Uutisia Arandalta
Tervetuloa seuraamaan Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden matkaa Arandalla.
6.6.-10.6.2025 – Takaisin Helsinkiin
Tutkimusmatka Arandalla on nyt saatu päätökseen. Matkan viimeiset päivät saatiin viettää sumussa, auringossa, tuulessa tai sateessa. Vaihtelevat sääolosuhteet tietävät todennäköisesti hyvin mielenkiintoista data-analyysia, jota tutkijat pääsevät aloittamaan kotiin päästyään. Ilmakehästä ja vedestä kerättyjä näytteitä kertyi noin 300 kahden viikon mittaiselta retkeltä. Näytteet ja muu Arandalla kerätty tieto antavat hyvän lähtökohdan tutkimukseen Itämeren vaikutuksista ilmakehän hiukkasten ominaisuuksiin ja niiden vaikutuksesta ilmakehän pilviin.

Tässä on tärkeä paikka kiittää Arandan miehistöä turvallisesta matkasta, edelleen aivan loistavaa keittiöhenkilökuntaa (erityisesti torstaipäivien lettutarjonnasta) sekä kaikkia muita tutkijoita, jotka loivat loistavaa ilmapiiriä koko matkan ajan ja päästivät miedät tutustumaan hiedän tutkimukseensa. Instumenttien asentaminen ja kuljettaminen vaati myös runsaasti apua ja organisointitaitoa, kiitos siis kaikille apukäsille, eritisesti Ana Álvarez Pidehierrolle toimivasta retken ja blogin kirjoittamisen organisoinnista!

Ps. Lintubongauslista ei tullut täyteen, eli vielä riittää tehtävää ensi kerralle!
4.6.-5.6.2025 – Mitä Itämerellä näkyy
Sääolot ovat alkaneet vaihdella enemmän alkumatkan auringon jälkeen. Pilvisyys, sumu ja tuulisuus ovat lisääntyneet. Keskiviikkona saavuimme matkamme pohjoisimpaan pisteeseen Perämeren pohjoisosiin. Retken puolenvälin ylittyessä on hyvä tarkastaa lintubongauksen tilanne. Tavoitteena olisi saada lista täyteen ennen kuin tutkimusmatka päättyy. Lintujen näkyvyys on kuitenkin vähentynyt merkittävästi Hangosta lähdön jälkeen. Sieltä hieno poiminto oli merikotkapariskunta.
Lintujen näkyvyyden lisäksi näkyvyyttä mitataan myös ilmassa ja meressä. Pääsimme kokeilemaan vanhinta merialuksilla käytettävää mittalaitetta, joka on edelleen vakituisessa käytössä, secchilevyä. Se on 30 cm halkaisijaltaan oleva valkoinen levy, joka lasketaan mereen. Narussa on metrin välein merkki ja näkyvyys määritetään siihen kohtaan, kun secchilevy juuri ja juuri häviää näkyvistä. Torstaina Perämerellä näkyvyys oli kuusi metriä.
Ilmakehässä näkyvyys määräytyy siinä olevien aerosolien määrän ja koon perusteella. Tällä hetkellä Arandan meteorologisen mittausaseman näkyvyysmittari ei tuota dataa, mutta näkyvyyttä voidaan myös arvioida ilmassa olevien hiukkasten ja pisaroiden koon avulla. Optinen hiukkaslaskuri mittaa ilmassa olevien hiukkasten määrän ja koon valon sironnan avulla. Laite ohjaa ilmavirran laservalon läpi, ja kun hiukkanen kulkee säteen ohi, se sirottaa valoa. Sironnan määrä paljastaa hiukkasen koon, ja laite laskee, montako hiukkasta eri kokoluokissa on. Ilmavirta suunnataan laitteeseen niin, että laitteen suu osoittaa aina tuulta kohti.

Torstaina allonkorkeus oli tähänhetkisen matkan korkein. Aallonkorkeutta mitataan poijujen avulla, joita asennetaan tiettyihin paikkoihin Itämerellä. Jos olette joskus käyneet Ilmatieteenlaitoksen aulassa, sieltä löytyy Itämeren aallonkorkeuden simulaatio, jonka data saadaan nimenomaan näiden poijujen avulla. Torstaina poiju, joka on nimetty Erikiksi, laskettiin mittaamaan Perämeren aallonkorkeuksia. Erikistä data lähetetään satelliittiyhteyksien avulla Ilmatieteenlaitokselle.

2.6.-3.6.2025 – Elämää Itämeren pohjassa
COMBINE 2 Itämeriseurannan puoliväli on nyt saavutettu ja olemme saapuneet Perämerelle. Merenkäynti on silti pysynyt tasaisena ja sää aurinkoisena. Suomenlahden mittausasemien pohjat olivat tällä hetkellä hapettomia, jolloin pohjassa ei ole elämää. Nyt pohjaeläinseuranta on päässyt paremmin käyntiin. Pohjasta nostetaan sedimenttejä, jotka siivilöidään. Siivilöidessä eläimistö kerätään ja eri lajien lukumäärät lasketaan sekä niiden biomassa punnitaan. Löydöksiä ovat muun muassa ollut sukasjalkaisia, kilkkejä ja liejusimpukoita.


31.5.-1.6.2025 – Visiitti maissa ja pohjalaskeutujan etsintä
Lauantaina tuuli voimistui ja aallokko alkoi keinuttaa laivaa enemmän ja ensimmäistä kertaa näimme hieman enemmän vaahtopäitä. Vaahtopäät rikkovat veden pintajännitteen, jolloin meressä olevia hiukkasia voi siirtyä ilmakehään eli aerosolisoitua. Nämä hiukkaset ovat juuri niitä, mitä tutkimme Arandalla olevilla ilmakehän mittauksilla. Osa näistä hiukkasista, erityisesti monet biologista alkuperää olevat hiukkaset toimivat tehokkaina jääydinhiukkasina (esimerkkinä korkeat jääydinhiukkaspitoisuudet on yhdistetty kasviplanktonien aktiivisuuteen). Nämä hiukkaset voivat jäädyttää alijäähtyneitä pilvipisaroita suhteellisen lämpimässä ilmassa (jopa -5℃) ja lisäävät jäätyneiden pilvipisaroiden määrää. Jään muodostuminen pilvissä lisää muun muassa pilven satamisen todennäköisyyttä.

Sunnuntaina vietimme muutaman tunnin aurinkoisessa Hangon satamassa, kun muutama tutkija liittyi tutkimusretken loppupuolelle. Tämän jälkeen suuntasimme etsimään 17.4. mereen laskettuja sedimenttiloukkuja ja pohjalaskeutujaa. Sedimenttiloukut löytyivät oranssin poijun avustuksella ja nostettiin vinssin avulla takaisin alukseen. Laskeutuja löydetään lähettämällä signaali merenpohjassa olevaan laskeutujaan, joka lähettää pohjasta pyöreän poijun, joka täytyy paikantaa. Juuri kun signaali saatiin lähetettyä, kuin kutsusta synkät pilvet lähestyivät ja toivat sakean sumun mukanaan. Poijun paikantaminen harmaasta merestä ei tapahtunut hetkessä, mutta sieltä se löytyi! Nostossa tarvitaan ammattimaista porukkaa, jonka varmalla otteella nosto onnistui hyvin.
30.5.2025 – Uponneiden laivojen tutkimusta
Tänään oli se päivä, kun Arandalla tutkittiin uponneita aluksia. Uponneista aluksista voidaan tehdä 3D-malleja kaukokartoituksen avulla. Kaukokartoituksessa Arandan monipuolisuus tuli avuksi. Merenpohjan ja alsuten pintamuotojen tarkka kartoitus vaatii tietoa äänennopeudesta vedessä. Kaukokartoituksen äänennopeuden mittausjärjestelmä oli osittain vioittunut, joten Arandalla olevaa CTD (Conductivity, Temperature and Depth, lisätietoa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ctd-luotain) laitetta käytettiin mittaamaan eri korkeuksilla veden johtavuutta ja lämpötilaa, joista äänennopeus voitiin määrittää. Haaksirikkojen aluksien kartoituksen tarkoituksena on selvittää, onko aluksiin jäänyt polttoainetta, jota voidaan turvallisesti nostaa pois merenpohjasta. Lisäksi hylkyjen ympäristöstä otettiin sedimenttinäytteitä, jotka voivat paljastaa onko laivoista vuotanut polttoainetta tai öljyä.
Tutkijoiden aika kului rennommin, sillä normaalia seurantaa ei tehty tänään aikaavievän hylkyjen kartoituksen takia. Lisäksi näimme pienen uutispätkän Arandasta, jonka Ylen toimittajat kävivät kuvaamassa aikaisemmin. GPS signaalien häirinnät ovat onneksi rauhoittuneet. GPS häirintä haittasi mittausasemien paikantamista ja aluksen pitämistä paikallaan mittausten ajan.

