Ilmanlaadun säädökset ja ohjeet

Euroopan unionin alueella ulkoilman laatuvaatimukset on määritelty raja-arvoilla. Niin sanotuilla tavoitearvoilla puolestaan pyritään ohjaamaan ilmanlaadun kehitystä suotuisaan suuntaan pitemmällä tähtäimellä. Kynnysarvot taas määrittelevät tason, jonka ylittyessä on välittömästi tiedotettava tai jopa varoitettava ilmansaasteiden pitoisuuksien äkillisestä kohoamisesta. Näiden EU:n säädösten lisäksi Suomessa on voimassa kansalliset ohjearvot.

Maailman terveysjärjestö (WHO) luokittelee ilman pilaantumisen suurimmaksi terveyteen kohdistuvaksi ympäristöriskiksi. WHO antaa ilmansaasteille suositusohjearvot.

Tarkempaa tietoa kaikista säädöksistä ympäristöhallinnon sivuilta.

Ilmanlaadun raja-arvot

Terveyshaittojen ehkäiseminen

Raja-arvot määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Raja-arvot ovat Euroopan unionin sitovimmat ilmanlaatunormit.

Yhdiste	Aika	Raja-arvo* µg/m³	Sallitut ylitykset vuodessa
Rikkidioksidi SO₂	Tunti Vuorokausi	350 125	24 3
Typpidioksidi NO₂	Tunti Vuosi	200 40	18 -
Hengitettävät hiukkaset PM₁₀	Vuorokausi Vuosi	50 40	35 -
Pienhiukkaset PM_2.5	Vuosi	25
Lyijy Pb	Vuosi	0.5	-
Bentseeni C₆H₆	Vuosi	5	-
Hiilimonoksidi CO	8 tuntia	10 000	-

* Kustakin tunti- ja vuorokausiraja-arvopitoisuuden ylityksestä on viipymättä tiedotettava väestölle.

Suomen oloissa merkityksellisimmät raja-arvot ovat typpidioksidin vuosiraja-arvo ja hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo. Muiden ylittyminen on mahdollista lähinnä vakavan häiriötilanteeen seurauksena teollisuusympäristössä tai hyvin poikkeuksellisissa meteorologisissa olosuhteissa liikenneympäristöissä.

Kasvillisuuden suojeleminen

Lisäksi kasvillisuuden suojelemiseksi on annettu omat kriittiset tasot.

Yhdiste	Aika	Kriittinen taso µg/m³
Rikkidioksidi SO₂	Vuosi/Talvikausi	20
Typen oksidit NO+NO₂	Vuosi	30

Kasvillisuuden suojelun raja-arvoja tulee soveltaa metsä- ja maaseutualueilla eli niin sanotuilla tausta-alueilla. Suomessa tausta-alueiden pitoisuudet jäävät selvästi näiden raja-arvojen alle.

Ilmanlaadun tavoitearvot

Terveyshaittojen ehkäiseminen

Tavoitearvot ovat sitovuudeltaan hieman löysempiä kuin raja-arvot. Tavoitearvoihin tulee pyrkiä käyttämällä parasta mahdollista teknologiaa ja muita kustannustehokkaita keinoja. Tavoitearvot on annettu esimerkiksi otsonille, jolle kaukokulkeutuminen on merkittävää, ja jonka pitoisuuksia ei pystytä alentamaan pelkästään kansallisin toimin.

Yhdiste	Aika	Tavoitearvo µg/m³
Otsoni O₃	Kahdeksan tunnin liukuva keskiarvo	120 µg/m³ saa ylittyä 25 kertaa/vuosi kolmen vuoden keskiarvona
Arseeni As	Vuosikeskiarvo	0,006
Kadmium Cd	Vuosikeskiarvo	0,005
Nikkeli Ni	Vuosikeskiarvo	0,020
Bentso(a)pyreeni	Vuosikeskiarvo	0,001

Kasvillisuuden suojeleminen

Otsoni on haitallista myös kasvillisuudelle. Haitallisuus on riippuvainen kasvukauden aikaisista korkeista otsonipitoisuuksista ja niiden kestosta. Niinpä otsonin tavoitearvo perustuu altistusaikaan. AOT40-otsonialtistusindeksi lasketaan 80 µg/m³ ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m³ erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain 1.5.-31.7. välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo 9.00 ja 21.00 välillä mitatut tuntipitoisuudet.

