Itämeren jääpeite oli laajimmillaan 20. helmikuuta, jolloin se kattoi 181 000 neliökilometrin alan. Laajuutensa perusteella talvi luokitellaan keskimääräiseksi. Tuolloin jää peitti Suomenlahden, Saaristomeren, Ahvenanmeren sekä Pohjanlahden lukuun ottamatta Selkämeren keskiosia, ja kaikki Suomen jäänmurtajat olivat merellä. Laajempi jäätilanne on koettu viimeksi ankarana talvena 2010–2011.

Rannikon kiintojään suurin paksuus oli Perämerellä noin 80 senttimetriä ja muualla pääosin noin 50 senttiä.

"Jäätalvesta teki erikoisen ääripäiden vaihtelu. Tammi–helmikuun kireissä pakkasissa jäätä syntyi nopeasti kaikilla merialueilla. Erittäin lämmin kevät kuitenkin haurastutti ja sulatti jäät nopeasti", sanoo jääasiantuntija Niko Tollman Ilmatieteen laitokselta.

Itämeren jäätalvi kestää marraskuusta toukokuulle

Itämeren vuotuinen jääpeite on laajimmillaan tavallisesti helmi–maaliskuun vaihteessa. Tällöin jäätä esiintyy keskimäärin 170 000 neliökilometrin alueella, mikä vastaa noin kahta viidesosaa Itämeren pinta-alasta. Erittäin leutoina talvina vuotuisen jääpeitteen laajin ulottuvuus jää reilusti alle 100 000 neliökilometrin. Vähäisimmillään jäätä on esiintynyt talvella 2020, jolloin sitä oli enimmillään vain 37 000 neliökilometrin alueella.

Itämerellä esiintyy jäätä tavallisesti marras–joulukuusta toukokuun lopulle.

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun päätehtävä on ajantasaisen tiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin. Jääkartassa esitetään ajankohtainen jäätilanne, jäänmurtajien sijainnit ja Itämeren alueen avustusrajoitukset.

Ilmatieteen laitos julkaisee koko Itämeren kattavan jääkartan päivittäin aina jäidenlähtöön saakka yhteistyössä Ruotsin ilmatieteen laitoksen kanssa.

Lisätietoja:

Jääasiantuntija Niko Tollman, Ilmatieteen laitos, puh. 050 462 8135, niko.tollman@fmi.fi

Jääkartta Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa

Jäätalvi Itämerellä

Maanantaina sateet painottuvat itään ja pohjoiseen. Vuorokauden sademäärät ovat idästä Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella muutamasta millimetristä kymmeneen milliin.

Tiistaina lounaasta lähestyvä matalapaine tuo aamusta alkaen sateita etenkin maan länsiosaan. Sadekertymä nousee tiistai-iltaan mennessä paikoin kymmeneen millimetriin varsinkin rannikon tuntumassa Pohjanmaan suunnalla. Varsinais-Suomesta sisämaahan päin koilliseen kohti Kainuuta ylletään paikoin viiden millin kertymiin. Sateet heikkenevät iltaa kohden.

Virtaus kääntyy keskiviikkona laajemmin itäiseksi, ja Suomeen virtaa kosteaa ja lämmintä ilmamassaa. Etelästä työntyy uusia sateita Etelä- ja Länsi-Suomen ylle, ja sateet voivat olla ajoittain hieman rankempiakin. Rintaman itäreunalla saattaa esiintyä ukkosia.

"Sateiden ennustettavuudessa on keskiviikkona jo haasteita, mutta lännessä ja etelässä kannattaa varautua siihen, että sateita tulee useiden tuntien ajan", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Petteri Pyykkö.

Torstaina laaja matalapaineen alue pyörii Etelä-Norjan yllä, ja etelätuuli voimistuu erityisesti Suomen länsiosassa. Ennusteeseen liittyy vielä huomattavaa epävarmuutta, mutta on mahdollista, että osassa Länsi-Suomea puuskat yltyvät yli 15 metriin sekunnissa.

