä esteitä. FACTOR järjestää puntaroivan kansalaiskeskustelun foorumeita, jotka auttavat kansalaisia ja päätöksentekijöitä tekemään informoituja ja tasapuolisia arvioita ilmastosiirtymistä. Alueellisella tasolla järjestetään kolme kansalaisraatia, joiden tehtävänä on puntaroida alueellisia siirtymiä koskevia tiekarttoja. Kansallisella tasolla järjestetään puntaroiva kansalaispaneeli verkossa. Paneelin tehtävänä on kehittää tapoja, joilla ilmastonmuutosta koskevaa tietoa esitetään Ilmasto-opas.fi -sivustolla. FACTOR tutkii puntaroivan kansalaiskeskustelun vaikutuksia päätöksentekoon ja laajempaan yleisöön kyselyjen, haastattelujen ja kenttäkokeiden avulla. Kumppanit: Turun yliopisto (TY), IL, HY, SYKE, Luke. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Saara Lilja-Rothsten.

FINSCAPES (Tutkimusta ja päätöksentekoa tukevien kansallisten ilmastonmuutoksen skenaarioiden alueelliset ja järjestelmätason ulottuvuudet, 2021–2024). Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uusia vaihtoehtoisia skenaarioita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia mahdollisia tulevaisuuden näkymiä Suomessa vuosisadan loppuun saakka. Päämääränä on edistää skenaarioiden suunnittelua, kehitystä ja tehokasta soveltamista. Hankkeessa laaditaan uusien ilmastomallitulosten pohjalta kansallisia ja alueellisia ilmastoskenaarioita, jotka sisältävät uutta tietoa sään ääri-ilmiöistä ja sääilmiöiden yhteisvaikutuksista. Ilmastoskenaariot yhdistetään hankkeessa tuotettuihin sanallisiin kuvauksiin mahdollisista sosioekonomisista muutoksista tulevaisuudessa. Siten luodaan alueellisia ja kansallisia integroituja systeemitason skenaarioita. Näiden käyttöä havainnollistetaan maa- ja elintarviketaloutta ja kaupunkijärjestelmiä koskevien esimerkkitutkimusten avulla. Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus (koordinaattori), ja Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos. Rahoitus: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

FOSTER (Tulevaisuuden monitavoitteiset metsät ja niihin kohdistuvat riskit muuttuvassa ilmastossa, 2021–2023). Hanke tuottaa metsänhoidon, riistapolitiikan ja maankäytön ratkaisuja, joissa huomioidaan abioottiset ja bioottiset tuhoriskit sekä metsien monitoiminnallisuus. Hankkeessa simuloidaan erilaisia metsänhoidon, maankäytön ja riistapolitiikan skenaarioita maisema-, suuralue-, ja kansallisella tasolla tulevaisuuden erilaiset metsätuhoriskit huomioon ottaen. Näiden skenaarioiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset otetaan huomioon erilaisten ekosysteemipalveluita ja biodiversiteettiä kuvaavien mittareiden kautta. Simulaatioissa tarkastellaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin muutoksia, ja ekosysteemipalveluiden pysyvyyden avulla arvioidaan metsien kykyä sopeutua muuttuvan ilmaston myötä lisääntyviin tuhoriskeihin. Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö. Yhteyshenkilö: Juha Aalto.

FORBIO (2015–2020). Hankkeen tavoitteena on tuottaa osaamista ja ratkaisumalleja joilla voidaan turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset sekä sopeutua ilmastonmuutokseen ja myös muihin biotalouteen vaikuttaviin muutoksiin. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto (koordinaattori) ja Kemian laitos, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Euroopan Metsäinstituutti. Rahoittaja: Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto. Yhteyshenkilö: Ari Venäläinen.

