Artikkeli 28.6.2021

IPCC koostaa tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksenteon tueksi

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisee seuraavan ison ilmastonmuutosraporttinsa elokuussa. Raportti on ensimmäinen osa laajempaa arviointiraporttia, ja se kokoaa yhteen tiedeyhteisön käsityksen maapallon ilmaston tämänhetkisestä tilasta ja tulevaisuuden näkymistä.
Adobe Stock

Kirjainlyhenne IPCC nousi ihmisten tietoisuuteen viimeistään vajaat kolme vuotta sitten, kun hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) julkaisi paljon huomiota saaneen ns. 1,5 asteen raportin. Raportin perusviesti oli pysäyttävä: ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla, ja jos kehitys jatkuu nykyisellään, maapallo on lämmennyt 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna jo tämän vuosisadan puoleen väliin mennessä. Äkkiä ilmastonmuutos oli kaikkien huulilla – ja palasi rytinällä myös poliittiseen keskusteluun.

Tiedeyhteisössä ilmastonmuutosta on tutkittu vuosikymmeniä, eikä hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelikaan ole uusi toimija. Sen perustivat Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP jo vuonna 1988.

Kuudes arviointiraportti osaraportteineen julkaistaan pian

IPCC:n kuudes arviointiraportti eli seuraava laaja katsaus ilmaston tilaan julkaistaan vuosina 2021–2022. Arviointiraportti koostuu kolmesta osaraportista sekä osaraporttien keskeiset tulokset yhteen kokoavasta yhteenvetoraportista. Ensimmäinen osaraportti keskittyy ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan, ja se julkaistaan tämän vuoden elokuussa. Edellinen, viides arviointiraportti julkaistiin vuosina 2013–2014.

Toisin kuin usein luullaan, IPCC ei tee omaa tutkimusta. Sen tehtävä on koota yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista sekä siihen sopeutumisesta. Varsinaiset tutkimukset ja mittaukset tekee maailman tiedeyhteisö, jonka muodostavat yliopistot ja tutkimuslaitokset, kuten Ilmatieteen laitos. IPCC:n työn keskeisimmät tulokset, tieteelliset yhteenvedot, julkaistaan raportteina.

Arviointiraportit suunnitellaan valtioiden edustajien ja tutkijoiden yhteistyönä. Niiden sisältö laaditaan tutkijaryhmissä, ja raportin kirjoittajat ovat oman tieteenalansa ansioituneita asiantuntijoita. Raportissa esitetään tieteellisen arvioinnin tulokset ja avataan niihin liittyviä epävarmuuksia. Yhden raportin laatimiseen menee 2–5 vuotta: tänä aikana laaja tiedeyhteisö kommentoi tekstejä ja päätöksentekijät voivat pyytää niihin selvennyksiä.

Graafi kuvaa maapallon keskilämpötilan nousua esiteollisesta ajasta vuoteen 2100. Punainen skenaario nousee yli 4 asteeseen, maltillisempi skenaario pysyy 1,5 asteen paikkeilla.
IPCC:n 1,5 asteen raportin perusviesti oli, että jos kasvihuonekaasuja ei vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään.

Johtavana kirjoittajana hiilenkiertoa käsittelevässä luvussa

Apulaisprofessori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta ja Helsingin yliopistosta on ollut mukana laatimassa elokuussa julkaistavaa IPCC:n kuudennen arviointiraportin ensimmäistä osaraporttia. Lohila osallistui hiilen ja muiden kasvihuonekaasujen kiertoa ja niihin liittyviä palauteilmiöitä käsittelevän luvun tekoon. Hän korostaa, että raportit syntyvät tiiviissä yhteistyössä ison kirjoittajajoukon kesken.

”Kirjoittajat ovat järjestäytyneet raportin luvun mukaan, ja eniten keskustelua käydään näiden tiimien sisällä. Mutta luonnollisesti koordinointia tarvitaan myös eri lukujen välillä, koska aiheet menevät osin päällekkäin”, Lohila selittää. Lisämausteensa soppaan tuovat useat kommenttikierrokset alan asiantuntijoiden ja tiedeyhteisön kesken.

