Vuoden 2021 sää

Vuosiyhteenveto

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2021 oli keskilämpötilaltaan varsin tavanomainen. Koko maan keskilämpötila oli +2,8 astetta, mikä on vain kymmenyksen alle pitkän ajan eli vuosien 1991‒2020 keskiarvon. Edellisen kerran Suomessa oli tätä viileämpi vuosi vuonna 2012, jolloin keskilämpötila oli +2,1 astetta. Suurimmassa osassa maata vuotuinen sademäärä oli lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista suurempi. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärät olivat kuitenkin paikoin harvinaisen suuria, eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 10 vuodessa. Toisaalta maan lounaisosassa sekä pohjoisimmassa Lapissa sademäärä jäi paikoin pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle.

Talvi

Talvi eli joulu-helmikuu oli lämpötiloiltaan lähes koko maassa noin asteen verran tavanomaista leudompi. Joulukuu oli talvikuukausista leudoin. Monilla Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemilla kuukauden keskilämpötila oli harvinaisen korkea, eli näin leuto joulukuu toistuu harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Maan etelä- ja keskiosassa talven keskilämpötila oli -2 ja -8 asteen välillä, lounaissaaristossa hieman lauhempi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila vaihteli -7 ja -12 asteen välillä.

Joulu-helmikuun aikana maan etelä- ja keskiosassa satoi tavanomaista enemmän, jopa harvinaisen paljon. Sen sijaan maan pohjoisosassa sademäärät olivat lähellä tavanomaisia, ja Pohjois-Lapissa satoi koko jakson aikana tavanomaista vähemmän. Lumisademäärä oli keskiarvojen yläpuolella maan keskivaiheilla, mutta keskiarvojen alapuolella lounaassa sekä paikoin Lapissa.

Kevät

Kevään, eli maalis-toukokuun, keskilämpötila vaihteli maan lounaisosan noin viidestä plusasteesta Pohjois-Lapin reiluun kahteen pakkasasteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista korkeampi. Kevääseen osui niin kylmiä kuin lämpimiäkin jaksoja, jotka tasoittivat keskilämpötilan lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja.

Kevään aikana satoi eniten Hämeenlinnan Pirttikoskella, 202,2 millimetriä. Vähiten satoi Utsjoen Kevolla, 56,6 millimetriä. Suuressa osassa maata kevään sademäärät olivat harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen suuria, eli näin sateista keväällä on keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin.

Kesä

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaa kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan reilusta +18 asteesta Pohjois-Lapin noin +13 asteeseen. Maan etelä- ja keskiosassa kesä oli lukuisilla havaintoasemilla ennätyksellisen lämmin. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä kesän keskilämpötila, 18,9 astetta, on vuonna 1844 alkaneen mittaushistorian korkein. Maan pohjoisosassa kesä oli enimmäkseen harvinaisen lämmin eli yhtä lämmintä on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Koko maan keskilämpötilalla mitattuna päättynyt kesä oli 1900-luvun alusta alkavissa tilastoissa toiseksi lämpimin. Tätä lämpimämpi kesä oli vuonna 1937.

Hellepäiviä oli kesä-elokuussa 50, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 hellepäivää kesässä. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli kesä-elokuussa Kouvolan Anjalassa, 42 päivää. Toukokuun hellepäivät mukaan lukien hellepäiviä oli yhteensä 43. Anjalan havaintoasemalla mitattiin 18.6.–18.7. hellelukemia yhtäjaksoisesti 31 päivän ajan, mikä on vuodesta 1961 alkaen hellepäivätilastojen pisin yhtämittainen hellejakso..

Kesän sademäärä oli laajalti tavanomainen tai tavanomaista hieman suurempi, keskimääräistä vähäsateisempaa oli lähinnä maan kaakkoisosassa sekä Lapin luoteisosassa.

