Ilmanlaatu ja sää
Sää voi vaikuttaa ilmanlaatua heikentävästi tai puhdistavasti. Heikkotuulisissa säätilanteissa saasteet kerääntyvät päästölähteen lähelle tai voimakkaissa virtauksissa saasteet voivat kulkeutua satojakin kilometrejä. Sade voi joko puhdistaa tai saastuttaa riippuen ilmassa olevista haitallisista aineista.
Säätila vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatuun. Olosuhteiden vaihtuessa ilmanlaatutilanne voi muuttua nopeastikin. Erilaiset ilmanlaatuhaasteet Suomessa vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.
Talvisin heikkotuulisissa tilanteissa liikenteen päästöt eivät pääse sekoittumaan tai voimakkailla tuulilla päästöt voivat kulkeutua nopeasti pitkienkin matkojen päähän lähdealueiltaan. Esimerkiksi kaukokulkeutunut hiukkasmassa voi sisältää teollisuuden ja energiantuotannon saasteiden lisäksi maastopalojen ja kulotusten savuja.
Keväiset katupölytilanteet ovat jokavuotinen ongelma Suomessa, koska liukkautta torjutaan talven aikana katuja hiekoittamalla sekä suolaamalla.
Erityisesti kesäisin aurinkoisessa ja lämpimässä säässä ilmakehän valokemialliset reaktiot ovat hyvin tehokkaita, ja esimerkiksi otsonia muodostuu silloin alailmakehässä enemmän kuin pilvisellä säällä.
Sumupilvet ja sateet puhdistavat ilmaa tehokkaasti. Samalla kuitenkin ilmakemiallisissa reaktioissa muodostuneet hapot pääsevät sateen mukana maaperään ja vesistöihin. Lisäksi tuulen voimistuminen voi joko puhdistaa tai saastuttaa ilmaa tilanteesta riippuen.
Säätilanteet vaihtelevat hyvin nopeasti, ja vaihtelu heijastuu myös mitattuihin saastepitoisuuksiin. Ilmanlaatuhavaintojen selittämiseksi ja saasteiden alkuperän selvittämiseksi onkin yleensä samanaikaisesti tarkasteltava
havaintohetken säätilaa
saasteita kuljettavien ilmavirtauksien reittejä
kulkeutumisen aikana vallinneita olosuhteita
itse päästölähdettä
Pahoja ilmanlaatuepisodeja on Suomessa kuitenkin melko vähän verrattuna muihin maihin, sillä kaupungit ovat täällä pienempiä sekä harvempaan rakennettuja, eikä liikennemäärät eivät ole yhtä suuria kuin esimerkiksi Keski- tai Etelä-Euroopassa. Meillä korkeita ilmansaasteiden pitoisuuksia esiintyy harvemmin, lyhyemmän aikaa ja pienemmillä alueilla. Näin ollen ilmanlaatu on Suomessa keskimäärin muuta Eurooppaa parempi, vaikka hankalissa sääolosuhteissa talvisin ja keväisin pitoisuudet kaupungeissa voivat kohota terveydelle haitalliselle tasolle.
Viranomaisten tehtävät
Kunnat huolehtivat paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ilmanlaadun seurannasta ja tiedotuksesta ympäristönsuojelulain mukaan. Kuntien vastuulla on perustaa ja ylläpitää paikallisten olojen edellyttämät ilmanlaadun mittausasemat. Ilmanlaadun mittaaminen on Suomessa kuitenkin hajautettua toimintaa. Paikalliset ympäristöviranomaiset mittaavat ilmanlaatua eri puolilla Suomea noin 50 paikkakunnalla. Päästöjä aiheuttava teollisuus voidaan myös velvoittaa osallistumaan paikallisen seurannan rahoitukseen. Lisäksi Ilmatieteen laitos mittaa ilmanlaatua kaupunkien ulkopuolella, etäällä päästölähteistä sijaitsevilla tausta-asemilla.
Ilmatieteen laitos tukee kuntien ilmanlaatuvalmiutta ennalta sovittujen käytäntöjen mukaan mm. tekemällä ilmanlaatuennusteita. Näissä ennusteissa pyritään miettimään ilmanlaatua heikentävän sään esiintymistodennäköisyyttä tai kerrotaan arvio siitä, että milloin heikentyneen ilmanlaadun ennustetaan parantuvan. Ennusteiden lisäksi Ilmatieteen laitoksessa tehdään paljon myös erilaista ilmanlaatuun liittyvää tutkimusta, kuten kaupunkien taustaselvityksiä ja epäpuhtauspitoisuuksien koostumuksen analysointia.
