Vuoden 2017 sää

Vuosiyhteenveto

Vuoden 2017 keskilämpötila vaihteli lounaisrannikon reilusta +6 asteesta Käsivarren Lapin noin -1,5 asteeseen. Keskilämpötila oli suuressa osassa maata 0,5–1 astetta tavanomaista korkeampi, ainoastaan Itä-Lapissa havaittu keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Maan etelä- ja itäosassa vuosi oli tavanomaista sateisempi, etenkin maan eteläosassa paikoin harvinaisen sateinen.

Talvi

Talven, eli joulu-helmikuun, keskilämpötila oli koko maassa noin 2-3 astetta tavanomaista korkeampi. Keskilämpötilan alueelliset vaihtelut olivat varsin pieniä. Suurin keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta, +3,9 astetta, havaittiin Kilpisjärvellä.

Talvikuukausien yhteenlaskettu sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista pienempi, maan länsiosassa laajalti harvinaisen, paikoin myös poikkeuksellisen pieni. Pirkanmaan ja Satakunnan alueella talven sademäärä oli muutamalla havaintoasemalla jopa mittaushistorian pienin. Talven sademäärä oli ainoastaan Pohjois-Lapissa vähän tavanomaista suurempi, Kilpisjärvellä paikallisesti jopa harvinaisen suuri.

Kevät

Kevätkuukausista (maalis-toukokuu) maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta huhti- ja toukokuu puolestaan keskimääräistä kylmempiä. Kevät oli tavanomaista kylmempi maan pohjoisosassa, jossa lämpötilapoikkeama vaihteli 0,5 ja 1 asteen välillä. Etelässä sen sijaan kevät oli kuitenkin keskilämpötilan osalta melko tavanomainen.

Kevät oli tavanomaista sateisempi Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa. Muualla maassa sademäärät jäivät jopa harvinaisen pieniksi eli ne toistuvat keskimäärin kerran 10 vuodessa.

Kesä

Kesä (kesäkuu-elokuu) oli keskilämpötiloiltaan maan etelä- ja keskiosassa laajalti harvinaisen viileä. Keskilämpötila poikkesi monin paikoin yli asteen tavanomaisesta. Maan pohjoisosassa kesän keskilämpötila oli noin 0,5 astetta tavanomaista viileämpi. Kesä oli monin paikoin harvinaisen pilvinen, Pohjanmaalla ja Lapissa paikoin poikkeuksellisen pilvinen, mikä osaltaan selittää viileitä lämpötiloja.

Päivittäiset ylimmät lämpötilat olivat tänä kesänä keskimäärin kuudenneksi kylmimmät 1960-luvun alusta lukien, mikä on melko harvinaista. Lämpötiloiltaan erikoisesta kesästä kertoo myös se, että koko maan kesän korkein lämpötila 27,6 astetta mitattiin 28. heinäkuuta Utsjoella. Tätä alempi kesän ylin lämpötila on viimeksi mitattu vuonna 1976.

Hellepäiviä, jolloin lämpötila kohosi yli 25 asteen, mitattiin jossain päin maata yhteensä 19 päivänä. Edellisen kerran yhtä vähän hellepäiviä oli kesällä 2015. Oulunsalon Pellonpään sekä Mikkelin lentoasemalla mitattiin eniten hellepäiviä, yhteensä viisi. Erityisesti maan keskivaiheilla ei ollut yhtään hellepäivää.

Salamoita on elokuun loppuun mennessä paikannettu vain noin 29 000, mikä on poikkeuksellisen vähän. Ainoastaan vuonna 2015 jäätiin tämän lukeman alle.

Kesän sademäärä oli yleisesti ottaen lähellä tavanomaista, mutta kuten yleensäkin kesäisin, sateissa esiintyi suurta paikallista vaihtelua. Harvinaisen paljon sadetta mitattiin etenkin Pohjois-Lapissa.

Syksy

Syksy, eli syys-marraskuu, oli koko maassa noin asteen tavanomaista lämpimämpi. Suuressa osassa maata syksy oli myös tavanomaista sateisempi. Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa syksy oli poikkeuksellisen sateinen eli vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Sademääräkertymät olivat etelärannikolla jopa yli 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden.

Pitkäikäisten havaintoasemien osalta syksyn sademäärä rikkoi ennätykset Nurmijärven, Virolahden sekä Hyvinkään havaintoasemilla. Eniten syksyllä satoi Espoon Nuuksiossa: 415,9 mm. Asema on tosin toiminut vasta muutamia vuosia, joten ennätyksestä ei voida Nuuksion osalta puhua.

Epävakaisen sään johdosta syksy oli myös monin paikoin harvinaisen pilvinen.

Kuukauden keskilämpötilat vertailuineen

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

kk
Ylin (°C)
pvm
paikka
Alin (°C)pvmpaikka
tammikuu7,91.1.Jomala Jomalaby-41,75.1.Muonio kirkonkylä
helmikuu8,214.2.Porvoo Kilpilahti satama-32,826.2.Sodankylä Lokka
maaliskuu17,427.3.Jomala Jomalaby-29,47.3.Muonio kirkonkylä
huhtikuu14,410.4.Hattula Lepaa-25,89.4.Utsjoki Kevo Kevojärvi
toukokuu27,019.5.Hämeenlinna Lammi Evo-13,116.5.Suomussalmi Pesiö
kesäkuu26,216.6.Mikkeli lentoasema-6,11.6.Enontekiö Kilpisjärvi Saana
heinäkuu27,628.7.Utsjoki Kevo-1,67.7.Kittilä Lompolonvuoma
elokuu26,012.8.Helsinki-Vantaan lentoasema-3,628.8.Sodankylä Vuotso
syyskuu19,624.9.Kaarina Yltöinen-3,86.9.Salla Naruska
lokakuu16,616.10.Jomala Jomalaby-22,731.10.Salla Naruska
marraskuu9,84.11.Parainen Utö-28,423.11.Utsjoki Kevo Kevojärvi
joulukuu7,27.12.Kökar Bogskär-33,57.12.Inari Väylä

Kuukausisademäärät vertailuineen

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain

kkkk-sade (mm)  paikkavrk-sade (mm)pvmpaikka
tammikuu119,6Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus19,112.1.Vihti Hiiskula
helmikuu58,3Kuhmo Apaja21,522.2.Espoo Nuuksio
maaliskuu76,0Puolanka Paljakka25,018.3.Inari Angeli
huhtikuu93,8Puolanka Kotila25,910.4.Kuusamo Teeriranta
toukokuu60,4Kuhmo Kalliojoki26,414.5.Kuhmo Kalliojoki
kesäkuu137,4Tampere Härmälä49,312.6.Tampere Härmälä
heinäkuu160,5Usjoki Kevo56,55.7.Kittilä Pulju
elokuu161,1Ristijärvi Mustavaara45,76.8.Kouvola Voikoski
syyskuu157,5Virolahti Koivuniemi54,210.9.Valtimo kirkonkylä
lokakuu226,1Espoo Nuuksio51,13.10.Espoo Nuuksio
marraskuu131,6Siuntio Sjundby27,523.11.Tornio Torppi
joulukuu140,6Helsinki Kumpula35,012.12.Helsinki Kumpula