Idässä lämpötila voi nousta 20 asteeseen

Ylimmät lämpötilat ovat alkuviikolla laajalti 12–16 astetta, yhtenäisten sateiden alla jäädään alle kymmenen asteen. Pohjoisessa ollaan 6:n ja 14 asteen välillä. Idässä voidaan tiistaina päästä 18 asteen tuntumaan, ja keskiviikkona idässä lähennellään jo 20 asteen lukemia.

"Tämänhetkisen ennusteen mukaan loppuviikosta on tulossa alkukesäisen lämmin, paikallisesti tulee kuurosateita erityisesti idässä", Pyykkö sanoo.

Sademäärät paikoin ennätyksellisen alhaisia

Sademäärät ovat jääneet monin paikoin poikkeuksellisen alhaisiksi vuoden alusta lukien: noin kolmellakymmenellä pitkäikäisellä havaintoasemalla vuoden alusta laskettu sademäärä on ollut tähän mennessä mittaushistorian alhaisin.

Huhtikuun alusta alkaen (1.4.–10.5.2026) sadetta on kertynyt pääosin 10–20 millimetriä, kun tyypillisesti vastaavaan aikaan sataa 40–50 milliä. Noin kahdellakymmenellä pitkäikäisellä havaintoasemalla Varsinais-Suomesta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella sekä Keski-Lapissa ei ole mitattu näin vähäsateista jaksoa aikaisemmin.

Kuivuuden takia maastopalovaroitus on voimassa vielä alkuviikolla maan etelä- ja länsiosassa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Trooppisen Tyynenmeren keskiosista Yhdysvaltojen ja Meksikon länsirannikolle ulottuvalla alueella mitattiin paikoin ennätyksellisen korkeita meriveden pintalämpötiloja ja voimakkaita merellisiä helleaaltoja.

Suomen rannikolla lämmin huhtikuun alku nosti meren pintalämpötiloja, ja Pohjanlahdella lämpötilat ovat pysytelleet keskimääräistä korkeammalla myös toukokuussa, kun taas Suomenlahdella ja varsinaisella Itämerellä pintalämpötilat ovat olleet lähellä pitkän ajan keskiarvoa huhtikuun puolivälistä lähtien.

”El Niño on nyt toden teolla alkamassa ja yhdessä jo valmiiksi lämpimän Pohjoisen Tyynenmeren kanssa se nostaa globaalia meren pintalämpötilaa merkittävästi”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Aleksi Nummelin.

“Edelliseen, vuosien 2023–2024 El Niñoon verrattuna merkittävä ero on se, että Pohjois-Atlantti on nyt huomattavasti lähempänä keskimääräisiä lämpötiloja. Vuodenaikaisennusteiden mukaan tämä ero myös jatkuu, ja suurimmat lämpötilapoikkeamat painottuvat tänä vuonna Tyynellemerelle”, Aleksi Nummelin sanoo.

Euroopan huhtikuuta leimasivat suuret lämpötilaerot

Huhtikuun maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 14,89 celsiusastetta, mikä on 0,52 °C enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskimääräinen huhtikuun lämpötila. Huhtikuu oli maailmanlaajuisesti jaetusti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin huhtikuu. Huhtikuu oli 1,43 °C lämpimämpi kuin esiteollisen ajan keskiarvo vuosina 1850–1900.

Euroopassa huhtikuu oli mittaushistorian kymmenenneksi lämpimin. Lounais-Euroopassa oli laajalti tavanomaista lämpimämpää, ja Espanjassa mitattiin maan lämpimin huhtikuu mittaushistoriassa. Sen sijaan Itä-Euroopassa oli tavanomaista kylmempää.

Arktisen merijään laajuus oli huhtikuussa noin 5 % keskimääräistä pienempi ja mittaushistorian toiseksi pienin huhtikuun arvo.