HEATCLIM-hankkeessa (Kuumuuden terveyshaitat muuttuvassa ilmastossa; 2020–2023) selvitämme ilmastonmuutoksen vaikutuksia helleaaltojen yleistymiseen ja tukaloitumiseen sekä tutkimme kuumuuden ennustettavuutta muutaman viikon aikajänteellä. Altistuminen kuumuudelle lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta erityisesti herkissä väestöryhmissä. Konsortiohankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa korkeiden kesäajan lämpötilojen vaikutuksesta terveyteen pohjoisilla alueilla sekä tarjota kustannustehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Hankkeen viimeisessä vaiheessa lasketaan kuumuuden aiheuttamia terveyshaittoja käyttäen pohjana useita vaihtoehtoisia ilmasto-, yhteiskunta- ja sopeutumisskenaarioita. Hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto sekä Ilmatieteen laitos. Rahoitus: Suomen Akatemia, Ilmastonmuutos ja terveys (CLIHE). Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

IBA-ForestFires (Metsäpalot Fennoskandian alueella ilmaston ja metsien rakenteen muuttuessa, 2019–2021). Hankkeen tavoitteena on luoda kattava katsaus metsäpalojen esiintymisestä, mallinnuksesta sekä sammutuksesta Fennoskandian alueella ja lähialueilla. Lisäksi hankkeessa arvioidaan metsäpalojen merkitystä mustan hiilen lähteenä arktisella alueella. Hankkeessa tuotetaan kattava raportti, jossa käsitellään keskeisiä metsäpaloihin liittyviä asioita tilanteessa, jossa ilmaston ja metsien rakenteen arvioidaan muuttuvan nopeasti. Lisäksi hankkeen lopulla järjestetään kansainvälinen tutkijaseminaari missä hankkeen keskeiset tulokset esitellään ja vastaavasti saadaan palautetta kansainväliseltä tutkijayhteisöltä. Hanketta rahoittaa ulkoministeriön hallinnoima Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön määräraha (IBA), joka tukee kansallisia tavoitteita Itämeren alueen yhteistyössä sekä Suomen arktisen strategian ja hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa. Yhteyshenkilö: Juha Aalto.

iSCAPE (Improving the Smart Control of Air Pollution in Europe, 2016–2019). iSCAPE-hanke pohjautuu älykkään kaupungin käsitteelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää tutkittuun tietoon perustuvia strategioita, joiden avulla kaupunkien suunnittelijat voisivat työssään mm. edistää parempaa ilmanlaatua. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi etsitään kaupunkilaisten osallistamisesta (ns. Living Lab -lähestymistapa) ja suoraan ilmanlaatuun vaikuttavista toimenpiteistä. Hankkeessa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, miten kaupunkilaiset voisivat itse tuottaa ilmanlaatuun liittyvää ympäristötietoa. Erityisesti panostetaan siihen, että yhteistyön tuloksia voidaan soveltaa kaupunkisuunnittelussa tukemaan kaupunkien kestävää kehitystä. Rahoittaja: EU H2020. Yhteyshenkilö: Antti Mäkelä.

LIFE-IP CANEMURE (Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia, 2018–2024). Suomen ympäristökeskus SYKEn koordinoiman hankkeen tavoitteina on edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi tuetaan prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta sekä edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Hankkeessa edistetään myös maa- ja metsätalouden siirtymistä vähäpäästöisiin maaperän hoitomenetelmiin erityisesti turvemailla. Ilmatieteen laitoksen vetämän osahankkeen tavoitteena on kehittää ilmastokestävän alue- ja kaupunkisuunnittelun ohjeet, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen. Osahanke toteutetaan Ilmatieteen laitoksen ja SYKEN yhteistyönä. Rahoitus: EU LIFE-IP. Yhteyshenkilöt: Athanasios Votsis, Heikki Tuomenvirta.

