Suomi on jaettu neljään lämpötilavyöhykkeeseen oheisen kartan mukaisesti. Kahdelle eteläisimmälle vyöhykkeelle käytetään samaa Vantaan havaintoaineistoon perustuvaa energialaskennan testivuotta, sillä erot näiden kahden alueen keskilämpötiloissa ovat pieniä ja suurempi osa rakennuskannasta sijaitsee vyöhykkeen I alueella. Rakennuksen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien mitoituksessa käytettäviin mitoittaviin ulkoilman lämpötiloihin ei ole tehty muutoksia tässä vaiheessa ja mitoituksessa käytetään edelleen neljää eri vyöhykettä.

Voit hakea nykyistä ilmastoa kuvaavan testivuoden tuntiaineiston sekä tuntiaineistosta laskettuja suureita alla olevista valikoista vyöhykkeittäin joko pdf- tai tekstitiedostona. Testivuosien valintamenetelmää on selostettu tähän liitetyssä raportissa.

Energialaskennan testivuosien tuntiaineisto

Lyhyt kuvaus testivuosien valinnasta.

Ulkoilman lämpötilan pysyvyysarvot

Ulkoilman lämpötilan pysyvyysarvoja ei aiemmasta käytännöstä poiketen enää esitetä Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa. Lämpötilavyöhykkeittäin lasketut pysyvyysarvot nykyisessä ilmastossa (TRY2012) ovat saatavissa alla joko pdf- tai tekstitiedostona. Huomattakoon, että tavanomaista kylmempinä tai lämpimämpinä kuukausina pysyvyysarvot voivat poiketa TRY2012-testivuosiaineistoihin perustuvista tuloksista huomattavastikin. TRY2012-pysyvyysarvot eivät kata yhtä ääreviä (hyvin matalia tai hyvin korkeita) lämpötiloja kuin 30 vuotta havaintoja koostuvasta aineistosta suoraan lasketut pysyvyysarvot.

Pysyvyysarvojen tulkinta: esimerkiksi Vantaalla tavanomaisen tammikuun tunnittaiset lämpötilat ovat kaikki kylmempiä kuin +3 astetta ja 0,27 % niistä kylmempiä kuin -20 astetta.

Auringon kokonaissäteilyenergia eri suuntaisille pinnoille

Eri ilmansuuntiin oleville pystysuorille pinnoille tulevan auringon kokonaissäteilyenergian arvot energialaskennan testivuotena esitetään rakentamismääräyskokoelman osan D3 liitteessä. Huomattakoon, että kyseisen liitteen arvoja laskettaessa suoran säteilyn arvot auringon pienillä korkeuskulmilla (alle 5 astetta) leikkautuivat kokonaan pois. Näin ollen D3:n liitteessä esitetyt auringon kokonaissäteilyenergiat eri ilmansuuntiin katsoville pystypinnoille poikkeavat hieman tässä esitetyistä tuloksista, joissa kyseinen suoran säteilyn osuus on huomioitu. Erotuksen suuruus on noin 0,5 %, eikä sillä ole käytännön merkitystä energiankulutuksen laskennan kannalta.

Auringon kokonaissäteilyenergian arvot eri ilmansuuntiin oleville pystypinnoille ja 45 astetta kallistetuille pinnoille sekä laskennassa tarvittavat muunnoskertoimet ovat saatavissa alla olevista valikoista joko pdf- tai tekstitiedostona.

Auringon kokonaissäteilyenergia eri ilmansuuntiin katsoville pystypinnoille nykyilmastossa (TRY2012):

Muunnoskerroin, jonka avulla vaakatasolle tuleva auringon kokonaissäteilyenergia muunnetaan eri ilmansuuntiin katsoville pystypinnoille tulevaksi kokonaissäteilyenergiaksi:

Auringon kokonaissäteilyenergia 45 astetta eri ilmansuuntiin kallistetuille pinnoille nykyilmastossa (TRY2012):

Muunnoskerroin, jonka avulla vaakatasolle tuleva auringon kokonaissäteilyenergia muunnetaan 45 astetta eri ilmansuuntiin kallistetuille pinnoille tulevaksi kokonaissäteilyenergiaksi: