Vuoden 2015 säät

Vuosiyhteenveto

Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin suurimmassa osassa maata. Maakunnista vain Lapissa vuosi ei aivan yltänyt ykkössijalle, vaan on jaetulla toisella sijalla. Vuoden 2015 keskilämpötila 4,2 astetta on noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jaksoa 1981–2010 lämpimämpi. Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangalla, missä Paljakan asemalla kertyi sadetta 1242 millimetriä. Tämä ylittää selvästi aiemman vuosisade-ennätyksen, joka oli Espoon Nupurissa vuonna 1981 mitattu 1109 mm.

Talvi

Talvikuukausien eli joulu-helmikuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi, maan etelä- ja keskiosassa jopa harvinaisen korkea. Suurimmillaan poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli runsaat neljä astetta. Pienin poikkeama, vajaat kaksi astetta, oli pohjoisimmassa Lapissa. Lauhempi talvi on koettu viimeksi 2007–2008. Kaikki kolme kuukautta olivat tavanomaista lauhempia.

Alin lämpötila, -39,6 °C, mitattiin Utsjoella tammikuun 11. päivän. Edellisen kerran -40 asteen raja oli jäänyt rikkoutumatta talvella 2012–2013.

Talvikuukausien sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista suurempi, maan länsi- ja keskiosassa paikoin jopa poikkeuksellisen suuri. Runsaimmin eli runsaat 200 milliä satoi lounaisimmassa Suomessa, Kainuun pohjoisosassa ja Meri-Lapissa. Niukimmin satoi pohjoisimmassa Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 100 millin. Lauhan sään vuoksi lunta oli pitkin talvea yleensä tavanomaista vähemmän.

Kevät

Kevätkuukausien eli maalis-toukokuun keskilämpötila oli maan lounaisosassa +5 asteen tienoilla mutta jäi Luoteis-Lapissa nollan alapuolelle. Kevät oli koko maassa selvästi tavanomaista leudompi: maan eteläosassa noin asteen verran, Lapissa kahdesta kolmeen astetta.Maan pohjoisosassa poikkeama oli jopa poikkeuksellisen suuri, eli se toistuu nykyilmastossa keskimäärin kolmesti vuosisadassa. Viimeksi yhtä leuto kevät on koettu pohjoisessa vuonna 1989. Maan etelä- ja keskiosassa kevät oli yleisesti harvinaisen leuto, eli näin lauha kevät toistuu nykyilmastossa keskimäärin kerran vuosikymmenessä.

Kevään sademäärässä esiintyi suuria eroja maan eri osien välillä, ja suurimmassa osassa satoi selvästi tavanomaista enemmän. Poikkeuksellisen runsaita sademääriä mitattiin Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Koillismaalla ja Länsi-Lapissa, jossa sadetta kertyi yli 160 millimetriä. Vähiten satoi Pirkanmaalla ja Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 110 millimetrin.

Kesä

Tavanomaista kylmemmän kesä- ja heinäkuun vuoksi kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila jäi lounaissaaristoa lukuun ottamatta koko maassa tavanomaista alhaisemmaksi. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli kuitenkin pieni ja oli koko maassa vajaan asteen. Kylmempi kesä on koettu viimeksi vuonna 2008, Keski- ja Pohjois-Lapissa vuonna 2012. Kesän lämpimin kuukausi oli poikkeuksellisesti elokuu, mikä on tapahtunut viimeksi vuonna 2006. Kesän korkein lämpötila, 31,4 °C, mitattiin Kouvolan Utissa heinäkuun 3. päivänä.

Kesän sademäärässä oli suuria eroja maan eri osien välillä. Runsaimmin satoi Kainuussa, Koillismaalla ja Etelä-Lapin kaakkoisosassa, joissa sadetta kertyi lähes 300 mm eli paikoin puolitoistakertaisesti tavanomaiseen nähden. Vähiten satoi Ahvenanmaalla, Pohjanmaan rannikolla, Kaakkois-Suomesta Pirkanmaalle ulottuvalla alueella ja Luoteis-Lapissa, jossa sademäärä jäi paikoin alle 150 millimetrin eli selvästi tavanomaista niukemmaksi. Havaintoasemista sateisin oli Puolangan Kotila, jossa satoi kesän aikana 407,3 mm. Niukimmille sateille jäätiin Enontekiön Näkkälässä, jossa satoi 118 mm.