29.5.2025 – Toimintaa meressä ja ilmassa
Helatorstai oli täynnä tapahtumia. Aamu alkoi palohälytyksellä, joten tutvallisuuskoulutus tuli käyttöön. Syynä oli koneiston pieni vika, joka oli piakkoin korjattu. Merentutkimuksen osalta mereen asennettiin merivirtauksien suuntaa ja voimakkuutta mittaava instrumentti ACDP (acoustic doppler current profiler), joka hyödyntää doppler efektiä ja ääniaaltoja. Itämeren mikromuovien tutkimista varten näytteitä kerättiin haaviin. Haavi muistuttaa hieman rauskua ja työnimi keräimellä onkin manta, paholaisrauskun latinankielisen nimen Manta birostris mukaan. Arandan nopeutta laskettiin alemmas ja Mantaa vedettiin vinssin avulla vedessä 20 minuutin ajan. Prosessi toistettiin neljä kertaa, jonka jälkeen Manta kalastettiin takaisin alukseen.

Iltapäivällä koimme kaksi nopeasti ilmestyvää ja häviävää sumua. Merisumu useimmiten syntyy, kun lämmin ilmamassa saapuu viileämmän merenpinnan ylle ja ilma jäähtyy. Sumupisaroiden kokoon vaikuttaa muun muassa ilmassa olevat aerosolit, jotka toimivat tiivistymispintana vedelle. Tämä on samankaltainen ilmiö, kun vesi tiivistyy silmälaseihin, kun kylmät silmälasit viedään lämpimään sisäilmaan. Pienempiä sumupisaroita syntyy kun tiivistymisytimiä on enemmän. Jos tiivistymisytimiä on vähemmän, vesi tiivistyy vain näiden ytimien ympärille ja pisarat voivat kasvaa suuremmiksi. Iltapäivän auringonpaiste haihduttaa syntyneet vesipisarat ja sumu haihtuu. Havaitsemamme sumut olivat selkeästi erilaisia, toinen hyvin tiivis ja toinen hieman läpinäkyvämpi. Instrumenttimme mittaavat eri kokoisten aerosolien määriä, josta voimme myöhemmin tarkastella mahdollisia aerosolien vaikutuksia sumujen ominaisuuksiin.

28.5.2025 – Arandan kesäpäivän vierailijoita
Retkikunnan toinen päivä alkoi nokka kohti auringonnousua ja jatkui kesäisessä ja tyynessä kelissä. Ylen toimittajat tulivat vierailemaan Arandalla. Kyytiin pääsee kätevästi Arandan kyljessä olevasta ovesta. Toimittajien kiinnostuksen kohteena oli hydrofoni, jolla mitataan meren äänitasoja. Hydrofonilla voidaan muun muassa serauta Itämeren äänisaasteiden tasoja. Mutta aiheesta varmasti myöhemmin lisää Ylen kanavilla! Pienenpiäkin kesäisiä vierailijoita oli läsnä tänään; leppäkerttuja, yksi perhonen sekä kukkakärpänen.


27.5.2025 - Iloisia uutisia Arandalta
Tänään pääsimme uudestaan matkaan Helsingistä Itämerelle, sillä COMBINE 2 (Itämeren tilan hydrografinen-, ravinne- ja pohjaeläinseuranta) lähti liikkeelle ja Ilmatieteenlaitoksen ilmakehätutkijat André Welti ja Linnea Mustonen mahtuivat jälleen mukaan edellisen tutkimuretken jäädessä hieman vajaaksi. Mittalaitteemme saivat olla Arandalla ja nyt ne ovat jälleen käynnistetty mittaamaan Itämeren yllä olevien pilvien muodostumiseen ja ominaisuuksiin vaikuttavia aerosoleja.

