Numeeriset säänennustusmallit

Ilmatieteen laitos on mukana kansainvälisessä ACCORD (A Consortium for Convection-scale modelling Research and Development) -konsortiossa, jossa kehitetään ns. mesoskaalan sääennustusmallia. Ilmatieteen laitoksen lisäksi ohjelmaan osallistuu 25 vastaavaa laitosta eri puolilta Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa. Suomen osuus kehitystyössä on 2-3 henkilötyövuotta vuosittain.

Vuoteen 2006 asti alueellisen säänennustusjärjestelmän kehitys tapahtui osana kansainvälistä HIRLAM (High Resolution Limited Area Model) -ohjelmaa, johon Ilmatieteen laitos on osallistunut sen alusta (1985) alkaen. Ensimmäinen operatiivinen HIRLAM-malli otettiin käyttöön vuonna 1990. HIRLAM-mallia ajetaan edelleen neljästi vuorokaudessa, ja sen vaakasuuntainen erottelukyky on 7.5 km. Tätä mallia ei kuitenkaan enää kehitetä. Vuoden 2006 alusta HIRLAM-ohjelma ryhtyi yhteistyöhön ranskalaisvetoisen ALADIN-mallikonsortion kanssa. Yhteistyön tuloksena syntynyt, 2,5 km erottelukykyyn pystyvä HARMONIE-AROME-malli on nykyisin Ilmatieteen laitoksessa operatiivisessa käytössä. Tiheän erottelukykynsä ansioista malli pystyy kuvaamaan mm. myös kuurosateita synnyttäviä virtausrakenteita. Vuodesta 2017 alkaen operatiiviset säänennustusmallilaskennat on tehty osana MetCoOp-yhteistyötä yhdessä Norjan, Ruotsin ja Viron kansallisten ilmatieteen laitosten kanssa. Näissä HARMONIE-AROME-järjestelmällä lasketaan ns. parviennusteita, eli useita ennusteita tuotetaan rinnakkain hieman erilaisista alkutilanteista lähtien. Parviennustusmenetelmällä pystytään arvioimaan paitsi sään kehitystä, myös ennusteeseen liittyvää epävarmuutta. Operatiivisia ennusteita tuotetaan nykyisin tunnin välein ja ne ulottuvat 66 tunnin päähän.

HARMONIE-AROME-mallin laskenta-alueena on Skandinavia, HIRLAM-mallin laskenta-alue kattaa Euroopan, Pohjois-Atlantin, osia Koillis-Kanadasta ja Venäjän suunnilleen Uralille asti.
Ilmatieteen laitoksessa käytössä olevien omien säämallien ennusteiden laskenta-alueet (sisempi HARMONIE-AROME, ulompi HIRLAM).

20.5.2021