![\"Talvinen](\"https://images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3TLTpecF7QyrNWgRcuIA4f/b30d72fc947634d644d5a99f2a8e7cd0/Pallasmaisema_timolindholm.jpg\")
\n\tKesällä on
\n\t
\n\tTalvella on
\n\n\t
\n\tLämpötilan muuttumista meneillään olevasta päivästä huomiseen voidaan ilmaista sanallisesti.
\n\t
\n\tLämpötila
\n\tPakkasen purevuus kuvaa, miten lämpötila, tuuli ja kosteus vaikuttavat yhdessä kylmän tuntuun. Helle tuntuu tukalalta, kun samalla on kosteaa. Tukaluuden tuntuun vaikuttavat myös tuuli ja auringonpaiste.
\n\t
\n\tIlmatieteen laitoksen paikallissäässä on mukana tuntuu kuin -lämpötila.
\n\tlasketaan vuorokauden ylimmän (maksimi-) ja vuorokauden alimman (minimi-) lämpötilan mukaan:
\n\n\tLisätietoa lämpötilapäivien keskimääräisestä lukumäärästä eripuolilla Suomea vertailukaudella 1981-2010 löytyy julkaisusta Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010.
\n\n\t
\n\n\t
\n"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tammikuun kylmä pakkasjakso on lisännyt merkittävästi jään määrää Itämerellä. Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun mukaan Perämeri, Merenkurkku ja Suomenlahden itäosa ovat nyt käytännössä kauttaaltaan jäässä. Suomenlahden länsiosassa jään raja kulkee Tallinnan itäpuolelta kohti Hankoa. Saaristomerellä myös ulkosaaristo on alkanut jäätyä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kiintojään paksuus on rannikolla yleisesti 10–35 senttimetriä ja Perämeren rannikolla 20–60 senttimetriä. Perämeren ulapan ajojään paksuus on 10–40 senttimetriä. Väyläviraston asettamia jäänmurtajia on merellä tällä hetkellä kaksi Suomenlahdella ja kuusi Pohjanlahdella. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kylmän sään jatkuessa helmikuussa jään määrän odotetaan kasvavan entisestään ja jäiden vahvistuvan. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Selkämeren ulappa, Ahvenanmeri ja Pohjois-Itämeri ovat toistaiseksi vielä jäättömiä, ja meriveden lämpötila on yhä keskimääräistä korkeampi”, sanoo meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Niko Tollman","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itämeren suurin vuosittainen jääpeitteen laajuus vertailukaudella 1991–2020 oli keskimäärin 141 000 neliökilometriä. Tällä hetkellä jääpeitteen laajuus on noin 121 000 neliökilometriä. Viimeisin ankara jäätalvi koettiin talvella 2010–2011, jolloin jääpeitteen maksimilaajuus oli 309 000 neliökilometriä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Turvalliseen jäällä liikkumiseen teräsjäätä tulisi olla ainakin 10 senttimetriä, jotta jää kantaa aikuisen ihmisen. Jään paksuus ja laatu voivat vaihdella pienelläkin alueella”, Tollman korostaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Merivesi on matalalla – vaikeuttaa liikennettä merellä ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Merivesi on keskimääräistä matalammalla koko Suomen rannikolla. Perämerellä vesi on yleisesti alle -50 senttimetriä ja muualla alle -60 senttimetriä teoreettisen keskiveden suhteen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Syynä matalaan meriveteen on pitkään jatkunut korkeapainesää. Itämeren kokonaisvesimäärä on myös alhaisella tasolla”, selittää meriasiantuntija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Anni Jokiniemi","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Alimmat vedenkorkeudet on mitattu yleensä tilanteissa, joissa matalan lähtötilanteen lisäksi kova tuuli puhaltaa sopivasta suunnasta ja ajaa vettä pois rannikolta. Tällöin vesi käy hetkellisesti hyvin matalalla, mutta nousee pian tuulen tyynnyttyä. Tällä hetkellä vesi on pitkäkestoisesti hyvin matalalla. Ennusteen mukaan vesi laskee entisestään tulevina päivinä, joten havaintoasemilla voidaan mitata jopa ennätysalhaisia lukemia. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Matala merivesi vaikeuttaa liikennettä merellä ja pienentää rahtilaivojen lastimääriä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itämeren jäätilanne","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/meriennatyksia"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meriennätyksiä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu, puh. 029 539 3464 (arkisin klo 9–15)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen meripalvelut (vedenkorkeus ja aallokko), puh. 029 539 6436 (arkisin klo 9–15), ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:meripalvelut@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"meripalvelut@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Meri","Sää","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5BWy2jCsQrBvpFeHzOjPYv","type":"Entry","createdAt":"2026-02-02T12:46:04.832Z","updatedAt":"2026-02-02T12:46:04.832Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":21,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Ilmakehän musta hiili on edelleen kysymysmerkki – suomalainen tutkimus tukee EU:n uusia ilmanlaatuvaatimuksia ","leadParagraph":"Jotta mustan hiilen pitoisuuksista ilmakehässä saadaan luotettavia arvioita, tarvitaan laadukkaita ja vertailukelpoisia mittauksia. Tämä selviää kansainvälisestä tutkimuskatsauksesta, jossa Ilmatieteen laitos oli keskeisesti mukana. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3gyoOL5u8GS0xi8RtO8SRP","type":"Entry","createdAt":"2026-02-02T12:44:15.652Z","updatedAt":"2026-02-02T12:44:47.906Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Musta hiili arktisella alueella ","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1JQqH9piL7qsb9J2u2RbX5","type":"Asset","createdAt":"2020-06-03T07:47:40.047Z","updatedAt":"2020-06-05T05:37:17.118Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Musta hiili arktisella alueella Shutterstock","description":"musta hiili, lumi, arktis, arktinen, jäätikkö","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1JQqH9piL7qsb9J2u2RbX5/ea6f44aef5cceb05c4739dd0a8e2187d/musta_hiili_arktinen_shutterstock.jpg","details":{"size":364478,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"musta_hiili_arktinen_shutterstock.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Ilmakehän musta hiili on merkittävä osa ilmakehän pienhiukkasten koostumusta. ","plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Musta hiili on yksi voimakkaimmista ilmastoa lyhyellä aikavälillä lämmittävistä ilmansaasteista, mutta sen vaikutusta ilmastoon on yhä vaikea arvioida tarkasti. ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s41612-025-01288-2"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"Uudessa tutkimuksessa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" käytiin läpi poikkeuksellisen laaja mustan hiilen mittausaineisto: yli kaksisataa eri puolilla maailmaa mitattua tulosta useiden vuosikymmenten ajalta. Aineisto sisältää hyvin erilaisia mittausympäristöjä ja erilaisia mittausmenetelmiä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"“Näin laajan aineiston avulla pystyimme tunnistamaan, miksi mustan hiilen ilmastovaikutuksista on saatu niin erilaisia tuloksia. Osa vaihtelusta on todellista, mutta osa johtuu siitä, miten ja millä laitteilla hiukkasia mitataan”, sanoo tutkimusta johtanut Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Eija Asmi","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":". ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mustan hiilen ilmastoa lämmittävä vaikutus vaihtelee ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että mustan hiilen kyky lämmittää ilmastoa ei ole vakio. Se riippuu hiukkasten koosta, rakenteesta ja siitä, miten ne ovat sekoittuneet muihin ilmassa oleviin aineisiin. Siksi yksinkertaiset oletukset eivät riitä, kun arvioidaan ilmastovaikutuksia tai suunnitellaan päästövähennyksiä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Musta hiili on sekä ilmaston että ilmanlaadun kannalta tärkeä tutkimusaihe. Euroopan unioni on uudistanut ilmanlaadun raja-arvoja ja seurantaa koskevaa direktiiviä, ja musta hiili on mukana direktiivissä ensimmäistä kertaa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"“Kun musta hiili otetaan osaksi sääntelyä, mittausten laadun merkitys kasvaa ratkaisevasti. Ilman luotettavaa mittaustietoa ei voida arvioida, missä määrin päästöjä voidaan ja kannattaa vähentää”, Eija Asmi toteaa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Euroopan laajuinen mittausverkosto varmistaa mittausten yhdenmukaisuuden ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitos on pitkään ollut mukana eurooppalaisessa ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.actris.eu/"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"ACTRIS-tutkimusinfrastruktuurissa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":", jonka tavoitteena on varmistaa, että ilmakehän mittaukset ovat korkealaatuisia ja yhteismitallisia. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen vahva metrologiaosaaminen ja monipuoliset mittaukset tukevat siis sekä ilmanlaadun seurantaa että ilmastonmuutoksen hillintää. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"“Tarkempi mittaustieto auttaa löytämään täsmällisempiä ja tehokkaampia keinoja puuttua monimutkaisiin ongelmiin. Se on sekä tieteen että yhteiskunnan etu”, Eija Asmi tiivistää. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Erikoistutkija, ryhmäpäällikkö Eija Asmi, Ilmatieteen laitos, p. 0295 395 352 ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s41612-025-01288-2"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"npj Climate and Atmospheric Science -tiedelehdessä","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":". ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimusartikkelin viite: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Asmi, E., Sipkens, T.A., Saturno, J. ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"et al.","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Mass absorption cross-section of ambient black carbon aerosols - a review. ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"npj Clim Atmos Sci","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" 9, 17 (2026). ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s41612-025-01288-2"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"https://doi.org/10.1038/s41612-025-01288-2","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Ilmasto","Tutkimus","Ilmanlaatu"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1GU239kNH2UXWhZwuDORJW","type":"Entry","createdAt":"2026-02-02T08:27:14.450Z","updatedAt":"2026-02-02T08:33:20.624Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Tammikuu oli kylmä, vähäsateinen ja melko pilvinen","leadParagraph":"Lapissa oli tuntureita lukuun ottamatta harvinaisen kylmää: viimeksi kylmempi tammikuu koettiin lähes 40 vuotta sitten.