Tervetuloa seuraamaan taas tutkimusretkeä. Tällä kertaa ei tarvinnut pukeutua turva-asuihin, mutta päivä aloitettiin pirteästi klo 08:15 turvallisuuskatsauksella ennen lähtöä. Kertasimme muun muassa laivassa käytettävät hälytyssignaalit. Häytykset tulevat erilaisina äänimerkkisarjoina. Lyhyet ja pitkät äänisignaalit kertovat onko kyseessä yleinen hälytys taikka tulipalo. Joka tapauksessa, messissä kokoonnutaan (niinkuin joka ruokailullakin!). Tutkimusretki on alkanut aurinkoisessa säässä ja leudossa ilmassa, seuranamme lokkeja. Vielä emme ole kaukana Helsingistä sillä Aranda kiertelee tarkkaan tiettyjen seuranta-asemien alueet ja kartoittaa merenpohjan pinnan muotoja ja ominaisuuksia kaukokartoituksen avulla. Voi olla, että siellä näkyy muutama haaksirikkoutunut aluskin.
26.4.2025 - Retkikunnan viimeinen henkäys
Niin se vain on, että aina yksi vaihtoehto on, että suunnitelmat menevät karille. Niinpä matkamme päättyy tällä kertaa Turkuun ja Aranda jää tänne huollettavaksi. Moottorissa ollutta ongelmaa on osittain saatu korjattua, mutta sitä ei saada kuntoon ennen kuin retkikunnan tulisi saapua Helsingin satamaan. Aranda kulkee Turusta Helsinkiin ilman tutkijoita, kunhan tekniset viat ont saatu korjattua. Ilmakehän mittalaitteiden työurakka ei vielä ole ohi ja osa mittauksista jää keräämään tietoja vielä tältä matkalta jäätymisytimistä ja aerosolien kokojakaumista.
Käteen jäi kuitenkin hyvä alustava mittausdata tulevaisuutta varten sekä hienoa aikaa Itämerta ihmetellessä ja tutustuessa laivalla oleviin tutkijoihin ja henkilökuntaan. Suuri kiitos siis kaikille matkassa mukana olleille, että saimme lämpimän vastaanoton tutkimusalus Arandalle. Blogin kirjoittaja Linnea kiittää kaikkia, jotka ovat seuranneet matkaa, toivottavasti saamme vielä jatko-osan tulille!

22.-24.4.2025 - Lähdön odotusta Turun satamassa
Valitettavasti pääsiäisen jälkeinen Turusta lähtö ei onnistunut niin sujuvasti kuin suunnitelmissa, joten mittalaitteet saavat nyt kattavamman datasetin Turun satamasta. Arandan koneistoon oli tullut epätavallinen vika, jota selvitetään. Matkaa jatketaan, jos vika saadaan selvitettyä ja korjattua. Sillä aikaa miehistö ja tutkijat ovat kunnostaneet laivaa ja valmistelleet seuraavia mittauksia. Turun ympäristöstä on myös nauttittu vaihtelevassa kevätsäässä.

Aikaisemmin mainittujen aerosolihiukkasten jakaumien lisäksi tutkimuskohteena ovat erityisesti pilvien jäätymistä aiheuttavat jäätymisytimet. Niiden pitoisuuksia voimme mitata suodattamalla ilmaa filtterin läpi tai ohjaamalla hiukkaset törmäämään alustaan. Ilmassa olleet jäätymisytimet jäävät filtteriin tai alustaan ja niiden lukumääriä ja pilvien olomuotoon vaikuttavia ominaisuuksia voidaan määrittää tarkemmin ilmatieteenlaitoksen labotatoriossa. Kuvassa tarkemmin esiteltynä jo mahdollisesti 40 vuotta vanha impaktori, MOUDI (Micro-Orifice Uniform Deposit Impactor), jonka saimme varastosta mukaan Arandalle. MOUDI impaktorilla voidaan jakaa eri kokoiset hiukkaset eri alustoille. MOUDIn avulla voimme täten määrittää, minkä kokoisia jääytimet ovat. Impaktori puretaan ja kootaan päivittäin ja sisälle laitetaan uudet folioalustat, joihin ilmakehässä olevat hiukkaset törmäytetään. Tämä on ollut nyt merkittävä osa päivittäistä rutiinia mittausten ylläpidossa, kun olemme satamassa.

Nyt jäämme jännityksellä odottamaan Arandan koneiston kohtaloa ja kovasti toivomme, että pääsemme mittaamaan, miten Itämeren aallokko vaikuttaa ilmakehässä. Ensimmäinen osa mentiin hyvin rauhallisessa merenkäynnissä. Tavoitteena on selvittää, kuinka paljon aallokon avulla ilmaan siirtyvät aerosolit vaikuttavat jäätymisytimien määrään.
17.4.2025 - Ensimmäisen osan päätös
Aamulla kahdeksan aikaan pääsimme seuraamaan FINMARI laskeutujan asettamista, josta Suomen Ympäristökeskus (Syke) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) huolehtivat (lisätietoa: https://www.finmari-infrastructure.fi/facilities/autonomous-platforms/). Lisäksi samalle sijainnille asennettiin sedimenttiloukkuja, jotka keräävät kahdelta eri korkeudelta laskeutuvia sedimenttinäytteitä seuraavien kuukausien ajan. Nyt vain peukut pystyyn, että instrumenttien nouto elokuun tutkimusretkellä onnistuu!