Huhtikuu oli Suomessa lämmin, kuiva ja aurinkoinen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuu oli laajalti tavanomaista lämpimämpi, maan keski- ja pohjoisosassa monin paikoin harvinaisen lämmin. Lämpötilapoikkeama vuosien 1991–2020 keskiarvoon nähden oli maan etelä- ja länsiosassa 0,5–2 astetta, muualla maassa 1,5–3 astetta.

Koko maassa oli tavanomaista vähäsateisempaa. Erityisen vähäsateista oli Pohjois-Karjalassa ja maan pohjoisosassa. Auringonpaistetta oli koko maassa tavanomaista enemmän ja monin paikoin harvinaisen paljon.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Aleksi Nummelin, Ilmatieteen laitos, p. 045 154 3774

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

• Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)

• Copernicus-ilmastopalvelun vuodenaikaisennusteet (englanniksi)

• Ilmatieteen laitos: ilmastollinen vertailukausi 1991–2020

• Ilmatieteen laitos: merellisten lämpöaaltojen seuranta

Perjantaipäivä on poutainen ja aurinkoinen eteläisen Suomen lisäksi maan keskiosassa. Pohjois-Suomessa pilvisyys vaihtelee puolipilvisen ja pilvisen välillä. Perjantaina iltapäivällä Länsi-Lappiin syntyy jokunen sadekuuro, illemmalla voi sataa myös Itä-Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Lauantaiyönä kuurot kuivuvat pois. Lapissa voi esiintyä lauantain vastaisena yönä paikoin utua ja sumua.

Lauantaina päivällä eteläisempi Suomi on selkeä tai puolipilvinen, Lapissa tulee vähäisiä vesisateita ja pilvisyys on siellä runsasta. Sunnuntain vastaisena yönä yläpilvisyys lisääntyy maan keski- ja eteläosassa. Pilvet ovat kuitenkin ohuita ja aurinko pääsee paistamaan hyvin niiden läpi.

”Äitienpäivänä pilvisyys lisääntyy etelässäkin, ja myöhään sunnuntai-iltana tai maanantain vastaisena yönä kaakkoisimpaan Suomeen voi yltää vesisateita”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Petri Hoppula sanoo.

Sää lämpenee viikonlopuksi

Päivälämpötilat kohoavat loppuviikkoa kohden: lauantaina ja sunnuntaina päivän ylimmät lämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosassa 13‒18 astetta. Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa lämpötila on 8‒15 astetta, Keski- ja Pohjois-Lapissa 5‒13 astetta.

Vielä ensi yönä voi esiintyä yöpakkasta tai hallaa koko maassa, lauantain vastaisena yönä maan etelä- ja keskiosassa hallaa esiintyy vain paikoin. Sunnuntain vastaisena yönä lämpötila on nollan yläpuolella lähes koko maassa.

Etelänpuoleinen tuuli on sunnuntaina edellispäiviä voimakkaampaa: tuuli on kohtalaista, puuskissa navakkaa.

Kuivuuden takia maastopalovaroitus on voimassa aluksi maan länsiosassa, mutta varoitusalue todennäköisesti laajenee lähipäivinä.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Äitienpäivien säät

"Hyviä suojautumiskeinoja ovat varjoon hakeutuminen, pukeutuminen pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin sekä lierihatun ja aurinkolasien käyttäminen. Paljaat ihoalueet on syytä suojata aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30", Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala kertoo.

Liiallinen UV-säteily lisää riskiä sairastua ihosyöpään. Säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajalta, joten sekä palamista että pitkällistä auringossa oleskelua tulee välttää.

UV-säteilyennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen UV-indeksipalvelusta sekä Paikallissää-mobiilisovelluksesta. Verkosta voi lisäksi katsoa havaitun UV-indeksin arvon seitsemältä paikkakunnalta Suomessa sekä Euroopan suurimmista kaupungeista. Tämän vuoden uutuutena on karttanäkymä, josta voi tarkistaa ajankohtaisen UV-tilanteen koko Euroopan alueella. Satelliittimittauksiin perustuva UV-indeksi päivittyy karttaan kymmenen minuutin välein.