Yhdiste	Määrittely	Tavoitearvo vuodelle 2010	Pitkän tähtäimen tavoite
Otsoni O₃	80 µg/m³ ylittävien tuntiarvojen summa	18000 µg/m³h laskettuna viiden vuoden keskiarvona	6000 µg/m³h

Otsonipitoisuudet ylittävät sekä terveyshaittojen ehkäisemiseksi että kasvillisuuden suojelemiseksi annetut pitkän tähtäimen tavoitetasot laajoilla alueilla vuosittain.

Ilmanlaadun kynnysarvot

Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen vaarantaa väestön terveyden. Varoituskynnykset on annettu otsonille, rikkidioksidille ja typpidioksidille. Suomessa näin korkeat pitoisuudet ovat erittäin harvinaisia.

Tiedotuskynnys puolestaan on taso, jonka ylittyminen voi vaarantaa erityisen herkkien väestöryhmien terveyden. Otsonin tiedotuskynnyksen ylitykset ovat harvinaisia, mutta kuitenkin mahdollisia myös Suomessa. Viimeisin ylitys tapahtui toukokuussa 2006 Virolahdella.

Yhdiste	Aika	Tiedotuskynnys µg/m³	Varoituskynnys µg/m³
Otsoni O₃	Tunti	180	240
Rikkidioksidi SO₂	Kolme peräkkäistä tuntia		500
Typpidioksidi NO₂	Kolme peräkkäistä tuntia		400

Myös hengitettävien hiukkasten, PM₁₀, pitoisuuksien kohoamiselle on annettu tiedotusvelvollisuus, joka liittyy suoraan sen raja-arvon määritelmään. Kustakin vuorokausiarvon 50 µg/m³ ylittymisestä tulee tiedottaa. Nämä ylitykset ja tiedotteet ovatkin erittäin yleisiä varsinkin kevätpölyn aikaan maalis-huhtikuussa.

Ilmanlaadun ohjearvot

Yleisölle näkyvimmät ilmanlaatunormit ovat EU:n raja- ja tavoitearvot erilaisine tiedotusvelvoitteineen. Vuonna 1996 voimaantulleet kansalliset ohjearvot ovat ensisijaisesti ympäristöviranomaisten käytössä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä. Niitä käytetään esimerkiksi päästöjä aiheuttavan toiminnan ympäristölupamenettelyssä.

Yhdiste	Aika	Ohjearvo µg/m³	Tilastollinen määrittely
Rikkidioksidi SO₂	Tunti Vuorokausi	250 80	Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo
Typpidioksidi NO₂	Tunti Vuorokausi	150 70	Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo
Hiilimonoksidi CO	Tunti Kahdeksan tuntia	20000 8000	Tuntikeskiarvo Liukuva keskiarvo
Kokonaisleijuma TSP	Vuorokausi Vuosi	120 50	Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Vuosikeskiarvo
Hengitettävät hiukkaset PM₁₀	Vuorokausi	70	Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo
Haisevat rikkiyhdisteet TRS	Vuorokausi	10	Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo, ilmaistaan rikkinä

Lisäksi ekosysteemien suojelemiseksi pitkän ajan tavoitteena on, ettei rikkilaskeuma ylitä 0,3 grammaa neliölle vuodessa.

WHO:n ohjearvot

WHO:n mukaan ihmisten terveydelle haitallisimpia ilmansaasteita ovat hiukkaset (PM), typpidioksidi (NO₂), rikkidioksidi (SO₂) ja alailmakehän otsoni (O₃). Ohjearvo on annettu myös hiilimonoksidille (CO), lyijylle (Pb) ja kadmiumille (Cd).

Yhdiste	Aika	WHO:n ohjearvo
Pienhiukkaset PM_2.5	Vuosi Vuorokausi*	10 µg/m³ 25 µg/m³
Hengitettävät hiukkaset PM₁₀	Vuosi Vuorokausi*	20 µg/m³ 50 µg/m³
Typpidioksidi NO₂	Vuosi Tunti	40 µg/m³ 200 µg/m³
Rikkidioksidi SO₂	Vuorokausi 10 minuuttia	20 µg/m³ 500 µg/m³
Otsoni O₃	8 tunnin keskiarvo	100 µg/m³
Hiilimonoksidi CO	8 tunnin keskiarvo Tunti	10 mg/m³ 30 mg/m³
Lyijy Pb	Vuosi	0,5 µg/m³
Kadmium Cd	Vuosi	5 ng/m³

* PM_2.5 ja PM₁₀ vuorokausiarvojen osalta WHO suosittaa, että ohjearvoa noudatetaan 99-prosenttisesti (3 ylityskertaa).