Meret
Meret kattavat noin 70 % maapallon pinnasta, ja ne muodostavat suuren ja yhtenäisen valtamerivaipan. Kuitenkin vain noin 5 % meristä on tutkittu. Usein sanotaankin, että tiedämme enemmän avaruudesta kuin meristä. Ilmatieteen laitoksella tutkitaan, havainnoidaan ja tehdään ennusteita lähinnä Itämerelle sekä Pohjoiselle ja Eteläiselle jäämerelle.
Merissä on jopa 97 % maapallon vesivaroista, mutta merivettä ei suolaisuutensa takia lasketa ihmiskunnan talous- tai kasteluvedeksi. Sulamisen ja jäätymisen aiheuttamat muutokset mannerjäätiköiden, eli Etelämantereen ja Grönlannin, jäämäärään vaikuttavat suoraan myös valtamerten vesimäärään. Samoin meriveden lämpölaajeneminen lämpötilan nousun myötä saa meriveden määrän ja siten myös pinnan korkeuden kohoamaan. Merivirrat tasaavat maapallon lämpötiloja päiväntasaajan ja napa-alueiden välillä ja ne ovat tärkeä tekijä maapallon ilmastossa. Valtamerillä onkin suuri vaikutus Maan energia-, vesi- ja hiilikiertoon.
Noin puolet maapallon elämänmuodoista on suoraan riippuvaisia meristä. Meristä saadaan ruokaa, lääkkeitä ja mineraaleja. Meriteitä käytetään myös tavaroiden ja ihmisten kuljetukseen ympäri maailman .
Itämeri
Itämeri on hyvin erilainen kuin valtameret. Se on yhteydessä vain Atlantin valtamereen Tanskan salmien kautta. Sen suolapitoisuus on noin viidennes valtamerien suolapitoisuudesta. Itämeri on myös matala. Sen keskisyvyys on noin 54 metriä, kun valtamerien keskisyvyys on jopa 3,8 kilometriä.
Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä, mikä on seurausta ravinnekuormituksesta sekä hitaasta alusvesien uusiutumisesta. Pohjoisen sijaintinsa takia Itämeri jäätyy joka vuosi ainakin osittain.
Arktiset merialueet
Arktisen merialueen raja määräytyy talvisen jääpeitteen perusteella. Pohjoinen jäämeri on maa-alueiden ympäröimä valtameri, jolla on laajalti pysyvä jääpeite. Arktinen meri ja jää ovat tärkeitä elinympäristöjä monille eliölajeille.
Ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus arktiseen alueeseen, sillä lämpötilat ovat nousseet alueella viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kaksi kertaa enemmän kuin maapallon keskimääräinen lämpötila ja jään peittämä alue on pienentynyt. Jään sulaessa arktisten merialueiden taloudellinen käyttö ja liikenne lisääntyvät, mikä tuo mukanaan uusia haasteita.
Eteläinen jäämeri
Eteläinen jäämeri on Etelämannerta ympäröivä valtameri. Koska Eteläistä valtamerta ei erota muista valtameristä mikään maamassa, on kansainvälinen merikartoitusjärjestö IHO (International Hydrographic Organization) määritellyt sen pohjoisrajaksi noin leveyspiirillä 60° S lännestä itään kiertävän kylmän Länsituulten virran.
Suuri osa Eteläisestä jäämerestä peittyy vuosittain jäähän ja osa Etelämantereen rannikosta on aina jään peittämää. Jääpeitteen vuosittainen vaihtelu on suurempaa kuin Pohjoisella jäämerellä ja jää on keskimäärin ohuempaa. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin Eteläiseen jäämereen, mutta sitä on tähän asti tutkittu selvästi vähemmän kuin Pohjoista jäämerta vaativien olosuhteiden ja suurten etäisyyksien vuoksi.