Turun saaristo vastaanotti meidät sumun keskeltä myöhemmin iltapäivältä. Ilmatieteenlaitoksen aerosolimittauksemme ovat tähän mennessä keränneet dataa ahkerasti ja ne saavat jäädä mittaamaan pääsiäisen yli. Näinpä toivotamme oikein hyvää pääsiäistä kaikille! Matka ja blogi jatkukoon ensi tiistaina.

16.4.2025 - Ruokaa ja katseet kohti merenpohjaa
Tänään katsaus siihen, millaista ruokaa Arandalla saadaan nauttia, ja todellakin on saanut nauttia. Päivän aikataulu on joka päivä sama: aamupala 7:30-8:30, lounas 11:30-12:30, kahvitauko 15:00-15:30 ja illallinen 17:30-18:30. Lisäksi välipalaa on aina tarjolla ja iltapalaksi jäämistöistä tehtyjä yllätyksiä. Suuri kiitos ja arvostus laivan kokeille, jotka ovat taikoneet herkullista ruokaa ruokavaliosta riippumatta. Kiitokset siis Hannulle ja kakkoskokille Annelille. Ruokalaan on aina ollut ilo tulla, vastaanotto on vähintäänkin yhtä lämmin kuin ruokakin, kiitos siitä myös Tanjalle! Tänään Aamupalalla oli yllärinä hampurilaisia mehukkaalla kasvispihvillä. Marinoidut tofupalat olivat vielä seuraavanakin aamuna puheenaiheena.

Tänään oli myös siitä erityinen päivä, että odotimme laskeutujan asettamista merenpohjaan. Laskeutuja viettää seuraavat kuukaudet merenpohjassa. Seuraava tutkimusmatka on vielä jännittävämpi, kun mittalaitteet nostetaan takaisin, vasta sitten saadaan data käsittelyyn. Laskeutuja mittaa hiukkasia meressä optisilla ja akustisilla mittalaitteilla. Laskeutuja tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten eri hiukkaset pystyvät sitomaan hiiliyhdisteitä ja mihin hiiliyhdisteet meressä päätyvät. Jatkavatko ne esimerkiksi kiertoa meressä vai päätyvätkö ne Itämeren sedimentteihin. Yksi asia on varmaa ja se on että suunnitelmat muuttuvat, ja laitteiston laskeutumista joudutaan odottamaan vielä seuraavaan aamuun.

Päivän luontohavaintoja ovat olleet yölliset revontulet, sekä järripeippo pariskunta. Lisäksi Arandan lähellä vieraili hyvin epäonninen haukka, joka joutui veden varaan. Hän pääsi sieltä vielä ylös Arandan keulasta käsin, toivottavasti tuleva matka ei ole liian rankka!

15.4.2025 - Sumuisesta aamusta auringonlaskuun
Ensimmäiseen kokonaiseen päivään Arandalla herättiin sumun keskellä. Tästähän tutkijat olivat mielissään, näkyyköhän tämä meidän datassamme merkittävästi? Yksi mittalaitteistamme mittaa eri kokoisten aerosolien, eli ilmassa olevien pienten hiukkasten lukumääriä. Sumun vaikutus voidaan nähdä mittauksissamme niin, että ne hiukkaset, jotka ovat auttaneet sumun muodostuksessa kasvavat pisaroiden sisällä suuremmiksi, jolloin alkuperäisen hiukkaskoon kohdalle kokojakaumaan muodostuu kolo. Tätä koloa kutsutaan Hoppelin minimiksi, jonka avulla voimme mahdollisesti havaita sumun syntyyn vaikuttavat hiukkaset. Myöhemmin päivällä sumun takaa paljastui erittäin kirkas ja aurinkoinen päivä.