Kesä-elokuussa maasalamoiden määrä jäi niukasti alle 130 000:een, mikä on noin 7 000 enemmän kuin keskimäärin. Varsinkin kesäkuun Aatu- ja Paula-rajuilmat nostivat koko kesän maasalamamäärän keskimääräistä suuremmaksi, vaikka loppukesä olikin salama-aktiivisuudeltaan vaisu.

Auringonpaistetunteja kertyi havaintoasemilla kesän aikana tavanomaista enemmän.

Syksy

Syksy eli syys-marraskuu oli Pohjois-Lapissa noin asteen tavanomaista kylmempi. Muualla maassa syksy oli keskilämpötilaltaan melko tavanomainen.

Syksy oli maan eteläosassa laajalti tavanomaista kuivempi, kun taas maan keski- ja pohjoisosassa oli monin paikoin tavanomaista sateisempaa. Lapissa oli useilla asemilla harvinaisen sateista, eli syksy on näin sateinen harvemmin kuin kerran 10 vuodessa.

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

Kk Ylin (°C) pvm paikka Alin (°C) pvm paikka
Tammi 6,8 22.1. Kökär Bogskär -34,9 13.1. Kittilä lentoasema
Helmi 9,8 25.2. Jomala Jomalaby -39,7 25.2. Utsjoki Kevojärvi
Maalis 14,6 23.3. Jomala Jomalaby -38,9 9.3. Kuhmo Kalliojoki
Huhti 18,0 17., 18. ja 19.4. Kaarina, Rauma ja Pori sekä Seinäjoki -25,9 9.4. Enontekiö Kilpisjärven kyläkeskus
Touko 30,8 19.5. Ilomantsi Pötsönvaara -15,1 2. ja 5.5 Enontekiö, Näkkälä ja Kilpisjärven kyläkeskus
Kesä 33,6 22.6. Parikkala Koitsenlahti -2,4 16.6. Enontekiö Kilpisjärvi Saana
Heinä 34,0 15.7. Heinola Asemantaus -1,2 20.7. Enontekiö Kilpisjärvi Saana
Elo 25,7 13.8. Kouvola Anjala ja Vironlahti Koivuniemi -3,6 27.8. Salla Naruska
Syys 22,8 9.9. Jomala Jomalaby -6,8 22.9. Ylivieska lentoasema
Loka 15,6 1.10. Pori rautatieasema -21,3 31.10. Salla kirkonkylä
Marras 13,1 1.11. Salo Kärkkä -34,0 28.11. Utsjoki Kevo Kevojärvi
Joulu 11,0 18.12. Maarianhamina lentoasema -35,2 6.12. Muonio kirkonkylä

 

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain

Kk kk-sade (mm) paikka vrk-sade (mm) pvm paikka
Tammi 121,0 Espoo Nuuksio 39,7 12.1. Espoo Nuuksio
Helmi 72,8 Vesanto kirkonkylä 18,3 20.2. Vesanto kirkonkylä
Maalis 63,1 Puolanka Paljakka 20,4 19.3. Puolanka Paljakka
Huhti 64,7 Puolanka Paljakka 21,1 23.4. Lahti Sopenkorpi
Touko 122,8 Nokia Tottijärvi 60,7 19.5. Äänekoski Kalaniemi
Kesä 122,8 Puolanka Paljakka 67,5 23.6. Juuka Niemelä
Heinä 101,1 Inari Raja-Jooseppi 39,9 29.7. Tohmajärvi Kemie
Elo 315,6 Taivalkoski kirkonkylä 71,4 3.8. Kuhmo Kalliojoki
Syys 80,1 Enontekiö Näkkälä 35,7 23.9. Parainen Fagerholm
Loka 197,9 Tornio Torppi 52,3 15.10. Tornio Torppi
Marras 88,7 Nurmes Mujejärvi 26,0 30.11. Siikalatva Kestilä
Joulu 66,1 Inari Kirakkajärvi 24,9 24.12. Vaaasa Klemettilä