Nuoret polttavat ihonsa muita useammin, osa hyödyntää UV-indeksiä ruskettumiseen

Nuorten suhtautuminen auringonottoon ja rusketukseen on ristiriitaista, käy ilmi Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreesta kansalaistutkimuksesta. Valtaosa 16–20-vuotiaista suomalaisnuorista pitää auringonotosta ja rusketuksesta, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveyshaitoista ja ihosyöpäriskistä. Tutkimukseen vastasi loppuvuonna 2025 yhteensä 780 nuorta.

Tutkimuksen mukaan nuoret hankkivat rusketuksensa pääasiassa auringosta: 81 prosenttia vastanneista viettää paljon aikaa auringossa tai ottaa aurinkoa, ja 74 prosenttia kertoo ruskettuvansa nimenomaan auringon vaikutuksesta. Auringonotto on erityisesti nuorimpien vastaajien keskuudessa lisääntynyt.

"Yksi huolestuttava huomio kyselyn tuloksista on se, että nuorten keskuudessa ihon palaminen on yleistä. 70 prosenttia vastaajista kertoo ihon palaneen vähintään kerran viime vuoden aikana, ja lähes joka viidennellä palamisia on ollut kolme tai useampia. Tämän tiedon perusteella nuoret polttavat ihoaan huomattavasti useammin kuin väestö keskimäärin, sillä STUKin vuonna 2024 koko väestölle kohdistetussa kyselyssä vain 19 prosenttia vastanneista ilmoitti polttaneensa ihonsa vähintään kerran vuodessa", erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista kertoo.

Vaikka suurin osa nuorista tietää UV‑säteilyn lisäävän ihosyöpäriskiä, moni kokee oman riskinsä pieneksi. Suojautuminen painottuu aurinkovoiteisiin, kun taas vaatetus ja varjo jäävät selvästi vähemmälle huomiolle.

UV‑indeksi on nuorten keskuudessa hyvin tunnettu, mutta sitä hyödynnetään usein ruskettumisen maksimoimiseen eikä suojautumisen apuna. Vastanneista 86 prosenttia tietää, mikä UV-indeksi on, ja 73 prosenttia kertoo seuraavansa sitä. Vain 27 prosenttia nuorista käyttää UV-indeksiä apuna UV-suojautumisessa, kun taas 39 prosenttia seuraa UV-indeksiä ruskettumisen edistämiseksi.

"Nuoruudessa vietetään usein paljon aikaa ulkona, ja samalla UV-säteilylle altistuminen voi olla runsasta. UV-indeksi on tarkoitettu auttamaan ymmärtämään, milloin iho tulisi suojata UV-säteilyn haitoilta. Rusketuksen ihannointi yhdistettynä UV-indeksin hyödyntämiseen ruskettumistarkoituksessa on huolestuttava ilmiö. Vaikka kauneusihanteet muuttuvat ajassa, rusketuksen viehätys näyttää edelleen pitävän pintansa ja pääkeino sen hankkimiseen on edelleen auringonotto", terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela Syöpäjärjestöistä sanoo.

Syöpäjärjestöt ja STUK korostavat, että tulokset osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa nuorille suunnattua viestintää UV‑säteilyn haitoista ja tehokkaista suojautumiskeinoista. Keskeistä on tukea arjen ratkaisuja, jotka vähentävät liiallista altistumista auringolle, sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista omaan ihoon ja ihotyyppiin ilman rusketuspaineita.

Eri väestöryhmille kohdistetun viestinnän kehittäminen ja vahvistaminen on yksi tänä vuonna käynnistyvän UV‑säteilyn aiheuttamien ihosyöpien vähentämiseen tähtäävän kansallisen ohjelman toimenpidekokonaisuuksista. Muut kokonaisuudet keskittyvät rakennetun ympäristön, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihojen varjopaikkojen lisäämiseen, työssä tapahtuvan altistuksen vähentämiseen sekä ihosyöpien varhaisen havaitsemisen edistämiseen.