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7LjBwKkt7fNw3nO5813UFB","type":"Entry","createdAt":"2026-02-02T08:23:57.079Z","updatedAt":"2026-02-02T08:23:57.079Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Tykkylumi FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7Daa36eAfmGJ6oUVmLHEIS","type":"Asset","createdAt":"2020-04-15T19:44:07.267Z","updatedAt":"2023-02-24T13:50:21.214Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":4,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Tykkyluminen maisema Ahti Ovaskainen","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7Daa36eAfmGJ6oUVmLHEIS/5482e42e5b9df8cbd5c5348df642b9f1/lapinlumet_ahtiovaskainen.jpg","details":{"size":76388,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"lapinlumet_ahtiovaskainen.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Ahti Ovaskainen."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuussa oli tavanomaista kylmempää koko maassa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin -2 asteesta Lapin reiluun 20 pakkasasteeseen. Lämpötilapoikkeama vuosien 1991‒2020 keskiarvoon nähden vaihteli Ahvenanmaan noin -2 asteen ja Länsi-Lapin noin -10 asteen välillä. Lapissa oli tuntureita lukuun ottamatta harvinaisen kylmää. Lapissa koettiin kylmempi tammikuu monin paikoin viimeksi vuonna 1987. Lapin eteläpuolella tätä kylmempi tammikuu oli laajalti kaksi vuotta sitten.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tammikuun ylin lämpötila oli 4,3 astetta, ja se mitattiin Lemland Nyhamnissa tammikuun 17. päivänä. Kuukauden alin lämpötila oli Savukosken Tulppiossa kuukauden 9. päivänä mitattu -42,8 astetta. Lukema on kolmanneksi kylmin Suomessa 2000-luvulla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vähäiset sateet näkyivät lumitilanteessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tammikuun sademäärät jäivät monin paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen pieniksi. Kuukauden sademäärä vaihteli Utsjoen Nuorgamin 2,8 millimetristä Jomalabyn 56,4 millimetriin. Suurin vuorokausisademäärä, 16,6 millimetriä, mitattiin Lumparlandissa Långnäsin sataman havaintoasemalla 1. tammikuuta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suuressa osassa maata tammikuun sademäärä oli 10 millimetrin molemmin puolin, mikä on karkeasti noin neljäsosa tavanomaisesta. Erityisen vähäsateista oli maan keskiosassa, jossa usealla havaintoasemalla oli mittaushistorian vähäsateisinta. Vähäsateisia paikkoja olivat esimerkiksi Jyväskylän lentoasema, Juupajoki Hyytiälä, Vieremä Kaarakkala ja Lieksan Lampela, jossa aseman mittaushistoria ulottuu yli sadan vuoden päähän.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vähäsateisuus näkyy myös lumensyvyyksissä. Maan keskiosassa lunta oli kuukauden päättyessä harvinaisen vähän, 10–30 senttimetriä keskiarvojen alapuolella. Vähälumisimmilla alueilla on tähän aikaan vuodesta ollut viimeksi vähemmän lunta vuonna 2014. Ainostaan Keski-Lapissa lumensyvyys oli keskiarvojen yläpuolella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringonpaistetunteja kertyi koko maassa tavanomaista vähemmän.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tammikuun säätilastot ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvisään tilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastollinen vertailukausi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Milloin sää on poikkeuksellinen?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Ilmasto","Tilasto"],"showEditedDatetime":false,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"46ehnP8ulXYi3OhgP67gpH","type":"Entry","createdAt":"2026-01-29T10:01:21.865Z","updatedAt":"2026-01-29T10:05:09.828Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":23,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Kiinalaisen kantoraketin toinen vaihe on putoamassa ilmakehään ","leadParagraph":"Ilmatieteen laitoksen johtama kansallinen Avaruustilannekeskus seuraa yhdessä eurooppalaisen verkoston kanssa kiinalaisen ZQ 3 R/B -kantoraketin toisen vaiheen hallitsematonta paluuta Maan ilmakehään. Kohteen ilmakehään saapuminen voi vaikuttaa lentoliikenteeseen. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7M3K1dyir8G6uffXDmGGSc","type":"Entry","createdAt":"2026-01-29T09:39:00.979Z","updatedAt":"2026-01-29T09:39:00.979Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kiinalainen kantoraketti ZQ 3 R/B 1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4E2Hkqkh8Zarw08wFMoTni","type":"Asset","createdAt":"2026-01-29T09:39:05.810Z","updatedAt":"2026-01-29T09:39:05.810Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"kantoraketti 1200x675","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4E2Hkqkh8Zarw08wFMoTni/19e8ba73df5a53de31ba6fd88d6dcf28/kantoraketti_1200x675.jpg","details":{"size":90642,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"kantoraketti 1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: INAF‑OAS","language":"fi"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Alustavan arvion mukaan raketin toinen vaihe saapuu ilmakehään perjantaina 30. tammikuuta noin kello 10.40 Suomen aikaa. Arvioon liittyy kuitenkin vielä noin kymmenen tunnin epävarmuus, sillä kohteen hallitsemattoman tilan vuoksi tarkka aika ja paikka varmistuvat vasta alastulon jälkeen. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kohde on sellaisella kiertoradalla, etteivät se tai sen osat voi pudota Suomeen. Mahdolliset maahan saapuvat osat putoaisivat alustavan arvion mukaan Tanskan ja Baltian maiden eteläpuolelle ja saattavat vaikuttaa lentoliikenteeseen. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"ZQ 3 R/B on poikkeuksellisen suuri avaruusromukappale: sen arvioitu massa on noin 11 tonnia ja pituus 12–13 metriä. Kantoraketti laukaistiin 3. joulukuuta 2025. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Avaruustilannekeskus seuraa avaruuden kappaleita ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"ZQ3 R/B on kooltaan niin iso kappale, että se vaatii maailmanlaajuista seurantaa. Eurooppalaisen EU SST -verkoston (Space Surveillance and Tracking) operaatiokeskus päivittävää ennusteita ja julkaisee uusinta tietoa tilanteesta. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomessa Ilmatieteen laitoksen yhteyteen perusteilla oleva Avaruustilannekeskus seuraa jo nyt avaruuden kappaleita osana Ilmatieteen laitoksen avaruustilannetoimintaa. Avaruustilannekeskus aloittaa operatiivisen 24/7 -toiminnan vuoden 2027 aikana ja vastaa kansallisen avaruustilannekuvan ja siihen liittyvien analyysien jakamisesta muille hallinnonaloille ja viranomaisille sekä kriittisen infrastruktuurin toimijoille. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.avaruustilanne.fi/"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Avaruustilannekeskus","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Prof. Ari-Matti Harri, Avaruustilannekeskuksen johtaja, puh. 050 337 5623","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kehittämispäällikkö Anssi Vähämäki, Ilmatieteen laitos, puh. 050 414 7586 ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi. \n","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Avaruus"],"showEditedDatetime":false,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3hhDNJBlgpMEZBmOLu63hF","type":"Entry","createdAt":"2026-01-27T11:53:10.510Z","updatedAt":"2026-01-27T11:53:10.510Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":24,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Synteettisen polttonesteen tuotantolaitoksen metaanipäästöjä arvioitiin satelliittien avulla","leadParagraph":"Tutkijat arvioivat Etelä-Afrikassa sijaitsevan synteettisen polttonesteen tuotantolaitoksen metaanipäästöjä satelliittihavaintojen avulla. Tulokset osoittavat, että erityyppisiä satelliittihavaintoja yhdistelemällä saadaan tarkempaa tietoa vastaavien suurten laitosten päästöistä ja niiden lähteistä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4KcHAEgDi2tt02VXceEBo2","type":"Entry","createdAt":"2021-09-08T07:03:12.805Z","updatedAt":"2021-09-08T07:04:45.353Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":16,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Sentinel-5P satellite Tropomi ESA/ATG medialab ","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"LBrqbwsTas37Sm4xLeFJu","type":"Asset","createdAt":"2021-09-07T14:40:39.048Z","updatedAt":"2021-09-07T14:40:39.048Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Sentinel-5P satellite Tropomi ESA/ATG medialab ","description":"Sentinel-5P, satellite, Tropomi, instrument, ESA/ATG medialab, satelliitti ","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/LBrqbwsTas37Sm4xLeFJu/2d8f5c7b23d48968ea919b56e7c23b3c/Sentinel-5P_and_Tropomi_ESA-ATG-medialab_www.png","details":{"size":1302131,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Sentinel-5P_and_Tropomi_ESA-ATG-medialab_www.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"satelliitti kiertää maapalloa avaruudessa, sen alla näkyy kaukana maanpinta ja sitä peittäviä pilviä","plainTextImageCaption":"Kuvassa Sentinel-5P-satelliitti sekä sen kyydissä oleva TROPOMI-mittausinstrumentti. Kuva: ESA/ATG medialab."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1021/acs.estlett.5c01140"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Uudessa tutkimuksessa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" arvioitiin satelliittihavaintojen avulla metaanipäästöjä Etelä-Afrikassa sijaitsevasta Secundan synteettisen polttonesteen tuotantolaitoksesta, joka useissa lähteissä mainitaan maailman suurimmaksi yksittäiseksi kasvihuonekaasujen päästölähteeksi. Tästä huolimatta Secunda puuttuu monista nykyisistä päästötietokannoista.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkijat yhdistivät havaintoja eri satelliittimittalaitteista, joilla on eri tarkkuus, mikä mahdollisti sekä koko laitoksen päästöjen arvioinnin että laitoksen sisäisten lähteiden tarkemman tarkastelun. Saadut päästöarviot ovat yhteneviä laitosta operoivan Sasol Limited -yrityksen ilmoittamien päästöjen kanssa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Metaani (CH₄) on hiilidioksidin jälkeen toiseksi merkittävin kasvihuonekaasu. Sen elinikä ilmakehässä on selvästi hiilidioksidia lyhyempi, minkä vuoksi metaanipäästöjen rajoittaminen on tehokas keino ilmastonmuutoksen torjuntaan lyhyellä aikavälillä. Nykyiset tiedot metaanin päästölähteistä ovat kuitenkin puutteellisia. Satelliittihavaintoja voidaan käyttää metaanin päästölähteiden kartoittamiseen, sekä olemassa olevien päästövähennystavoitteiden toteutumisen seurantaan. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Päästöjä arvioitiin usealla eri menetelmällä","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksessa metaanipäästöjä arvioitiin vuosille 2023 ja 2024 usean eri laskennallisen menetelmän avulla sekä yksittäisistä metaanipäästöpilvistä että yhdistämällä havaintoja pidemmältä ajalta keskimääräisten päästöjen arvioimiseksi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksessa käytettiin satelliittihavaintoja eurooppalaisesta Sentinel-5P/TROPOMI-mittalaitteesta (tarkkuus 7 x 5,5 km²) sekä kaupallisista korkean tarkkuuden GHGSat-satelliiteista (tarkkuus 25 x 25 m²).","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tuloksena saadut TROPOMI-mittalaitteen havaintoihin perustuvat päästöarviot ovat noin välillä 13–22 tonnia tunnissa (t/h) kun taas GHGSat-satelliittien havaintoihin perustuvat arviot ovat noin 6 t/h. Sasol Limited -yrityksen ilmoittama päästötieto heinäkuun 2023 ja kesäkuun 2024 välisenä aikana on 11,5 t/h, mikä on tutkimuksessa saatujen arvioiden välissä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tulokset ovat osoitus satelliittien kyvystä täydentää olemassa olevia päästötietokantoja, sekä verifioida raportoituja päästöjä. Eri instrumenttien havaintoja yhdistelemällä voidaan lisäksi arvioida päästöjä sekä koko laitoksen mittaluokassa että tutkia sen sisäisiä yksittäisiä päästölähteitä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksen rahoitti Suomen Akatemia. Tutkimus on osa ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.emissionobservatory.org/"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Emission Observatory","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" -alustan kehitystä. Tutkimuksessa hyödynnetty kaupallinen GHGSat-data on saatu Euroopan avaruusjärjestö ESAn Third Party Mission -ohjelman kautta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"19r6m7rjrvlgqBoSFMyYIg","type":"Entry","createdAt":"2026-01-27T11:46:17.810Z","updatedAt":"2026-01-27T11:46:17.810Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Tiedeuutinen metaani kuvituskuva","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4Lr6Y4WE8Jo28fuqo9Kkx3","type":"Asset","createdAt":"2026-01-27T11:44:56.708Z","updatedAt":"2026-01-27T11:44:56.708Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"tiedeuutinen metaani 1200 px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4Lr6Y4WE8Jo28fuqo9Kkx3/d9392b3fd127c7666633e92ed1813b85/tiedeuutinen_metaani_1200_px.jpg","details":{"size":134503,"image":{"width":1200,"height":731}},"fileName":"tiedeuutinen_metaani_1200_px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Secundan laitosalueen yläpuolella näkyy useita metaanipäästöpilviä.","plainTextImageCaption":"23. kesäkuuta 2023 tehty GHGSat-satelliittihavainto Secundan laitosalueen metaanipäästöpilvistä sekä niiden oletetuista lähteistä (punaiset kolmiot). Värit kuvaavat pilvien metaanipitoisuutta."}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"väitöskirjatutkija Henrik Virta, Ilmatieteen laitos","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1021/acs.estlett.5c01140"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Environmental Science & Technology Letters -tiedejulkaisussa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Viite: Henrik Virta, Janne Hakkarainen, Iolanda Ialongo, Johanna Tamminen, Marianne Girard, Berend J. Schuit & Joannes D. Maasakkers (2026): Monitoring Persistent Methane Emissions from the Secunda CTL Synthetic Fuel Plant Using Satellite Observations. ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"Environmental Science & Technology Letters","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":". ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1021/acs.estlett.5c01140"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"https://doi.org/10.1021/acs.estlett.5c01140","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Ilmasto","Avaruus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6zFNQwREKPChygv1LsQs5W","type":"Entry","createdAt":"2026-01-27T08:35:26.745Z","updatedAt":"2026-01-27T08:35:26.745Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":36,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Polaaripyörteen hajoaminen voi tarkoittaa kovia pakkasia vielä helmi-maaliskuussa ","leadParagraph":"Pohjoisen napa-alueen polaaripyörteellä on suuri vaikutus Euroopan ja Suomen talvisäähän. Ennusteen mukaan polaaripyörre hajoaa kahtia ja tuo Pohjois-Eurooppaan helmikuun alun jälkeen selvästi tavanomaista kylmempää säätä. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"77IxbYYwoxdqD50f1M7ZX4","type":"Entry","createdAt":"2022-02-15T08:43:23.867Z","updatedAt":"2023-12-29T10:16:30.686Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kuurankukkia ikkunassa Eija Vallinheimo","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"19secXpBAeRNBKGCeD824d","type":"Asset","createdAt":"2021-03-01T09:34:31.508Z","updatedAt":"2023-12-29T08:08:31.719Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kuurankukka Eija Vallinheimo","description":"talvi, pakkanen, lumi, jää, kuurankukka","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/19secXpBAeRNBKGCeD824d/8098366fe339226c0c2c91114bcdbc79/verkkoon_kuurankukkia_evallinheimo.png","details":{"size":1495178,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_kuurankukkia_evallinheimo.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Ikkuna, jossa on kuurankukkia. Taustalla näkyy taivasta ja aurinkoa.","plainTextImageCaption":"Kuva: Eija Vallinheimo","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörre on laaja matalapaine ja kylmän ilman alue napa-alueiden yläpuolella stratosfäärissä, noin 10–30 kilometrin korkeudessa maanpinnalta. Polaaripyörteen hajoaminen voi olla tärkeää jokapäiväisen sään ennustamisen kannalta: talvella polaaripyörteen voimakkaat länsivirtaukset pitävät normaalisti napa-alueiden kylmän polaari-ilman tiiviisti napa-alueiden läheisyydessä, mutta jos polaaripyörre heikkenee riittävästi ja hajoaa kahtia, pääsee kylmää ilmaa virtaamaan kohti eteläisempiä leveysasteita – eli esimerkiksi Suomen yli Keski-Eurooppaan. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Juuri näin näyttäisi tapahtuvan helmikuun alun jälkeen, jolloin polaaripyörre on ennusteiden mukaan hajoamassa pohjoisilta napa-alueilta. Ennusteen mukaan polaaripyörre hajoaa kahteen osaan: toinen pyörre siirtyy Siperian kautta kohti Fennoskandiaa, toinen puolestaan Pohjois-Amerikan ylle. Pohjoisnavalla polaaripyörteen korvaa korkeapaineen alue. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5PPcpSKIAv2VMgNQDSowAq","type":"Entry","createdAt":"2026-01-27T08:18:12.799Z","updatedAt":"2026-01-27T08:29:41.470Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Polaaripyörre kuvituskuva puheenvuoro tammikuu 2026","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3wWLkFMVLa8pJArxm9gEDU","type":"Asset","createdAt":"2026-01-27T08:17:25.157Z","updatedAt":"2026-01-27T08:17:25.157Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"GFS lampotila tuuli puheenvuoro polaaripyorre","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3wWLkFMVLa8pJArxm9gEDU/bacfb4e269c2d73862caec14635a2b62/GFS_lampotila_tuuli_puheenvuoro_polaaripyorre.jpg","details":{"size":176976,"image":{"width":1200,"height":600}},"fileName":"GFS_lampotila_tuuli_puheenvuoro_polaaripyorre.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"ECMWF-säämallin ennuste 10 hPa -tasolla (n. 30 km korkeudessa) 7.2. klo 20. Vasemmalla lämpötila (˚C) ja oikealla virtauskentän nopeus (m/s). Kylmät voimakkaan virtauksen pyörteet kuvaavat polaaripyörrettä hajoamisen jälkeen kahteen osaan. Pyörreparin väliin on vahvistumassa korkeapaine."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkän ajan ennusteissa Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus ECMWF ennakoi tavanomaista korkeamman paineen aluetta etenkin Grönlannin ylle ja hetkittäin myös Fennoskandiaan, mikä voisi olla yhteydessä polaaripyörteen hajoamiseen ja siitä syntyvään sulkukorkeapaineeseen. Tällöin korkeapaine estäisi lauhan ilman pääsyn Pohjois-Eurooppaan ja Suomessa virtaus kävisi kylmältä pohjoisen ja idän puolelta. ECMWF:n tuorein ennuste näyttää Pohjois-Eurooppaan selvästi tavanomaista kylmempää sääjaksoa ainakin helmikuun loppupuolelle asti. Kylmemmän sään poikkeama yltää Fennoskandiasta Britteinsaarille ja Pohjois-Ranskaan asti. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörre vaikuttaa säähän varsinkin talvisin ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörteen hajoaminen liittyy yleensä stratosfäärissä tapahtuvaan äkilliseen stratosfäärin lämpenemiseen (sudden stratospheric warming, SSW). Lämpenemisessä stratosfäärin lämpötila voi nousta useilla kymmenillä asteilla muutamassa päivässä. Tämä vaikuttaa oleellisesti pyörteen virtausnopeuteen ja -rakenteeseen ja voi johtaa tarpeeksi voimakkaissa tilanteissa pyörteen hajoamiseen ja jakautumiseen kahteen osaan. Hajoamisen yhteydessä pinnanläheiset länsituulet heikkenevät tyystin, ja voivat jopa vaihtua itätuuliin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Loppukeväisin polaaripyörre hajoaa luonnollisesti vähitellen, kun auringon lämmitys ja pitenevät päivät alkavat vaikuttaa napa-alueilla. Keväällä polaaripyörteen hajoamisen vaikutus yleensä hukkuu sään kaoottisuuteen: esimerkiksi auringon säteilylämmityksen vaikutus ja muut pinnanläheiset prosessit vaikuttavat säähän keväällä enemmän kuin sydäntalvella. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keväällä polaaripyörteen hajoamisen vaikutus hukkuu sään kaoottisuuteen.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvella jakautumisen myötä polaaripyörteen kylmä ilma pääsee liikkumaan kohti keskileveysasteita juurikaan lämpenemättä, ja alkaa vähitellen vaikuttaa alatroposfäärin säähän. Polaaripyörteen hajoaminen suosii alailmakehässä niin kutsutun sulkukorkeapaineen syntymisen mahdollisuutta. Tällaiseen korkeapaineeseen liittyy yleensä poutainen, talvisin kylmä ja verrattain selkeä sää. Sulkukorkeapainetilanteessa sää saattaa pysyä samankaltaisena viikkokaupalla, kun korkeapaine pitää sään mahdolliset muutokset loitolla. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2yPyRImM0JHfkb01kYAzAy","type":"Entry","createdAt":"2026-01-27T08:19:51.339Z","updatedAt":"2026-01-27T08:30:20.012Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Polaaripyörre ECMWF ennuste puheenvuoro tammikuu 2026","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4pAiD1FqPxp4CzvzJC9iAZ","type":"Asset","createdAt":"2026-01-27T08:19:07.365Z","updatedAt":"2026-01-27T08:19:07.365Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"puheenvuoro polaaripyörre pitkä ennuste","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4pAiD1FqPxp4CzvzJC9iAZ/21aaa8f9fb711fca91d018b22ec8376b/puheenvuoro_polaaripyÃ_rre_pitkÃ__ennuste.jpg","details":{"size":371375,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"puheenvuoro_polaaripyörre_pitkä_ennuste.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"ECMWF-säämallin viikon 7 (9.-15.2.) ennuste pintalämpötilan poikkeamasta (˚C) Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Suomessa siniset sävyt kuvaavat lämpötilan olevan 3-10 astetta tavanomaista kylmempiä."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jani Parviainen ja Jari Tuovinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittajat ovat Ilmatieteen laitoksen meteorologeja.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/2x4UbgyLpogeqiVSterfqR"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörteen muutosten havainnointi voi parantaa talven kuukausiennusteita","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1PcwuhXXUy5Uxw5ppDuIGI","type":"Entry","createdAt":"2026-01-26T13:02:41.128Z","updatedAt":"2026-01-26T14:18:05.827Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":29,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Heikkotuulinen pakkassää jatkuu – pohjoisessa voidaan mitata ‒30 asteen pakkaslukemia","leadParagraph":"Pilvisyyden paikallinen vaihtelu voi vaikuttaa lämpötiloihin huomattavasti. Korkeapaine pitää sään lähes koko maassa heikkotuulisena. Tuulivoimatuotantoa kiusaa lisäksi tuulivoimaloiden siipiin kertynyt jää.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1cgGS5eGnx8AfAXNY49mfQ","type":"Entry","createdAt":"2023-11-08T07:28:56.467Z","updatedAt":"2023-11-08T07:28:56.467Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talvinen merimaisema Pixabay","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7DinHBgBfTS2VFpVHxDdIW","type":"Asset","createdAt":"2020-06-25T09:56:23.737Z","updatedAt":"2020-06-25T09:56:23.737Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Meri talvella Pixabay","description":"talvi, lumi, rannikko, Suomi, auringonlasku, meri","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7DinHBgBfTS2VFpVHxDdIW/7f91a037db1f492a51968f7658d291ff/winter-2465427_1920.jpg","details":{"size":297206,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"winter-2465427_1920.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Talvinen maisema. Edustalla lumista maata, taustalla jäätynyt meri. Aurinko laskee.","plainTextImageCaption":"Kuva: Pixabay.","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen 26. tammikuuta tekemän ennusteen mukaan heikkotuulinen pakkassää jatkuu koko viikon. Päivälämpötila on alkuviikolla maan etelä- ja keskiosassa yleisesti ‒8:n ja ‒15 asteen välillä, yöllä ‒10:n ja ‒20 asteen välillä. Maan pohjoisosassa päivälämpötila vaihtelee ‒15:n ja ‒20 asteen välillä, yöllä pakkanen voi painua alimmillaan ‒30 asteeseen. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Korkeapaineen keskus vahvistuu Suomen ylle keskiviikon ja torstain aikana, jolloin lämpötilat voivat laskea entisestään. Maan etelä- ja keskiosassa varsinkin perjantain ja lauantain välisenä yönä alin lämpötila voi olla ‒15:n ja ‒25 asteen välillä, maan pohjoisosassa paikoin jopa ‒30:n ja ‒35 asteen välillä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Pilvisyyden heikko ennustettavuus vaikeuttaa lämpötilaennusteen tekoa: kylmimmät mitatut lämpötilat voivat poiketa ennusteista jopa 10–15 asteella, jos pilvisyys poikkeaa ennustetusta\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Ville Siiskonen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Korkeapaine pitää sään lähes koko maassa heikkotuulisena, lähinnä keskiviikkona eteläisillä merialueilla idänpuoleinen tuuli on navakkaa. Viikonloppuna korkeapaineen keskuksen ennustetaan siirtyvän Suomen kaakkoispuolelle, jolloin etelänpuoleinen tuuli voimistuu varsinkin Pohjanlahden alueella.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Jäätäminen on aiheuttanut ongelmia tuulivoimatuotantoon – tilanne jatkuu vaikeana","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomen alueen tuulivoiman tuottajia on kohdannut epäonnekas säätapahtumien ketju, johon liittyi ensin sään tilapäinen lauhtuminen tammikuun puolivälissä ja sitä seurannut heikkotuulinen pakkasjakso, jolle ei ole loppua näköpiirissä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lauha ilmavirtaus sisältää runsaasti vesihöyryä ja pilvisyyttä – talvella tuuliturbiinien korkeudella myös jäätäviä pilvikerroksia. Tuulivoimalan siipien korkeudella lämpötila voi siis pysyä pakkasella ja olosuhteet jäätävinä, vaikka maan pinnalla lämpötila kohoaisikin nollan asteen yläpuolelle. Tällaisiin tilanteisiin liittyy usein myös jäätävää tihku- ja vesisadetta, joka voi kerryttää jäätä tuulivoimaloiden siipiin nopeasti. Näin tapahtui myös taannoisen lauhtumisen yhteydessä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Kun jääkerros muodostuu, tuulivoiman tuotanto vaikeutuu siihen asti, kunnes jääkerros poistuu. Keskitalvella ainoastaan voimakas sään lauhtuminen tai voimakas tuuli voi palauttaa tilanteen normaaliksi, ellei keinotekoisia jään poistamiskeinoja oteta huomioon\", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Paavo Korpela","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":". ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Uusimpien ennusteiden mukaan kylmä ja heikkotuulinen sää jatkuu, eikä tuulivoimaloiden siivissä oleva jääkerros pääse poistumaan luonnollisesti. Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan tuulivoiman tuotanto jää Suomessa seuraavan viiden vuorokauden aikana enimmäkseen 0–5 prosentin tasolle kokonaiskapasiteettiin nähden. Vielä aluksi ollaan noin kymmenen prosentin tuotantotasolla. Lisäksi ennustejaksolla näkyy ajoittain jään muodostumiselle suotuisia olosuhteita, mikä voi hankaloittaa tilannetta entisestään.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saatilan-ennustettavuus"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Säätilan ennustettavuus","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-tuulivoimaennuste"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Aurinko- ja tuulivoimaennuste","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tuulivoiman-tuotantoennusteet"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tuulivoiman tuotantoennusteet","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää"],"showEditedDatetime":false,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2UTrJ3JqciSgQCe2Op5q1T","type":"Entry","createdAt":"2026-01-22T11:03:04.545Z","updatedAt":"2026-01-22T11:03:04.545Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":32,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"artikkeli","title":"Hannes-myrsky puhkui voimalla","leadParagraph":"Joulun jälkeen Länsi- ja Pohjois-Suomeen iskenyt Hannes-myrsky oli vaikutuksiltaan 2000-luvun tähän mennessä kolmanneksi merkittävin matalapainemyrsky Suomessa. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5M3lbzuMwIUOlZLKGwinBb","type":"Entry","createdAt":"2026-01-22T11:02:05.986Z","updatedAt":"2026-01-22T11:02:05.986Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Hannes-myrsky Porissa Terhi Laurila","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1j6qvohmKpcUy1hqcWQtcH","type":"Asset","createdAt":"2026-01-22T11:01:19.119Z","updatedAt":"2026-01-22T11:01:19.119Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Hannes-myrsky Porissa Terhi Laurila","description":"Myrsky, Hannes, puu, liikennemerkki","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1j6qvohmKpcUy1hqcWQtcH/6116081baaad6208fc94fae061b59fcc/Hannes-myrsky.jpg","details":{"size":101551,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Hannes-myrsky.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Hannes-myrskyn kaatamia puita Porissa. Kuva: Terhi Laurila.","language":"fi"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Heti joulun jälkeen lauantaina 27. joulukuuta Suomeen saapui luoteesta harvinaisen voimakas talvimyrsky Hannes, joka aiheutti vahinkoja laajoilla alueilla maan länsi- ja pohjoisosissa. Myrsky kehittyi suursäätilanteessa, jossa Pohjois-Atlantilla oli Islannin eteläpuolella laaja korkeapaineen alue, jonka pohjoispuolitse ylätroposfäärin suihkuvirtaus puhalsi Grönlannin ja Norjanmeren yli kohti Skandinaviaa. Norjanmeren pohjoisosassa oli voimakas barokliininen vyöhyke, jossa eräs matalapaineen keskus alkoi tapaninpäivänä syventyä Jan Mayenin saaren itäpuolella. Seuraavana päivänä tämä matalapaine liikkui Pohjois-Lapin yli kaakkoon, ja matalapaineen jälkipuolella myrskytuulet voimistuivat iltapäivän ja illan aikana luoteesta alkaen. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Myrsky oli voimakkaimmillaan lauantaina illalla. Pohjanlahdella keskituulen nopeus oli 10 metrin korkeudella laajoilla alueilla arviolta noin 25 m/s. Rannikon sääasemilla, joilla tuulimittarit on usein sijoitettu ohjeellista 10 metrin korkeutta ylemmäs, mitattiin 25–28 m/s keskituulennopeuksia koko länsirannikon mitalla Ahvenanmaalta aina Kemin edustalle asti. Rauman Kylmäpihlajalla, jossa tuulimittarit on sijoitettu poikkeuksellisen korkealle, lähes 40 metrin korkeuteen, keskituulen nopeudeksi mitattiin kovimmillaan peräti 31,4 m/s. Märketin majakalla Ahvenanmerellä keskituulen nopeudeksi mitattiin 28,7 m/s, ja Perämerellä kovimmat lukemat, 27,8 m/s, havaittiin Nahkiaisten majakalla Raahen edustalla. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Puuskissa tuulen nopeus oli läntisillä merialueilla kovimmillaan noin 35 m/s. Merialueiden kovin tuulenpuuska, 37,2 m/s, havaittiin Kylmäpihlajalla. Maa-alueilla kovin havaittu tuulenpuuska järvenselkien ja tunturien lakialueiden ulkopuolella oli Enontekiön Näkkälässä havaittu tasan 30,0 m/s. Maarianhaminan lentoasemalla tuulen nopeus oli puuskissa kovimmillaan 29,8 m/s, Kauhavan lentokentällä 29,2 m/s ja Toholammin Laitalassa 28,9 m/s. Kovia, yli 25 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia havaittiin siis laajalla alueella Ahvenanmaalta Pohjanlahden rannikon maakuntien kautta aina Pohjois-Lappiin ulottuvalla alueella. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lapissa myrskytuulia havaittiin myös Inarijärvellä ja Lokan tekojärvellä sekä tietysti tunturien lakialueilla. Saanatunturin laella keskituulennopeus oli kovimmillaan 37,9 m/s ja kovin havaittu tuulenpuuska puhalsi 44,0 m/s.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Hannes-myrsky vaikutti Länsi- ja Pohjois-Suomessa","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Hannes-myrskyn vaikutusalue kattoi maan länsi- ja pohjoisosat. Pelastustoimelle kertyi reilusti yli 4000 vahingontorjuntatehtävää, ja sähköt olivat samanaikaisesti poikki enimmillään yli 180 000 kotitaloudelta. Pahimmilla tuhoalueilla viimeisiä sähkökatkoja korjattiin vielä yli viikon päästä myrskyn jälkeen. Myrsky aiheutti suuret, arviolta 3,5–4 miljoonan kuutiometrin metsätuhot. Vaikutuksiltaan Hannes oli 2000-luvun tähän mennessä kolmanneksi merkittävin matalapainemyrsky Suomessa joulukuun 2011 Tapani-myrskyn ja marraskuun 2001 Janika-myrskyn jälkeen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lapissa Hannes-myrsky katkaisi myös lentoliikenteen Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemilla muutamien tuntien ajaksi. Myrskyn osuminen keskelle Lapin joulumatkailun vilkkainta sesonkia aiheutti etenkin Rovaniemellä kaaosmaisen tilanteen satojen turistien jäädessä jumiin lentoasemalle.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomessa Hannes-myrskystä selvittiin ilman kuolonuhreja, mutta Ruotsissa kolme henkilöä menehtyä jäätyään kaatuneiden puiden alle. Ruotsissa myrsky nimettiin Johannes-myrskyksi, ja se vaikutti etenkin maan pohjoisosissa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Myrskytuhojen syntyyn vaikuttavat lukuisat tekijät ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomessa on haja-asutusalueilla edelleen paljon metsissä kulkevia ilmasähköjohtoja, ja matalapainemyrskyjen merkittävimpiin vaikutuksiin meillä lukeutuvat voimakkaiden tuulien aiheuttamat laajat sähkökatkot. Hiljattain julkaistussa ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"http://hdl.handle.net/10138/596291"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"väitöstutkimuksessa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" osoitettiin, että myrskyvahinkojen aiheuttamien sähkökatkojen määrä riippuu monista eri tekijöistä, joiden yhteisvaikutus muodostaa monimutkaisen kokonaisuuden. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sähkökatkojen määrä alkaa kasvaa nopeasti, kun tuulen nopeus puuskissa ylittää 20 m/s. Sähkökatkojen syntyyn ensisijaisesti vaikuttava meteorologinen tekijä on voimakkaiden tuulenpuuskien esiintymisen alueellinen laajuus. Tuhoja kasvattaa myös myrskyn pitkäkestoisuus. Kaikista suurimmat tuhot liittyvät tyypillisesti luoteesta saapuviin myrskyihin, joissa rajuin tuuli puhaltaa yleisimmin lännestä, luoteesta tai pohjoisesta. Toisaalta kaakosta saapuvat myrskyt ovat usein hidasliikkeisiä, ja niissä voimakas tuuli puhaltaa harvinaisista ilmansuunnista kuten idästä tai koillisesta. Näissä tapauksissa kovien tuulien pitkäkestoisuuden takia vahinkojen kokonaismäärä voi olla huomattava, vaikka tuhot ovat pääsääntöisesti paikallisia. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Maan routa vähentää myrskytuhoja merkittävästi kiinnittämällä puut tiukemmin maahan. Sähkökatkojen määrää routa vähentää jopa yli 80 %. Kesällä myrskytuhoja lisää maan roudattomuuden lisäksi se, että täydessä lehdessä olevat lehtipuut ovat paljon alttiimpia tuulivahingoille kuin lehdettömät puut. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ei-meteorologisista tekijöistä sähköverkon haavoittuvuuteen ja siten myrskyjen kokonaisvaikutuksiin vaikuttavat muun muassa metsän ominaisuudet (puiden korkeus, puiden korkeuden suhde rungon paksuuteen ja metsän pääpuulaji), sähköverkon rakenne (maakaapelointi vai ilmajohdot) sekä alueelliset erot verkon kunnossapidossa. Etelä-Suomessa esimerkiksi sähköverkko on laajalti maakaapeloitu, eikä verkko ole siten yhtä altis vahingoille kuin esimerkiksi Itä-Suomessa. Pohjois-Suomessa taas sähköverkon haavoittuvuutta pienentää se, että metsät ovat matalampia ja harvakasvuisempia kuin etelämpänä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Hannes-myrsky oli monin tavoin tyypillinen laaja-alaisia vahinkoja aiheuttava myrsky. Se saapui luoteesta, myrskyn vaikutusalue oli laaja ja osui osittain tiheästi asutuille alueille. Lisäksi maa oli roudaton koko Länsi-Suomessa Oulun eteläpuolella ja myrsky oli pitkäkestoinen: Pohjanmaalla yli 20 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia esiintyi noin 6–12 tunnin ajan. Myrskyn tuhovoimaa pahensi myös se, että alailmakehän pystyrakenne oli erittäin suosiollinen rajuille tuulenpuuskille. Viime vuosina on havaittu kovempiakin tuulia Lyly-myrskyssä 1.11.2024 ja Aapeli-myrskyssä 2.1.2019, mutta näiden myrskyjen vaikutusalueet olivat paljon pienempiä. Lyly-myrskyn pahimmat tuhot rajoittuivat lähinnä Uudenkaupungin ja Porin väliselle rannikkoalueelle ja Aapeli-myrskyn tuhot Ahvenanmaalle sekä Pohjanmaan aivan rannikkoalueelle. Pohjois-Lapissa oli viimeksi yhtä kova myrsky myös vain pari vuotta sitten 27.2.2023, jolloin reittilennot eivät niin ikään päässeet kovan tuulen takia laskeutumaan Pohjois-Lapin lentokentille, mutta tämäkin myrsky rajoittui lähinnä vain Pohjois-Lappiin. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Myrskyjen vaikutuksia pystytään ennustamaan esimerkiksi vaikutusennustemalleihin turvautuen. Yhteiskunnan kannalta ennaltaehkäisevä varautuminen erilaisten varautumistyökalujen avulla säästää selvää rahaa, ja myrskyjen vaikutusten ymmärtäminen ja mallintaminen on siten tärkeää ja palvelee monia eri sektoreita. Jotta luonnonuhkien ja yhteiskunnan altistumisen ja haavoittuvuuden välisiä monimutkaisia vuorovaikutuksia voidaan ymmärtää, on sopivien meteorologisten ja ei-meteorologisten parametrien valinta vaikutusarviointeihin välttämätöntä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Teksti: ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Ilona Láng-Ritter, Ilari Lehtonen ja Ari-Juhani Punkka","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Teksti on julkaistu alun perin","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmastokatsaus.fi/hannes-myrsky-puhkui-voimalla/"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":" Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-digilehdessä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Julkaisun viitetiedot: ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Láng-Ritter, I., Lehtonen, I. & Punkka A.-J. 2025: Hannes-myrsky puhkui voimalla. Ilmastokatsaus, 27(10), 8–10, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2025-12-02"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2025-12-02","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilona Láng-Ritterin väitöskirja ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"http://hdl.handle.net/10138/596291"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Windstorm impacts in the electrical grid: Meteorological and non-meteorological drivers","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" on ladattavissa Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuarkistosta Heldasta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Ilmasto","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6MWlcs63rpd9EhURplG0DS","type":"Entry","createdAt":"2026-01-21T11:48:57.952Z","updatedAt":"2026-01-21T11:48:57.952Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":17,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Idän kylmä vyöryy Suomeen – pakkasjakso voi jatkua viikkoja ","leadParagraph":"Suomeen on leviämässä idästä lähes arktisen kylmää ilmamassaa. Viikonloppuna Etelä-Suomen sisämaassa pakkanen voi paikoin painua –20 astetta kylmempiin lukemiin. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5BBKo9DM9QeseabjFJ51mo","type":"Entry","createdAt":"2024-05-07T09:06:44.972Z","updatedAt":"2024-05-07T09:06:44.972Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talvi pakkanen Valtteri Härkönen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2BeJCT6b0j3j1JstF51mA9","type":"Asset","createdAt":"2024-01-30T14:08:19.982Z","updatedAt":"2024-01-30T14:08:19.982Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"ulkoilua pakkasessa valtteri härkönen","description":"pakkanen, talvi, ulkoilu","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2BeJCT6b0j3j1JstF51mA9/b5e7f05deca023b10fecde62df1e5cf2/ulkoilua_pakkasessa_valtteri_h_rk_nen.jpg","details":{"size":226903,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"ulkoilua_pakkasessa_valtteri_h_rk_nen.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Valtteri Härkönen."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen 21. tammikuuta tekemän ennusteen mukaan lämpötilat laskevat tulevina päivinä korkeapaineen selänteen kurottaessa Venäjältä Suomen etelä- ja keskiosien ylle. Selänteen heikko virtauskenttä mahdollistaa maanpinnan tehokkaan jäähtymisen selkeillä alueilla. Vaikka auringon korkeuskulma on talvipäivänseisauksen jälkeen hieman kasvanut, sen lämmittävä vaikutus jää iltapäivälläkin enintään muutamaan asteeseen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Todennäköisimmin pilven repeilyä ja laajempia selkeitä alueita on tulevina päivinä itäisissä maakunnissa. Kylmimmät lämpötilat voivat olla jo torstaina 20 pakkasasteen tuntumassa. Viikonloppua kohden kylmenee edelleen, ja selkeimmillä alueilla saatetaan lähennellä –30 astetta. Pohjois-Lappiin pääsee virtaamaan perjantaina ja lauantaina tilapäisesti hieman lauhempaa ilmaa, joten kylmimmät pakkaslukemat mitataan tällöin todennäköisesti maan keskivaiheilla. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Suurimmat haasteet liittyvät pilvisyyteen ja kylmimpien lämpötilojen ennustettavuuteen. Jos sää esimerkiksi maan itäosassa selkenee ja pysyy enimmäkseen selkeänä vuorokauden ajan, voi se vallitsevassa säätilanteessa laskea lämpötiloja jopa 15 asteella\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Petteri Pyykkö","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lumikuuroja etelään ja länteen loppuviikolla ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Loppuviikon säähän tuo oman lisämausteensa merialueiden yllä syntyvät lumikuurot. Torstaina ja perjantaina lumikuuroja saattaa osua etelärannikolla erityisesti Hangon ja Porvoon välille. Paikoin näistä voi kertyä pari senttimetriä pöllyävää pakkaslunta. Etelärannikon tuntumassa pilvisyys on todennäköisesti runsaampaa lumikuurojen takia, joten pääkaupunkiseutu säästynee ainakin ennen viikonloppua kireimmiltä pakkasilta. Toisaalta koillisviima lisää pakkasen purevuutta etelärannikolla. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sunnuntaina puolestaan lännessä virtaus käy todennäköisesti lounaasta ilmamassan ollessa hyvin kylmää. Tällöin Vaasan seudulle voi osua voimakkaita lumikuuroja. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Ensi viikon alkupuolisko näyttää ennusteissa hyvin kylmältä, todennäköisesti myös koko Lapissa kylmenee uudelleen viikonvaihteessa. Samat pilvisyyden ennustamisen haasteet vaikuttavat ensi viikon alussa, ja ennustettavuus on yleisesti tätä viikkoa heikompi\", Pyykkö sanoo. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tammi-helmikuun vaihteessa säämalleissa on yhä viitteitä kylmän säätyypin jatkumisesta. Lisäksi polaaripyörteen käyttäytymisessä on ollut erityisesti viime päivinä viitteitä kireiden pakkasten jatkumisesta pitkälle helmikuuhun. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saatilan-ennustettavuus"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilan ennustettavuus","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvisään tilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"17u8sj8B6glCAioR0UyKPI","type":"Entry","createdAt":"2026-01-20T12:12:59.359Z","updatedAt":"2026-01-20T12:12:59.359Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":34,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Käynnissä on harvinainen avaruusmyrsky","leadParagraph":"Revontulia on nähty Keski-Eurooppaa myöten. Suomessa pilvisyys voi estää revontulien näkemisen suuressa osassa maata.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5bxXFLGc90ecyA69DQROMo","type":"Entry","createdAt":"2025-09-01T13:12:46.416Z","updatedAt":"2025-09-01T13:12:46.416Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Revontulet Matias Takala 1200px FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1sBjB5zK79ZTdK3FAkTZ32","type":"Asset","createdAt":"2025-09-01T13:12:17.126Z","updatedAt":"2025-09-01T13:12:17.126Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"revontulet matias takala","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1sBjB5zK79ZTdK3FAkTZ32/bd997246be9f2fbc66bcf8e43fa5f251/revontulet_matias_takala.jpg","details":{"size":165704,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"revontulet_matias_takala.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Matias Takala."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Auringossa syntyi sunnuntaina 18. tammikuuta voimakas, tason X1.9 roihupurkaus eli röntgenalueen sähkömagneettisen säteilyn leimahdus. Tässä yhteydessä Auringosta lähti kohti Maata koronan massapurkaus, eli avaruuteen sinkoutunut kaasupilvi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vaikka roihupurkaus ei ollut erityisen voimakas, sen yhteydessä syntynyt massapurkaus oli erittäin nopea: se saapui Maahan jo 26 tunnissa keskinopeudella 1500 km/s.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Eilen illalla alkanut geomagneettinen myrsky oli lähes äärimmäisen voimakas (Kp 9-), ja revontulia on nähty jopa Alpeilla asti.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Tämä avaruusmyrsky on poikkeuksellinen, koska se on protonivuolla mitattuna voimakkain hiukkasmyrsky sitten vuoden 1991 ja luokitukseltaankin voimakkain (S4) sitten vuoden 2003”, sanoo avaruussäätutkija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Ilja Honkonen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Ilmatieteen laitokselta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Geomagneettisen myrskyn näkyvin vaikutus ovat tavanomaista eteläisemmillä alueilla loimottavat revontulet. Myrskyisän avaruussään lisäksi revontulien näkeminen edellyttää riittävän pilvetöntä maanpäällistä säätä. Pilvisyys on illalla ja ensi yönä Suomessa laajalti runsasta; paikallinen pilvipeitteen rakoilu on mahdollista lähinnä maan itäosassa ja Pohjois-Lapissa. Selkeää säätä on ennusteessa Kilpisjärveltä pohjoiseen ja länteen Norjan puolella. Pohjois-Ruotsin osalta muun muassa Abiskon alueen ennuste näyttää myös enimmäkseen selkeältä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Avaruusmyrskyt voivat aiheuttaa häiriöitä teknisissä järjestelmissä","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Revontulien lisäksi avaruusmyrskyt voivat aiheuttaa muun muassa häiriöitä satelliittipaikannuksessa ja katkoksia lyhytaaltoradiotaajuuksilla napa-alueilla.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Mittausten perusteella vaikuttaa siltä, että käynnissä olevan myrskyn säteilyvaikutus ei ole ulottunut lentokorkeuksille asti”, Honkonen kertoo.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tavallinen kansalainen ei näitä häiriöitä yleensä arjessaan huomaa, mutta ammattilaisilta ne vaativat varautumista. Ilmatieteen laitos tukee varautumista tuottamalla kohdennettuja avaruussääpalveluja alttiiden järjestelmien ylläpitäjille ja käyttäjille. Ilmatieteen laitoksen avaruussääpäivystys on lähettänyt jo useita tiedotteita avaruusmyrskystä eri viranomaisille ja asiakkaille, ja jatkaa myrskyn tiivistä seurantaa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Avaruussääpäivystäjä ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Sebastian Käki, Ilmatieteen laitos, puh. 050 472 3199 ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/revontulet-ja-avaruussaa"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Revontulet ja avaruussää","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/geomagneettiset-myrskyt"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Geomagneettiset myrskyt","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hiukkasmyrskyt"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Hiukkasmyrskyt","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/radiohairiot"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Radiohäiriöt","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Avaruus","Sää","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4VPlNRyo5LQpu9mEDbptgr","type":"Entry","createdAt":"2026-01-15T12:42:34.794Z","updatedAt":"2026-01-15T12:42:34.794Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Sää lauhtuu – tiet ja jalkakäytävät muuttuvat liukkaiksi ","leadParagraph":"Pitkään jatkunut korkeapainesää on väistynyt, ja Suomi sijaitsee lähipäivinä laajan Atlantin matalapaineen ja Venäjän korkeapaineen välissä. Suomeen virtaa etelästä lauhempaa ilmaa ja sateet yleistyvät. Tämän seurauksena kulkuväylät muuttuvat paikoin erittäin liukkaiksi.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2NZ66aS1Hj4rRBFhGnoWUs","type":"Entry","createdAt":"2026-01-15T12:39:22.662Z","updatedAt":"2026-01-15T12:39:22.662Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talvi ajokeli Shutterstock FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5mqbNFlCyT7M2JQTiSxlwd","type":"Asset","createdAt":"2020-11-24T12:18:41.944Z","updatedAt":"2020-11-24T12:18:41.944Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Talvi ajokeli Shutterstock","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5mqbNFlCyT7M2JQTiSxlwd/78705f042bf7934ce3b1f14c517152ba/verkkoon_Auto-talvisella-tiell__-Lapissa-Shutterstock.png","details":{"size":1317062,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_Auto-talvisella-tiellä-Lapissa-Shutterstock.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen 15. tammikuuta tekemän ennusteen mukaan Suomen yli liikkuu lähipäivinä sadealueita. Tänään torstaina maan länsiosaan kertyy lunta paikoin viitisen senttimetriä, itään hieman vähemmän. Lapissakin leijailee hiutaleita, mutta merkittäviä kertymiä ei näistä sateista synny. Lumen lisäksi sade tulee osittain jäätävänä tihkusateena. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Pakkanen heikkenee, ja yöstä alkaen maan länsiosassa lämpötilat ovat laajalti jo nollassa tai jopa vähän sen yläpuolella. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Teiden, pyöräilyväylien ja jalkakäytävien pinnat pysyvät kuitenkin pidempään pakkasen puolella. Niille muodostuu kuuraa ja paikoin vettä jään päälle, jolloin pinnoista tulee erittäin liukkaita. Mahdollinen jäätävä sade, joka muodostaa jäätä pakkasen puolella oleviin pintoihin osuessaan, lisää osaltaan liukastumisen varaa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Petri Hoppula","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sää lauhtuu merkittävästi: vielä torstaina päivälämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosassa alimmillaan noin ‒8 astetta ja pohjoisessa noin ‒12 astetta, mutta lauantaina lämpötila vaihtelee koko maassa +3:n ja ‒6 asteen välillä. Päivän ylimmät lämpötilat ovat lauantaina maan eteläosassa 1‒3 astetta ja maan pohjoisosassa jopa 6‒10 astetta ajankohdan tavanomaisten lämpötilojen yläpuolella.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Aluksi jäätäviä sateita, ensi viikolla viilenee jälleen","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Perjantaina Suomeen saapuu seuraava sadealue, jossa lunta kertyy pääasiassa Pohjanmaan maakuntiin sekä maan pohjoisosaan. Yli viiden senttimetrin kertymiä tulee etenkin Oulujärven ja Perämeren välisellä alueella. Maan länsiosassa aina Keski-Pohjanmaalle saakka valtaosa kokonaissademäärästä voi tulla jäätävänä tihkuna tai jäätävänä vesisateena, etenkin perjantai-illasta alkaen. Jäätävän sateen osuus on ennustusmallin mukaan paikoin yli kaksi millimetriä. Etenkin Vaasan ympäristössä sade voi tulla myös normaalina vesisateena. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilman lämpötila vaihtelee lännessä nollan molemmin puolin, joten jääpolanteiset pinnat voivat olla märkiä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Myös lauantai on varsin sateinen; sateen olomuodot ovat pitkälti perjantain kaltaisia. Lännessä vettä ja räntää sataa hieman perjantaita yleisemmin. Lämpötila on Länsi-Lapista maan länsiosaan ulottuvalla alueella pääosin suojan puolella. Jäätävät sateet painottuvat etelään ja itään.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sunnuntain vastaisena yönä sateet väistyvät itään, ja Suomeen työntyy etelästä korkeapaineen selänne. Säätyyppi muuttuu poutaisemmaksi – ja ensi viikon aikana myös kylmemmäksi. