Vuoden 2020 sää

Vuosiyhteenveto

Ilmatieteen laitoksen alustavien tilastojen mukaan vuoden 2020 keskilämpötila oli Suomessa ennätyksellisen korkea, noin 4,8 astetta. Tämä ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 2015 jopa noin 0,6 asteella. Vuoden sademäärä ei jäänyt juuri missään päin maata pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Rannikkoalueilla Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat monin paikoin poikkeuksellisen suuria eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.

Talvi

Talvi eli joulu-helmikuu oli poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lauha lähes koko maassa lukuun ottamatta Keski- ja Pohjois-Lappia. Suurimmillaan poikkeama oli maan itäosassa, missä talvi oli vajaa 7 astetta tavanomaista lauhempi. Pienin poikkeama oli Pohjois-Lapissa, missä talven keskilämpötila oli 2–3 astetta tavanomaista korkeampi. Sateiden osalta talvi oli monin paikoin maan lounaisosassa sekä pohjoisosassa poikkeuksellisen sateinen, paikoin ennätyksellisen sateinen. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella sademäärät olivat yleisesti yli 250 millimetriä, mikä on yli puolitoista kertaa enemmän kuin vertailukaudella tyypillisesti. Suurin poikkeama vertailukauden arvoihin oli Keski-Lapissa, missä sademäärä oli paikoin kaksinkertainen pitkän ajan keskiarvoihin nähden.

Kevät

Kevään, eli maalis-toukokuun, keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin viidestä plusasteesta Pohjois-Lapin reiluun kolmeen pakkasasteeseen. Keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista korkeampi. Etelärannikolla kevään keskilämpötila oli kuitenkin monin paikoin harvinaisen korkea, eli näin lämmintä on maalis–toukokuussa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Kevään keskilämpötilaa nosti maan etelä- ja keskiosan harvinaisen, paikoin poikkeuksellisen lämmin maaliskuu. Huhtikuu oli koko maassa lähellä keskiarvoja, ja toukokuu oli keskimääräistä kylmempi.

Kevään sademäärä vaihteli Länsi-Lapin noin 46 millimetristä Lounais-Suomen lähes 170 millimetriin. Maan etelä- ja länsiosassa sekä Pohjois-Lapissa sademäärät olivat paikoin harvinaisen suuria, eli näin paljon sataa keväisin keskimäärin kerran 10 vuodessa tai harvemmin. Muualla maassa sademäärät olivat joko tavanomaisia tai tavanomaista pienempiä.

Kesä

Kesä eli kesä-elokuu oli keskilämpötilaltaan koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden suurin poikkeama oli Keski-Lapissa, missä keskilämpötila oli yli 1,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Poikkeama on harvinainen eli vastaava toistuu harvemmin kuin kerran 10 vuodessa. Vähiten pitkän ajan keskiarvoista keskilämpötila poikkesi Etelä-Karjalassa itärajan tuntumassa, missä poikkeama oli alle puoli astetta.

Kesän sademäärissä oli paikallista vaihtelua, ja määrät vaihtelivat tavanomaista kuivemman ja sateisemman välillä koko maassa. Maan kaakkoisosassa oli sateisinta, mutta myös Länsi-Lapissa satoi paikoitellen harvinaisen paljon. Ahvenanmaalla oli harvinaisen kuivaa, eli vastaava toistuu harvemmin kuin 10 vuoden välein. Maan keskiosissa oli laajalti tavanomaista kuivempaa, vaikka alueelle mahtui myös tavanomaista sateisempia alueita.

Syksy

Syksy eli syys-marraskuu oli keskilämpötilaltaan monin paikoin maan etelä- ja länsiosassa mittaushistorian lämpimin. Muualla maassa syksy oli suurimmaksi osaksi harvinaisen lämmin, paikoin poikkeuksellisen lämmin. Syksyn keskilämpötila vaihteli lounaissaariston reilusta 10 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen + 2 asteeseen. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden lämpötilat olivat koko maassa noin kolme astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. Syksy oli etenkin maan keskivaiheilla sateinen. Suurimmat sademäärät mitattiin länsirannikon maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa, missä sademäärät olivat poikkeuksellisen suuria. Maan etelä- ja keskiosassa syksyn sademäärä oli pääosin tavanomainen tai tavanomaista suurempi. Keski-Lapissa sademäärä oli tavanomaista pienempi, Utsjoen ja Inarin alueella oli paikoin jopa harvinaisen vähäsateista.

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

Kk Ylin (°C) Pvm Paikka Alin (°C) Pvm Paikka
Tammi 9,2 21.1. Jomala, Turku, Kruunupyy -38,8 27. ja 28.1. Utsjoki Kevo Kevojärvi
Helmi 9,0 17.2. Hammarland Märket -32,3 26.2. Sodankylä Vuotso
Maalis 12,6 26.3. Mäntsälä Hirvihaara -31,8 1.3. Sodankylä, Vuotso ja Lokka
Huhti 17,5 7.4. Hattula Lepaa -27,2 5.4. Sodankylä Vuotso
Touko 24,5 26.5. Porvoo Harabacka -12,6 1.5. Salla Naruska
Kesä 33,5 25.6. Kankaanpää Niinisalo lentokenttä -2,6 2.6. Lappeenranta Konnunsuo
Heinä 27,7 18.7. Liperi Joensuu lentoasema -0,9 2.7. Enontekiö Kilpisjärvi Saana
Elo 29,4 8.8. Kruunupyy Kokkola-Pietarsaari lentoasema -4,2 28.8. Salla Naruska
Syys 23,5 27.9. Kokemäki Tulkkila -7,1 27.9. Kittilä Lompolonvuoma
Loka 18,7 5.10. Kouvola Anjala -20,5 31.10. Enontekiö lentoasema
Marras 16,6 6.11. Jomala Maarianhamina lentoasema -21,6 27.11. Kittilä Pokka
Joulu 8,5 6.12. Kökar Bogskär -41,1 27.12. Utsjoki Kevo Kevojärvi

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain

Kk Kk-sade (mm) Paikka Vrk-sade (mm) Pvm Paikka
Tammi 89,0 Nurmes Mujejärvi 30,3 11.1. Kemiönsaari Kemiö
Helmi 123,2 Lohja Leppäkorpi 38,9 16.2. Espoo Tapiola
Maalis 78,5 Kemiönsaari Kemiö 19,7 15.3. Kankaanpää Niinisalo lentokenttä
Huhti 61,2 Inari Saariselkä Matkailukeskus 31,9 15.4. Vihti Hiiskula
Touko 61,4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema 24,9 10.5. Isojoki Kärjenkoski
Kesä 150,2 Kangasniemi Kirkonkylä 90,8 30.6. Pielavesi Venetmäki
Heinä 193,1 Isojoki Kärjenkoski 59,2 22.7 Joensuu Pyhäselkä
Elo 98,8 Pudasjärvi Jaurakkajärvi 48,5 22.8 Pöytyä Yläne
Syys 144,1 Merikarvia Tuorila 65,6 16.9. Kajaani Petäisenniska
Loka 153,9 Tornio Torppi 33,0 17.10. Kemijärvi lentokenttä
Marras 146,1 Puolanka Paljakka 51,7 2.11. Tornio Torppi
Joulu 102,7 Jomala Jomalaby 21,6 27.12. Tornio Torppi