Melanooman ilmaantuvuus pysynyt tasaisena

Tuoreimman syöpätilaston mukaan Suomessa todettiin vuonna 2025 lähes 1800 uutta melanoomaa, yli 2100 okasolusyöpää ja yli 10 000 tyvisolusyöpää.

"UV-altistukseen liittyvien ihosyöpien ilmaantuvuus on tasoittunut verrattuna vuosituhannen alun voimakkaaseen kasvuun. Melanooman osalta ilmaantuvuushuippu oli vuonna 2016, jonka jälkeen vuotuinen ilmaantuvuus on pysynyt kohtuullisen tasaisena. Varsinaisessa ihosyöpäkuolleisuudessa ei ole viime vuosien välillä käytännössä suuria eroavaisuuksia", vastaava lääkäri Taneli Väisänen Suomen Syöpärekisteristä sanoo.

"Melanooman osalta eroja ilmaantuvuudessa on muun muassa asuinpaikan ja sukupuolen mukaan. Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua ja myös kuolla melanoomaan. Kummallakin sukupuolella sairauden viisivuotisennuste on kuitenkin korkea, yli 90 prosenttia."

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos   Tutkija Kaisa Lakkala, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi

• UV-indeksin ennuste

Syöpäjärjestöt   Vastaava lääkäri Taneli Väisänen, puh. 050 3537 185  Terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela, puh. 050 438 8841

• Aurinko ja UV-säteily

• Ihosyövät

Säteilyturvakeskus (STUK)   Erityisasiantuntija Anne Höytö, puh. +358 975 988 305, anne.hoyto@stuk.fi

• Auringon UV-säteily

• Tietoa, vinkkejä ja tarinoita auringon UV-säteilystä

"Lumi- ja räntäsade heikentävät ajokeliä ja onnettomuusriski on kohonnut. Lunta sataa yleisesti 5–10 senttimetriä, paikoin enemmänkin. Lumisade jatkuu keskiviikon puolelle, mutta suurimmat kertymät ajoittuvat tiistaille", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eevi Silvennoinen. Jos satava lumi on märkää, lumikertymä voi jäädä pienemmäksi, ja lumi myös sulaa nopeasti pois lämpimiltä tienpinnoilta.

Maan pohjoisosan yllä olevan matalapaineen eteläpuolella lännenpuoleinen tuuli saattaa voimistua tiistaina päivällä paikoin vahinkorajalle. Kovimmat puuskat osuvat tämänhetkisen ennusteen mukaan maan keskivaiheille Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja maan itäosaan. Tuuli voi yltää puuskissa 15–18 metriin sekunnissa ja kaataa yksittäisiä puita ja aiheuttaa sähkökatkoja. Muuallakin maassa tuuli on yleisesti kohtalaista tai navakkaa, lähinnä Lapissa matalapaineen keskuksessa heikkoa.

Maan etelä- ja keskiosassa sää on tiistaina poutainen, keskiviikkona yksittäiset sadekuurot ovat mahdollisia. Loppuviikkoa kohden sää poutaantuu myös maan pohjoisosassa.

"Tämän hetken ennusteen mukaan viikon loppupuolesta on tulossa koko maassa poutainen ja lämmin", Silvennoinen sanoo.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Tuulivaroitukset

• Ajokelivaroitukset

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Huhtikuu lämpeni kohti kuun puoliväliä. Sää oli verrattain selkeää, mikä nosti päivälämpötiloja korkeiksi, mutta yölämpötilat laskivat mataliksi. Huhtikuun jälkipuoliskolla Suomeen virtasi viileämpää ilmaa, mutta sää kuitenkin lämpeni kohti vappua.

Kuukauden ylin lämpötila 18,8 astetta mitattiin Ylivieskan lentokentällä 14. huhtikuuta. Kuukauden alin lämpötila -18,5 astetta mitattiin Enontekiön Näkkälän havaintoasemalla 4. huhtikuuta.