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/liukkaus-ja-jalankulkusaa"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Liukkaus ja jalankulkusää","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"58DcCz8U1OqdbZqjzGjZSH","type":"Entry","createdAt":"2026-01-14T05:53:39.695Z","updatedAt":"2026-01-14T12:22:17.201Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":26,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Vuosi 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin – 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan noin 10 vuotta aiemmin kuin Pariisin sopimuksen aikaan arvioitiin","leadParagraph":"Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuosi 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Kolmen vuoden jakson keskilämpötila ylitti 1,5 asteen tason ensimmäistä kertaa. Merien luontainen lämpötilavaihtelu Tyynellämerellä selittää vuosien välistä vaihtelua.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3xR5WydxTAHRx9Nv2NzGl","type":"Entry","createdAt":"2025-05-27T08:30:03.387Z","updatedAt":"2025-05-27T08:30:03.387Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kaupunki helle Adobe Stock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7u7Mffn6IADSB3mOqFrvI3","type":"Asset","createdAt":"2025-05-27T08:29:44.728Z","updatedAt":"2025-05-27T08:29:44.728Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"kaupunki helle adobe stock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7u7Mffn6IADSB3mOqFrvI3/8281f197e8c04b375e6522d251020bf8/kaupunki_helle_adobe_stock.jpg","details":{"size":130264,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"kaupunki_helle_adobe_stock.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Adobe Stock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tekstiin vaihdettu 14.1.2026 klo 14.22 termin lämpörasitus tilalle kuumarasitus.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuoden 2025 maailmanlaajuinen keskilämpötila, 14,97 °C, oli 1,47 °C esiteollista tasoa (1850–1900) korkeampi. Vuosi 2025 oli vain 0,01 °C viileämpi kuin vuosi 2023 ja 0,13 °C viileämpi kuin vuosi 2024, joka oli mittaushistorian lämpimin vuosi. Viimeisimmät 11 vuotta ovat olleet mittaushistorian 11 lämpimintä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tulokset julkaistiin EU:n Copernicus-ilmastopalvelun ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://climate.copernicus.eu/global-climate-highlights-2025"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Global Climate Highlights 2025 -raportissa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". Raportti kokoaa keskeisiä ilmastotilastoja, kuten maapallon lämpötilan kehitystä, merien lämpenemistä ja merijään muutoksia sekä muita ilmastoon liittyviä ilmiöitä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kolmen peräkkäisen vuoden, 2023, 2024 ja 2025, yhteinen keskilämpötila oli ensimmäistä kertaa yli 1,5 astetta korkeampi verrattuna esiteolliseen aikaan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Olemme ylittämässä Pariisin sopimuksen alarajan 1,5 astetta jo tämän vuosikymmenen lopulla, yli 10 vuotta aiemmin arvioitua nopeammin. Se, että kolmen vuoden keskilämpötila ylittää nyt ensimmäistä kertaa 1,5 astetta, korostaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen torjunnan kiireellisyyttä. Kyse ei ole yksittäisestä poikkeusvuodesta, vaan pitkäaikaisesta kehityksestä, joka lisää sään ääri-ilmiöitä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntiin maailmanlaajuisesti”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Petteri Taalas","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kolmen viime vuoden poikkeuksellisen korkeisiin lämpötiloihin on raportin mukaan kaksi päätekijää:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"ordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"kasvihuonekaasujen päästöjen kertyminen ilmakehään, hiilinielujen heikentyminen ja hiukkaspäästöjen väheneminen sekä","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"poikkeuksellisen korkeat meren pintalämpötilat 2023 ja 2024, joita selittivät muun muassa El Niño -vaihe ja muu merellinen vaihtelu ilmastonmuutoksen voimistamana.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuonna 2025 tropiikin lämpötilat olivat alempia kuin 2023–2024, osin siksi, että päiväntasaajan Tyynellämerellä ei esiintynyt voimakasta El Niño -ilmiötä, vaan olosuhteet olivat pääosin tavanomaisia tai lievästi La Niñan puolella. Napa-alueilla puolestaan mitattiin poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja: Etelämantereella vuotuinen keskilämpötila oli mittaushistorian korkein ja Arktiksella toiseksi korkein.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Raportissa nostetaan esiin myös kuumuuden vaikutuksia: puolet maapallon maa-alasta koki vuonna 2025 keskimääräistä useammin päiviä, jolloin vähintään voimakas kuumarasitus ylittyi eli koettu lämpötila oli yhtä suuri tai suurempi kuin 32 °C. Kuumuus lisäsi myös maastopaloja ja kohonneita maanpinnan otsonipitoisuuksia. Muun muassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa raportoitiin ennätyskorkeat vuotuiset maastopalopäästöt.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuonna 2025 saavutettiin jälleen uudet ennätykset kolmen tärkeimmän kasvihuonekaasun, eli hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin pitoisuuksissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sekä arktisen alueen että Etelämantereen jääpeite suli, ja useina kuukausina saavutettiin ennätyksellisen alhaisia merijään laajuuksia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Raportin tulokset perustuvat ERA5-uusanalyysiaineistoon, joka kattaa maailmanlaajuiset lämpötilat vuodesta 1940 alkaen. Lämpötiloja verrataan esiteolliseen aikaan, eli vuosiin 1850–1900, joka toimii vertailutasona pitkän aikavälin lämpenemisen arvioinnissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastonmuutos teki Helsingistä 2,3 °C lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helsingin Kaisaniemessä vuoden 2025 keskilämpötila oli 8,2 astetta. Vuosi oli siten aseman 181-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin. Helsingissä vain vuosi 2020 on ollut tätä lämpimämpi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meneillään olevan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vuosi 2025 oli Helsingissä noin 2,3 astetta lämpimämpi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta. Esiteollisessa ilmastossa näin lämmin vuosi olisi ollut äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma (kerran 3 200 vuodessa), mutta nykyilmastossa sen toistuvuus on noin kerran viidessä vuodessa. Todennäköisyys näin lämpimälle vuodelle on siten nykyilmastossa noin 650-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Ilmastonmuutos näkyy parhaiten, kun tarkastellaan pitkiä ajanjaksoja, kuten vuoden keskiarvoja. Helsingissä ilmastonmuutos teki käytännössä mahdottomasta mahdollisen, eli näin lämmin vuosi ei olisi ollut mahdollista ilman jo tapahtunutta ilmaston lämpenemistä\", Ilmatieteen laitoksen tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Mika Rantanen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" sanoo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sodankylän Tähtelässä vuoden 2025 keskilämpötila oli 1,7 astetta, ja vuosi oli aseman 118-vuotisen mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Edelle menevät vain vuodet 1938 ja 2020. Sodankylässä vuoden keskilämpötila oli ilmastonmuutoksen takia noin 2,6 astetta lämpimämpi ja noin 90 kertaa todennäköisempi. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, p. 050 475 0756","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sähköpostiosoitteet ovat muotoa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:etunimi.sukunimi@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"etunimi.sukunimi@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Global Climate Highlights 2025 -raportin keskeisimmät sisällöt","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maailmanlaajuisesti","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuoden 2025 maapallon keskilämpötila oli 14,97 °C, mikä on 0,59 °C enemmän kuin vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 0,13 °C vähemmän kuin vuonna 2024.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuoden 2025 lämpötila oli 1,47 °C esiteollista tasoa eli vuosia 1850–1900 korkeampi (vuonna 2024 1,60 °C).","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maapallon maa-alueiden ilman lämpötila oli toiseksi korkein.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Napa-alueiden ulkopuolinen meren pintalämpötila oli 20,73 °C ja mittaushistorian kolmanneksi korkein vuosien 2024 ja 2023 jälkeen.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tammikuu 2025 oli mittaushistorian lämpimin tammikuu maailmanlaajuisesti.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Eurooppa","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosi 2025 oli Euroopassa mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, keskilämpötila 10,41 °C.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tämä on 1,17 °C enemmän kuin vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 0,30 °C vähemmän kuin Euroopan lämpimimpänä vuonna 2024.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Merijää","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helmikuussa 2025 pohjoisen ja etelän merijään yhteenlaskettu laajuus oli pienin satelliittihavaintojen ajalta. Havaintosarja alkaa 1970-luvun lopulta.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arktisen merijään kuukausittainen laajuus oli ajankohdalleen pienin tammi–maaliskuussa sekä joulukuussa; maaliskuussa saavutettiin pienin vuotuinen maksimi. Syyskuun minimi oli vasta 13. pienin.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Etelämantereella merijään kuukausilaajuus oli helmikuussa vuotuisen minimin osalta neljänneksi pienin ja syyskuussa vuotuisen maksimin osalta kolmanneksi pienin.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Ilmasto","Tilasto","Tutkimus"],"showEditedDatetime":true,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7hBzDsBCSqeb1EmbGLfHyv","type":"Entry","createdAt":"2026-01-12T13:19:29.247Z","updatedAt":"2026-01-12T13:19:29.247Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":30,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Työmatkoilla piilee vaara: tuhansia liukastumisia joka vuosi","leadParagraph":"Kaatumiset ja liukastumiset ovat työmatkatapaturmatilastojen kärjessä vuodesta toiseen. Vuonna 2024 yli 13 500 jalankulkijaa liukastui tai kaatui työmatkallaan. Nyt käynnistyvä Pysy pystyssä -kampanja herättelee sekä yksittäisiä ihmisiä että työnantajia huomioimaan talven liukkaat ja pysymään pystyssä, sillä liukastumisten ja kaatumisten aiheuttamat kustannukset nousevat suuriksi.