LOSSI (Lounais-Suomi sopeutuu muuttuvassa ilmastossa voimistuvaan kuivuuteen 2019–2020) LOSSI on Var-ELY:n Pekka Parkkilan koordinoima hanke. Se toteutetaan yhteisyössä Var-ELY, SYKE, LUKE ja IL kesken. Hankkeen tavoitteena on kehittää erityisesti kuivuuteen varautumista. Hankkeessa arvioidaan millaisiin kuivuusriskeihin eri toimialoilla (esim. vesihuolto ja maatalous) tulisi varautua nykyilmastossa ja tulevaisuudessa sekä tuotetaan tietoa pellon kasvukyvystä, sekä eri toimenpiteiden kustannustehokkuudesta. Hankkeen aikana tehdään viljelijöille suunnattu palvelukokeilu lohkokohtaisesta kuivuuden vaikutuksen reaaliaikaisesta arvioinnista ja mm. satomäärien ennustamisesta. Hankkeessa luodaan kuivuusriskien hallintasuunnitelman malli, jota on mahdollista käyttää vastaavien suunnitelmien suunnittelun pohjana muuallakin Suomessa. Kuivuustilannepalvelun kehittämisen tueksi IL tuottaa sadantatiedot mahdollisimman hienossa hilassa sekä menneestä ilmastosta (1981-2010 vertailujaksona) että tulevasta. Jotta tieto on helpommin omaksuttavissa ja ymmärrettävissä, käytetään vertailuna myös menneiden hyvin sateisten (esimerkiksi 2017) ja hyvin kuivien kesien (esimerkiksi 2018) tilannekuvaa. Näin äärevän tilanteen ja sopeutumisen tarve on helpompi ymmärtää omakohtaisesti. Ilmatieteen laitos kehittää myös kuuden viikon kuivuusriski-ennusteita ja pilotoi niiden käyttöä Varsinais-Suomessa kesällä 2020. Hankkeen lopussa Ilmatieteen laitos arvioi toimenpiteiden kannattavuutta kustannus-hyötyanalyysin avulla. Tavoitteena on tehdä prototyyppi uudesta ilmastonmuutospalvelusta, jossa käyttäjä voi valitsemalla eri suureita ja toimenpiteitä arvioida valintojensa taloudellisia vaikutuksia. Hanke tehdään synergisesti kv-hankkeidemme ERA4CS INDICES, ERA4CS WINDSURFER, EU-OPERANDUM ja kotimaisten STN FORBIO sekä MMM MONITUHO hankkeen kanssa. Yhteyshenkilöt: Hilppa Gregow, Antti Mäkelä.

MONITUHO (2019–2022). Hankkeen tavoitteena on kehittää Suomen oloihin soveltuva ennakointi- ja riskinhallintajärjestelmä kirjanpainajan aiheuttamille metsätuhoille. Hanke auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin kirjanpainajatuhoihin. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto, Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos - Paikkatietokeskus, Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus. Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.

NORDRESS (2015–2020) on pohjoismaisen NordForskin sosiaalisen turvallisuuden tutkimusohjelman osaamiskeskus. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa yhteiskunnallisen turvallisuuden parantamiseksi luonnonriskien varalta. Mukana on 15 tutkimuslaitosta ja yliopistoa kaikista Pohjoismaista, joista koostuva tutkijaverkosto tutkii yhteiskunnallista kestävyyttä yksilöiden, yhteiskunnan, infrastruktuurien ja instituutioiden näkökulmasta. Rahoittajat: Suomen Akatemia, The Norwegian Directorate for Civil Protection, The Swedish Civil Contingencies Agency, Icelandic Centre for Research ja Nordforsk. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.

PREDICT-hankkeessa (Predicting extreme weather and sea level for nuclear power plant safety, 2019–2023) tutkitaan ydinvoimalaitosten toiminnan ja turvallisuuden kannalta merkityksellisiä sääilmiöitä ja meriveden korkeuden vaihteluita. Tavoitteena on tarkentaa arvioita poikkeuksellisten sääilmiöiden ja meritulvien esiintymistaajuuksista voimalaitospaikoilla Suomen muuttuvassa ilmastossa ja lisäksi osoittaa, että nykyaikaiset säänennustusjärjestelmät kykenevät tuottamaan ydinturvallisuuden kannalta entistä hyödyllisempiä tietoja. Tuloksena saadaan uutta tietoa mm. sankoista rannikkolumisateista, poikkeuksellisen korkean meriveden toistuvuusarvioiden epävarmuuksista ja rankkasateiden esiintymisestä samanaikaisesti korkean meriveden tilanteiden kanssa. Tuloksia voidaan hyödyntää ydinvoimaloiden ja muunkin kriittisen infrastruktuurin suunnittelun ja turvallisuuden tukena. Rahoittaja: VYR SAFIR2022-tutkimusohjelman kautta. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