Kuukausi oli vähäsateinen etenkin idässä ja pohjoisessa

Koko maassa oli tavanomaista vähäsateisempaa. Erityisen vähäsateista oli Pohjois-Karjalassa ja maan pohjoisosassa, jossa kuukauden sademäärät olivat monin paikoin poikkeuksellisen pieniä ja jossa useilla havaintoasemilla kuukausi oli huhtikuun tilastojen vähäsateisin.

Kuukauden sademäärät vaihtelivat Enontekiön Kaaresuvannon ja Pudasjärven Jaurakkajärven 1,2 millimetristä Kouvolan Utin lentoaseman 27,9 millimetriin. Suurin vuorokausisademäärä 18,3 millimetriä mitattiin myös Utin lentoasemalla 25. huhtikuuta.

Kuukauden alkupuolella lunta oli laajasti maan pohjois- ja itäosassa, mutta huhtikuun päättyessä lunta oli tasaisemmin lähinnä Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Auringonpaistetta oli koko maassa tavanomaista enemmän ja monin paikoin harvinaisen paljon. Auringonpaistetunteja kertyi 190–310 tuntia.

Lisätietoja:

• Huhtikuun säätilastot

• Kevätsään tilastoja

• Ilmastollinen vertailukausi

Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

Erityisen poikkeuksellinen oli Fennoskandian pohjoisosien kolmen viikon helleaalto, jonka aikana lämpötila nousi paikoin yli 30 asteen myös napapiirin tuntumassa.

Helleaalto ulottui myös Suomeen. Kesällä 2025 maassamme koettiin poikkeuksellinen hellejakso. Yli 30 asteen lämpötiloja mitattiin jossain päin maata jopa 22 päivänä peräkkäin, mikä on pisin tällä tavalla määritelty helleputki mittaushistoriassa.

“Arktinen alue on lämmennyt 2–4 kertaa muuta maailmaa enemmän ja Välimeren alue maailman toiseksi nopeimmin. Ilmastonmuutos koetaan Euroopassa muuta maailmaa voimakkaammin. Muutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen ovat erittäin akuutteja haasteita, vaikka maailman huomio kohdistuu tällä hetkellä sotilaallisiin ja talouskysymyksiin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Korkeat lämpötilat ja vähäiset sateet vähensivät lumen ja jään määrää laajasti. Maaliskuussa 2025 Euroopan lumipeite oli noin 31 prosenttia keskimääräistä pienempi, ja kaikki jäätikköalueet menettivät massaa. Grönlannin jäätikkö menetti vuoden aikana 139 miljardia tonnia jäätä.

Meret lämpenivät vuonna 2025 ennätyksellisesti: Euroopan merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian korkein, ja 86 prosenttia merialueista koki merellisiä helleaaltoja.

Sään ääri-ilmiöt kuormittivat Eurooppaa

Kuivuus oli laajaa, ja noin 70 prosentissa Euroopan joista virtaamat jäivät keskimääräistä pienemmiksi suurimman osan vuotta. Kuumat ja kuivat olosuhteet lisäsivät maastopaloja, ja Euroopassa paloi ennätyksellisesti yli miljoona hehtaaria maata.

Myrskyt ja tulvat vaikuttivat tuhansiin ihmisiin eri puolilla Eurooppaa, vaikka laaja-alaiset rankkasateet olivat vähäisempiä kuin edellisvuosina.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös luonnon monimuotoisuudessa. Raportin mukaan ilmastonmuutos on keskeinen syy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, ja ilmiöt ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa.

Raportin mukaan uusiutuvan energian osuus Euroopan sähköntuotannosta kasvoi edelleen ja oli lähes puolet (46,4 %) vuonna 2025. Aurinkovoiman osuus nousi ennätykselliseen 12,5 prosenttiin.