Syksy

Koko syksyn eli syys-marraskuun keskilämpötila oli koko maassa harvinaisen korkea poikkeaman ollessa suurimmassa osassa maata yli 2 astetta ja pohjoisessa paikoin yli 3 astetta. Lämpimämpi syksy on koettu suurimmassa osassa maata viimeksi vuonna 2011.

Syksyn sateet jakautuivat epätasaisesti, sillä etelässä oli tavanomaista kuivempaa ja pohjoisessa sateisempaa. Maan itäosassa sademäärä jäi harvinaisen pieneksi, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa oli paikoin jopa poikkeuksellisen sateinen syksy sademäärän kohotessa yli 200 millimetrin.

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

Kk
Ylin (°C)
pvm
paikka
Alin (°C) pvm paikka
Tammikuu 7,5 1.1. Kristiinankaupunki Majakka -39,6 11.1. Utsjoki Kevo Kevojärvi
Helmikuu 9,6 10.2. Kaarina Yltöinen -34,1 15.2. Salla Naruska
Maaliskuu 13,5 8.3. Jomala Jomalaby -28,1 22.3. Salla Naruska
Huhtikuu 17,1 12.4. Kauhava Lentokenttä -15,5 12.4. Kittilä Pokka
Toukokuu 21,7 26.5. Mikkeli Lentoasema -12,4 5.5. Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus
Kesäkuu 25,4 29.6. Mikkeli Lentoasema -3,5 16.6. Enontekiö Kilpisjärvi Saana
Heinäkuu 31,4 3.7. Kouvola Utti Lentoportintie -1,7 6.7. Salla Naruska
Elokuu 27,8 25.8. Turku Artukainen. -1,1 16.8. Kittilä Lompolonvuoma
Syyskuu 22,0 1.9.,11.9.

Lappeenranta Konnunsuo, Inari Angeli

-3,0 29.9. Kemijärvi Lentokenttä, Salla Naruska
Lokakuu 18,0 2.10. Maarianhamina Lentoasema -14,5 9.10. Kittilä Pokka
Marraskuu 14,3 3.11. Kemiönsaari Kemiö -27,5 23.11. Enontekiö Näkkälä
Joulukuu 11,3 20.12 Pori Rautatieasema, Kokemäki Tulkkila -31,3 18.12. Utsjoki Kevo Kevojärvi

 

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain

Kk kk-sade (mm)   paikka vrk-sade (mm) pvm paikka
Tammikuu 129 Tornio Torppi 34 29.1. Tornio Torppi
Helmikuu 94 Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus 21 10.2. Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus
Maaliskuu 89 Puolanka Paljakka 28 30.3. Espoo Nuuksio
Huhtikuu 72 Ilomantsi Naarva 29 13.4. Kurikka Pyörni
Toukokuu 120 Posio Raistakka 30 13.5. Kokkola Hollihaka
Kesäkuu 183 Kärsämäki Venetpalo 59 24.6. Vaasa Klemettilä
Heinäkuu 160 Suomussalmi Pesiö 67 16.7. Kokemäki Tulkkila
Elokuu 98 Tornio Aapajärvi 48 28.8. Kemijärvi Lentokenttä
Syyskuu 166 Pudasjärvi Sarakylä 53 6.9. Jomala Jomalaby
Lokakuu 99 Puolanka Paljakka 27 22.10. Ilomantsi Mekrijärvi
Marraskuu 132 Tornio Torppi 34 25.11. Merikarvia Turila Alakylä
Joulukuu 122 Puolanka Paljakka 24 4.12.,6.12. Merikarvia Turila Alakylä, Hämeenlinna Pirttikoski

 

Päivitetty 16.3.2023