Päivän kirkastuminen oli hyvä uutinen toisen aktiviteetin kannalta. Arandalla on nimittäin tapana bongata lintuja. Jokaisella retkellä kaikki havaitut lintulajit listataan taulukkoon ja katsotaan kuinka pitkälle päästään. Lounastauolla kuulimme erityisestä vieraasta Arandalla. Kevätretkellä 2022 laivaan oli tupsahtanut sarvipöllö! Eli ei muuta kun kiikarit käteen, kun mittalaitteet pyörivät itsekseen! Toistaiseksi listassa ei ole vielä paljoa lokkeja kummallisempia lajeja. Enemmän lintuja voi odotella, kun kuljemme Turun saaristossa. Toivottavasti siitä lisää siis myöhemmin!

Tänään oli myös päivä, kun Arandan sauna pääsi testaukseen. Täältäkin löytyy siis päivittäin kotoisa kuuma sauna ja lisäksi pieni kuntosali! Päivän kruunasi tyyni meri, jonka kevyt tuulahdus kuivasi hiukset ja tarjosi samalla kaukaisen lintuhavainnon auringonlaskussa.

14.4.2025 - Lähtöpäivä
Lähtöpäivän aamu alkoi rauhallisen raikkaassa säässä. Torvi soi lähdön merkiksi noin varttia yli yhdeksän ja pian Helsinki alkoi jäämään horisonttiin. Aamupäivä vietettiin omien instrumenttiemme kanssa pienessä lasikopissa aivan Arandan komentosillan yläpuolella. Ensimmäiset näytteet olivat kerätty jo viikonlopun aikana ja mittausten alku on lähtenyt hyvin käyntiin. Rauhallinen merenkäynti on ollut puolellamme alkumatkasta.

Päivän alussa etsiydyimme myös omiin hytteihimme. Tunnelmarikkaat hytit sisältävät sisäisen hienon puhelimen laivalla tarvittavaan kommunikointiin ja ihanat pyöreät ikkunat. Päivä jatkui laivaan tutustumisella sekä tutkailemalla mitä kaikkea mielenkiintoista muut tutkijat laivalla tekevät. Tällä tutkimusretkellä on mukana laivan mieshistön lisöksi tutkijoita pääosin Suomen ympäristökeskukselta (Syke) ja Ilmatieteenlaitokselta (IL), jotka suorittavat Itämeren kemiallisen ja fysikaalisen tilan rutiiniseurantaa sekä omia tutkimuskohteitaan.

Päivän tärkeä kokous koski laivalla turvallisuutta. Turvallisuuskoulutuksessa pääsimme testaamaan pelastuspukuja, jotka pitävät meidät tarvittaessa kuivana, paitsi mahdollisesti nenän, joka ei aivan istunut puvun kanssa. Lisäksi kävimme läpi, miten pelastuslautat toimivat. Arandassa on myös runsaasti lattialuukkuja turvallisuutta takaamaan hätätilanteissa. Ensimmäinen haaste laivalla onkin opetella sen sisällä navigointi. Käytävät olivat aluksi melko sokkelon tuntuisia, mutta jo päivä aikana reitit ovat onneksi jo suurimmaksi osaksi tuttuja.

Ensimmäinen päivä Arandalla on ollut tehtävää täynnä, mutta erittäin antoisa. Innolla loppumatkaa odottaen! Laittakaa mielellään kysymyksiä tai toivomuksia, mitä haluaisitte kuulla blogissa! Yhteyttä voi ottaa sivupaneelissa näkyvään sähköpostiin.
8.4.2025 - Asennuspäivä
Ilmatieteen laitos nostaa purjeet kohti mielenkiintoista tutkimusmatkaa Itämerellä huhtikuussa. Ensimmäistä kertaa tutkimusalus Arandalla lähdetään tutkimaan Itämeren aerosoleja, keskittyen erityisesti pisaroiden jäätymistä aiheuttaviin hiukkasiin, jäätymisytimiin. Jäätymisytimillä on tärkeä rooli pilvien muodostumisessa ja ilmakehän säteilytasapainossa. Niiden pitoisuuksista meriympäristön ilmakehässä ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi.
Tutkimusretkellä André Welti ja Linnea Mustonen mittaavat jäätymisytimien pitoisuuksia niin ilmassa kuin merivedessä. Tarkoituksena on päästä jyvälle jäätymisytimien lähteistä, ominaisuuksista ja potentiaalisista vaikutuksista säähän ja ilmastoon. Tutkimusryhmä valmistautuu ensi viikon lähtöön asentamalla ja testaamalla mittalaitteita Arandalle Helsingin satamassa.

12.6.2025