Ilmaston lämpeneminen näkyy myös Suomessa

Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan Suomen ilmasto on lämmennyt viime vuosikymmeninä nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Viimeisimmän 50 vuoden aikana Suomi on lämmennyt noin 0,5 astetta vuosikymmentä kohti, kun vielä vuonna 2000 vastaava 50 vuoden lämpenemisnopeus oli noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Lämpenemisnopeus on siis yli kaksinkertaistunut viimeisen 25 vuoden aikana. Tieto on laskettu Ilmatieteen laitoksen koko maan kattavasta havaintoaineistosta.

“Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen alkoi toden teolla 1970-luvulla, joten on täysin odotettua että 50 vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna lämpeneminen näyttää kiihtyneen. Näin pitkä tarkastelujakso tasoittaa suurimman osan luontaisesta vaihtelusta, jolloin tulos heijastaa pääasiassa ihmisten aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.

Lämpeneminen näkyy Suomessa erityisesti talvissa: talvet ovat lyhentyneet, lumipeitteen kesto vähentynyt ja pakkaspäivien määrä pienentynyt. Keväiden lämpenemisen vuoksi järvet vapautuvat jääpeitteestään entistä aiemmin, ja vesistöjen lämpötilat nousevat kesäisin aiempaa korkeammiksi voimakkaiden helleaaltojen vaikutuksesta. Kesällä 2024 rikottiin ennätys koko maan hellepäivien määrässä, ja vuonna 2025 ennätyspitkä helleaalto koetteli Lappia. Voimakkaisiin helteisiin täytyy varautua Pohjoismaissa myös tulevina kesinä.

Lisätietoja

Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460

Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, p. 050 475 0756

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

Lisätietoja raportista

European State of the Climate 2025 -raportti kokoaa yhteen noin sadan tutkijan työn ja tarjoaa kattavan kokonaiskuvan Euroopan ilmaston tilasta. Raportti käsittelee muun muassa lämpötilan muutoksia, merien tilaa, vesivaroja, sään ääri-ilmiöitä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemeihin. Raportin julkaisivat EU:n Copernicus-ilmastopalvelu ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Copernicus-ilmastopalvelua toteuttaa Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF Euroopan komission toimeksiannosta.

• Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)

• Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF (englanniksi)

• Maailman ilmatieteen järjestö WMO (englanniksi)

"Vappuaattona lämpötila kohoaa lännessä päivällä yleisesti 15 asteen tuntumaan tai vähän sen yläpuolelle", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Laura Tuomola. Idässä ja Lapissa lämpötila jää kymmenen asteen alapuolelle.

Länsirannikon tuntumassa sää on vappuaattona aurinkoista, muualla pilvisyys on runsaampaa. Idässä voi tulla paikoin hajanaisia vesisateita. Torstain ja perjantain välisenä yönä sää selkenee lännestä alkaen, ja yön alin lämpötila on koko maassa pitkälti plussan puolella.

Vappupäivänä sää on poutainen ja monin paikoin aurinkoinen. Vappupäivästä voi tulla tilastojen valossa jopa harvinaisen lämmin.

"Lämpötila kohoaa ylimmillään etelässä ja lännessä jopa 20 asteeseen", Tuomola ennustaa. Lämpötila on perjantaina yleisesti maan etelä- ja keskiosissa 15‒20 astetta, pohjoisessa 10‒15 astetta.

Vapun säässä suurta vaihtelua vuosittain

Tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin 10‒15 astetta, maan pohjoisosassa 5‒10 astetta. Öisin lämpötila laskee maan pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle; maan etelä- ja keskiosassa ollaan vappuyönä tavallisesti nollassa tai muutaman asteen plussalla.

Vuodesta 1959 eteenpäin digitoidussa havaintohistoriassa lämpimintä vappua vietettiin vuonna 1998, jolloin Seinäjoki Pelmaan havaintoasemalla mitattiin vappuaattona 24,5 astetta ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla vappupäivänä 23,5 astetta. Kylmin vappu on ollut vuonna 1981 Salla Naruskajärvellä, jossa vappuaaton alin lämpötila oli ‒23,2 astetta ja vappupäivän alin ‒23,1 astetta.