SLUPSU/SMARTLAND (2019–2022).Hanke  auttaa tunnistamaan ja kehittämään vaikuttavia maankäyttöpoliittisia toimintatapoja hakien ratkaisuja seuraaviin kaupunkien ongelmiin: 1) asumisen saatavuuteen ja hintaan, 2) asuinalueiden eriytymiskehitykseen ja 3) kaupunkien hiilidioksidipäästöihin ja energiankulutukseen. Maankäyttöpolitiikka määritellään laajasti, ja hankkeessa tutkitaan sekä perinteisempien hallinnolliseen päätöksentekoon pohjautuvien että taloudellisten ohjauskeinojen (kannustimien) ja  informaatio-ohjauksen vaikutuksia. Tutkimuksen keinoin tunnistetaan olemassa olevia ja kokonaan uusia keinoja, joilla kaupunkikehitystä voidaan tehokkaasti ohjata kestävämpään suuntaan huomioiden kaikki mainitut kolme ulottuvuutta ja niiden yhteisvaikutukset. Lisäksi hanke tutkii ja kehittää näitä keinoja ja niiden käyttöönottoa kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen keskeisten toimijoiden kanssa. Myös tutkimuspohjaisia pitkän aikavälin skenaarioita käytetään yhteiskehittämisen välineinä. Rahoittaja: Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.Yhteyshenkilö: Athanasios Votsis.

SUOMI (Sopeutumisen alueelliset ulottuvuudet ja ohjauskeinot muuttuvaan ilmastoon, 1.5.2020–30.4.2022). SUOMI-hanke on Suomen ilmastopaneelin hanke, jota koordinoi Ilmatieteen laitos. Hankkeessa tuotetaan synteesitietoa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman ja ilmastolain valmistelua varten. Työn keskipisteessä ovat erityisesti alueellisesti tarkat riskiarviot nyky- ja tulevassa ilmastossa, sopeutumisen ohjauskeinot sekä sopeutumisen kustannukset ja hyödyt. Hankkeen tavoitteena on tuoda mahdollisimman laaja ilmastonmuutoksen sopeutumista edistävä tutkimusyhteisö ja tiedontuottajat yhden pöydän ääreen. SUOMI on synteesi-, vuorovaikutus-, opetus- ja verkostojohtamisen hanke. Työ tukee vahvasti Ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurantaryhmän työskentelyä. Se tuottaa ajankohtaisinta synteesitietoa sopeutumisen tilasta, sen eteen tehtävästä ja tarvittavasta työstä Suomessa osana Arktista aluetta. Hankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitoksen lisäksi Helsingin yliopisto (HY), Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Aalto-yliopisto. Rahoitus: Ympäristöministeriö. Lisätietoja: Hilppa Gregow, useampia yksiköstä osallistuu hankkeeseen.

Säätyö-hankkeen (Metsäbiotalouden kehittyvät sää- ja ilmastotyökalut, 2018–2020) tavoitteena on tuottaa tarvittavia uusia ja aiempaa yksityiskohtaisempia sää- ja ilmastoaineistoja ja kehittää uusia ennustetuotteita sekä edistää erilaisten sää- ja ilmastoaineistojen ja ennusteiden käyttöä metsäbiotalouden toimijoiden keskuudessa. Rahoittaja: maa- ja metsätalousministeriö "Kansallista metsästrategiaa, kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa ja biotalousstrategiaa" tukevien hankkeiden rahoituksesta. Yhteyshenkilö: Ari Venäläinen.

VECLIMIT (Vektorivälitteiset taudit ja ilmastonmuutos Suomessa: kartoittaminen, mallintaminen ja torjunta, 2020–2023.) Vektorivälitteiset infektiotaudit ovat kasvava terveysuhka. Riskinarvioita tehdessä tulee ottaa huomioon kaikki osatekijät: isäntäeläimet, vektorit, mikrobilajit, ihmisten altistuminen ja ympäristö – etenkin muuttuva ilmasto. Tämän konsortion (Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot, Luke, THL, Ruokavirasto ja Ilmatieteen laitos) tavoitteena on arvioida näitä terveysriskejä suhteessa ilmastonmuutokseen. Tämä saavutetaan integroimalla olemassa olevia pitkäaikaisaineistoja tautitapauksista, isäntä- ja vektorilajeista ja ympäristöstä, sekä keräämällä tarvittavaa lisäaineistoa empiirisillä kenttäkokeilla. Kun ymmärretään, mitkä tautien levinneisyyteen vaikuttavat tekijät ovat ilmastoriippuvaisia, voidaan mallintaa ja ennustaa muutoksia ja siten tuottaa tietoa näiden terveysuhkien minimoimiseksi. Tutkimuksen keskiössä ovat puutiaisvälitteiset infektiotaudit (borrelioosi ja puutiaisaivokuume), mutta menetelmät sopivat muidenkin ilmastoriippuvaisten infektiotautien mallinnukseen. Rahoitus: Suomen Akatemia, Ilmastonmuutos ja terveys (CLIHE). Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.