Lohila toimi nk. johtavana kirjoittajana (lead author), jonka tehtävä on koordinoida oman vastuualueensa kirjoittamista ja koostaa teksteistä kokonaisuus. Johtavien kirjoittajien velvollisuus on vastata jokaiseen kommenttiin ja päättää, miten siihen reagoidaan: tehdäänkö tekstiin kommentin mukaisia korjauksia vai ei.

IPCC:n kuudennen arviointiraportin pyrkimyksenä on lyhyesti esittää, mitä uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta on tullut viidennen arviointiraportin ja kolmen erikoisraportin jälkeen, sekä pyrkiä laadullisesti arvioimaan johtopäätöksiä. Jos tuloksen suhteen vallitsee suuri luottavaisuus, voidaan ilmiöstä tehdä vielä todennäköisyysarvio. Lohilan mukaan arvioiden tekeminen on yksi esimerkki työvaiheesta, jossa monesti tarvitaan usean kirjoittajan näkemystä.

IPCC:n kuudes arviointiraportti kokoaa yhteen fysikaalisen tiedon ilmastonmuutoksesta.

Viidenteen arviointiraporttiin verrattuna tulevan raportin pohjana on huomattavasti suurempi määrä dataa. Lisäksi ilmastomallit ovat parantuneet ja esimerkiksi satelliittien rooli on kasvanut.

”On jo hyvin selvää, että ilmastonmuutos johtuu ihmisen toiminnasta. Odotettavissa on varmasti paljon keskustelua siitä, missä nyt mennään 1,5 asteen raporttiin verrattuna. Tärkeää on myös keskustella siitä, miten pystymme rajoittamaan lämpenemisen riittävän alhaiselle tasolle, jotta vältymme ilmastonmuutoksen pahimmilta seurauksilta”, Lohila ennakoi kuudennen arviointiraportin julkaisua.

Elokuussa julkaistava raportti kokoaa yhteen fysikaalisen tiedon ilmastonmuutoksesta. Kuudennen arviointiraportin toinen osa keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niihin sopeutumiseen ja kolmas osaraportti ilmastonmuutoksen hillintään. Ne julkaistaan alkuvuoden 2022 aikana.

IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa

Toinen IPCC:n rooliin usein liitetty harhaluulo on, että ilmastonmuutospaneeli tekee ilmastopoliittisia suosituksia. IPCC kokoaa ja arvioi ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa ensisijaisesti päätöksentekijöille, mutta IPCC:n toiminta on politiikkaneutraalia. Sen raporteissa tutkimustiedon arviointi tehdään mahdollisimman tasapainoisesti mahdolliset ristiriitaisuudet huomioiden. IPCC ei myöskään tuota omia ilmastomalleja.

Suomen IPCC-työryhmän sihteeri, erikoistutkija Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitokselta korostaa, että IPCC arvioi erittäin kattavasti parhaimman olemassa olevan tieteellisen, teknisen ja taloudellis-yhteiskunnallisen tutkimustiedon.

”IPCC arvioi tutkimustiedon pohjalta esimerkiksi sitä, miten paljon päästöjä tulisi vähentää ja millä keinoin se voidaan tehdä, jotta asetettuihin ilmastotavoitteisiin voidaan päästä”, Tuomenvirta selventää. Konkreettiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi määritellään kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa ja sopimuksissa.

Etenkin Pariisin ilmastosopimus on lisännyt päätöksentekoa tukevan tutkimustiedon tarvetta.

”IPCC:n arviointiraportit koostavat kasvavan tieteellisen ymmärryksen ja uudet tutkimustulokset päätöksenteon tueksi, kun haetaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen”, Heikki Tuomenvirta tiivistää IPCC:n raporttien merkityksen.

Lue lisää:

IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa IPCC:n verkkosivut (englanniksi)

Teksti Heli Sariola
IPCCIlmastonmuutospaneeliIlmastonmuutosTiedeTutkimus