Vuosi sitten vappuaatto oli tavanomaista kylmempi: suuressa osassa maata lämpötila kävi yön aikana nollan alapuolella, Kilpisjärvellä lämpötila oli alimmillaan peräti ‒21,1 astetta. Maan etelä- ja keskiosassa päivän ylin lämpötila oli 6‒10 astetta, maan pohjoisosassa 2‒7 astetta. Vappupäivänä lämpötila nousi maan etelä- ja keskiosassa 10:n ja 13 asteen välille, Pohjois-Lapissa jäätiin noin viiden asteen tuntumaan.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Vapun säätilastoja: Monenlaisia vappusäitä on koettu!

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Matalapaineeseen liittyvät ensimmäiset pilvet ovat saapuneet maan länsiosaan perjantaina iltapäivällä. Ensi yönä vesi- ja lumisateita leviää erityisesti maan keskiosaan. Lauantain aikana matalapaineen keskuksen ennustetaan liikkuvan Vaasa-Kotka-linjaa pitkin kaakkoon. Sen eteläpuolella sateet tulevat pääosin vetenä ja jäävät melko vähäisiksi, enimmäkseen alle viiteen millimetriin. Lauantai-iltana ja sunnuntain vastaisena yönä sataa myös lunta.

Vaasa-Kotka-linjan itä- ja pohjoispuolella sade tulee yleisemmin räntänä tai lumena. Sademäärät voivat kasvaa varsin runsaiksi: sadetta kertyy 5–15 millimetriä, idässä paikoin jopa yli 20 millimetriä. Sateet väistyvät suurelta osin yön aikana, mutta maan itäisimmissä osissa lumisade saattaa jatkua ajoittain sakeana pitkälle sunnuntaihin asti.

“Lumisateiden ennustetaan huonontavan ajokeliä etenkin yöaikaan Keski-Pohjanmaalta Etelä-Karjalaan ulottuvalla alueelta. Muuallakin maan etelä- ja keskiosassa ajokeli voi muuttua lyhytaikaisesti huonoksi”, arvioi Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman.

Voimistuvat tuulet aiheuttavat runsaasti vahinkoja

Matalapaineeseen liittyvä voimakas pohjoisen ja luoteen välinen tuuli alkaa voimistua Pohjanmaan rannikolta alkaen jo lauantaina päivällä. Myöhemmin iltapäivällä ja illalla tuuli on hyvin puuskaista laajemminkin maan länsiosassa, sen itäisiä osia lukuun ottamatta.

Sunnuntaiksi tuuli voimistuu myös maan itäosassa. Voimakas ja puuskainen pohjoistuuli on maan etelä- ja keskiosassa laajimmillaan sunnuntaina. Maksimipuuskat ovat enimmäkseen 15–20 metriä sekunnissa, aukeilla alueilla ja länsirannikon tuntumassa paikoin yli 21 metriä sekunnissa. Yleisesti ottaen voimakkaimmat puuskat painottuvat maan eteläosaan. Tuuliennusteissa on kuitenkin vielä epävarmuuksia, jotka liittyvät matalapaineen reittiin ja sen syvenemiseen.

“Talvinen matalapaine tähän aikaan vuodesta voi johtaa mittaviin tuulivahinkoihin, sillä maaperä on roudaton ja päiväsaikaan voimakas auringonsäteily voimistaa puuskia. Lisäksi tuulitilanteen pitkäkestoisuus ja harvinainen tuulensuunta lisäävät todennäköisyyttä vahingoille”, Nyman sanoo.

Maanantain vastaiseksi yöksi tuulet heikkenevät, mutta matalapaine pysyttelee Suomen itäpuolelle vielä alkuviikon ajan, joten tuulisia päiviä on odotettavissa myös maanantaina ja tiistaina.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Tuulivaroitukset

• Ajokelivaroitukset

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)