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7bmCkP6AyuRAQ6R8nA1ZZ8","type":"Entry","createdAt":"2020-12-16T14:42:28.088Z","updatedAt":"2020-12-16T14:42:28.088Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Liukkaus Juha Tuomi","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4FseAduhVYRtX1hXxvGQd7","type":"Asset","createdAt":"2020-11-18T09:33:17.447Z","updatedAt":"2020-11-18T09:33:17.447Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Jalankulkuliukkaus Juha Tuomi","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4FseAduhVYRtX1hXxvGQd7/083c429a47c693a268dcc149381ba49d/verkkoon_K__velij__t-suojatiell__-Juha-Tuomi.png","details":{"size":1117364,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_Kävelijät-suojatiellä-Juha-Tuomi.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Photo: Juha Tuomi"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://email.liikenneturva.fi/t/r-l-tkhrhhht-ihdyitdtdu-j/"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tapaturmavakuutuskeskuksen","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" mukaan suurin osa työmatkatapaturmista on jalankulkijoiden onnettomuuksia. Esimerkiksi vuonna 2024 tapahtui yhteensä 14 378 jalankulkijoiden työmatkatapaturmaa, joista 94 prosenttia, eli yli 13 500 oli kaatumisia tai liukastumisia. Lisäksi osa kaatumisista on tilastoitu muille kuin jalankulkijoille, esim. pihoilla tai parkkipaikoilla sattuneita kaatumisia.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan maksetut korvaukset jalan tapahtuneista työmatkatapaturmista samana vuonna olivat lähes 40 000 000 euroa. Merkittävien inhimillisten kärsimysten lisäksi kustannukset voivat nousta suuriksi myös yksittäiselle työnantajalle.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Korvaukset työmatkatapaturmista ovat suurelta osin hoitokuluja ja päivärahoja. Työpaikalla voi myös arvioida, miten muuten avainhenkilön muutaman viikon tai kuukauden kestoinen yllättävä poissaolo vaikuttaa. Tehokkainta on tapaturmien ennaltaehkäisy\", vakuuttaa Tapaturmavakuutuskeskuksen tietokanta-analyytikko ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Janne Sysi-Aho.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kaatumisia sattuu paljon myös työajan tapaturmissa ulkona ja esimerkiksi töissä, joissa liikutaan paljon sisä- ja ulkotilojen välillä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Miten työntekijä voi itse ehkäistä liukastumisia? ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Omalla toiminnallaan voi ehkäistä tapaturmia ja tähän kuuluu olennaisesti omasta kunnostaan huolehtiminen ympäri vuoden. Mahdollinen liukkaus kannattaa tiedostaa jo ennen liikkeellelähtöä ja valita kengät kelin mukaan tai ottaa liukuesteet tai nastakengät käyttöön. Seitsemän kohdan vinkkilista auttaa pienentämään liukastumisen riskiä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Pystyssä pysymisen vinkkilista","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tarkista jalankulkusää.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Valitse kengät kelin mukaan. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Käytä liukuesteitä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Varaa aikaa matkoihin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Keskity kävelemiseen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Anna palautetta kunnossapidolle.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://email.liikenneturva.fi/t/r-l-tkhrhhht-ihdyitdtdu-i/"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Pysy pystyssä -kampanja on käynnissä","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" 12.–25.1.2026. Kampanja muistuttaa, että liukastumisia voi vähentää omilla toimilla ja valinnoilla. Ennakoimalla ja varautumisella talven liikkumisetkin sujuvat kuin Strömsössä. Testaa miten sinä pysyt pystyssä liukkailla ja voit osallistua arvontaan: ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://email.liikenneturva.fi/t/r-l-tkhrhhht-ihdyitdtdu-d/"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Pysy pystyssä -testi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Kampanjassa mukana:","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Aivovammaliitto ry, EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, Finanssiala ry, Helsingin kaupunki, Ilmatieteen laitos, Invalidiliitto, Liikenneturva, Suomen Luustoliitto ry, LähiTapiola, Nikander ja Wiinikka Oy, Partioaitta, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti, Taitavat Suutarit ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/jalankulkusaa"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Jalankulkusää","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/liukkaus-ja-jalankulkusaa"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Liukkaus ja jalankulkusää","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/liukkauspalvelu"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Liukkauspalvelu","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"kRAQk1jDvb3iwyZWaNa8S","type":"Entry","createdAt":"2026-01-09T07:00:10.042Z","updatedAt":"2026-01-09T07:00:10.042Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":25,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"artikkeli","title":"Ilmasto lämpenee – yhäkö pakkaset paukkuvat?","leadParagraph":"Suomessa ei ole koettu äärimmäisen ankaria pakkastalvia sitten 1980-luvun, vaikka kohtalaisen kirpeitä kylmiä jaksoja on esiintynyt joinakin talvina tämänkin vuosituhannen puolella. Hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin 25 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tulosten perusteella, miten Pohjois-Euroopan talvipakkasille käy tulevaisuudessa.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"61fw6T3KNw4pTexYtx8mDF","type":"Entry","createdAt":"2025-01-17T13:48:13.482Z","updatedAt":"2025-01-17T13:48:13.482Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Sulava lumiukko Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2NxoqArhEW1S0dK7NolJeY","type":"Asset","createdAt":"2025-01-17T13:47:52.218Z","updatedAt":"2026-01-02T06:55:04.026Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Sulava lumiukko Shutterstock","description":"lumi, sulaa, lumiukko","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2NxoqArhEW1S0dK7NolJeY/f4af7f5dcb76962021c393b90d3cbc05/shutterstock_782332969_sulava_lumiukko_lowres.jpg","details":{"size":83344,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"shutterstock_782332969_sulava_lumiukko_lowres.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tässä kirjoituksessa kylmiksi on luokiteltu sellaiset päivät, joina vuorokauden keskilämpötila on ollut pakkasen puolella. Vastaavasti oikein kylminä päivinä keskilämpötila on ollut vähintään 15 astetta pakkasella. Kylmien päivien esiintymistä tutkittiin yhtäältä 1900-luvun lopun ilmastossa, jolloin maapallon keskilämpötila oli puoli astetta korkeampi kuin ennen teollistumisen aikaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tulevia olosuhteita taas tarkasteltiin sellaisena ajankohtana, jolloin maapallo olisi lämmennyt kahdella asteella esiteollisen ajan tasoon nähden. Vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa asetettiin tavoitteeksi, että lämpeneminen ei milloinkaan etenisi tuon rajapyykin yli. Mutta jos kasvihuonekaasujen päästöjä ei onnistuta hillitsemään, kahden asteen raja voi tulla vastaan jo tämän vuosisadan puolivälissä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kovat pakkaset harvinaistuvat eniten","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Puolen asteen lämpenemisen tasolla, eli 1900-luvun lopun ilmastossa, kirpeitä yli 15 pakkasasteen päiviä esiintyi Lapissa talvikauden aikana keskimäärin 40–50, Etelä-Suomen sisämaassa 10–20 ja Etelä-Ruotsissa vajaat 5. Kahden asteen lämpenemisen tasolla tällaisia päiviä olisi Lapissa 20–30, eli niiden määrä putoaisi noin puoleen. Eteläisimmässä ja läntisimmässä Suomessa näin kovat pakkaset harvinaistuisivat suhteessa enemmän, 70–80 %, ja Etelä-Skandinaviassa jopa yli 90 prosentilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nollaa astetta kylmempien päivien määrä putoaa suhteessa vähemmän, Lapissa alle 20 %, Etelä-Suomessa noin 30 % ja Etelä-Skandinaviassa 40–50 %. Tämä onkin tyypillinen ilmastonmuutoksen piirre – mitä äärevämpää sääilmiötä tutkitaan, sitä voimakkaammin ilmastonmuutos siihen suhteellisesti ottaen vaikuttaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sellainen ankara useamman päivän pakkasjakso, jollainen koettiin 1900-luvun lopun ilmastossa kerran 20 vuodessa, olisi kahden asteen lämpenemisen tasolla odotettavissa ainoastaan noin kerran 200 vuodessa, eli ei käytännössä enää juuri koskaan. Yllä esitetyt lukuarvot kuvaavat 25 eri ilmastomallin tulosten keskiarvoja. Toki kylmien päivien lukumäärät vaihtelevat mallista toiseen, muun muassa riippuen siitä, miten koko maapallon keskimääräinen lämpötilan nousu vaikuttaa Pohjois-Euroopan kylmän vuodenajan lämpötiloihin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisäksi tulevaisuudenkin ilmastossa sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen. Joinakin talvina kylmät jaksot jäävät tyystin tulematta; tästä saatiin meillä esimakua vuonna 2020. Toisina vuosina kylmiä päiviä vastaavasti on vallitsevaan ilmastoon suhteutettuna tavanomaista enemmän.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pakkasten leudontumisesta on niin etua kuin haittaakin","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pakkasten leudontuminen helpottaa sydänvikaisten ihmisten elämää ja pienentää rakennusten lämmitystarvetta. Jäänmurtokausi lyhenee. Toisaalta puun korjuu metsistä vaikeutuu, kun routa ei enää lujita maaperää yhtä tehokkaasti kuin ennen. Maan ollessa sula kova tuuli kaataa puita herkemmin. Lisäksi monet tuhohyönteiset ja luontoomme kuulumattomat vieraslajit selviävät leudontuvien talvien yli entistä helpommin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1o8OD9bOXvl5snd3Bf72nC","type":"Entry","createdAt":"2026-01-02T06:47:10.973Z","updatedAt":"2026-01-02T06:47:10.973Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kirpeiden pakkaspäivien lukumäärä vuosittain","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1jRajcAY1OKQm0pCJmvRU5","type":"Asset","createdAt":"2026-01-02T06:46:05.996Z","updatedAt":"2026-01-02T06:46:05.996Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kirpeiden pakkaspäivien lukumäärä vuosittain","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1jRajcAY1OKQm0pCJmvRU5/fbbdcd5f4a2545b91936979112e73367/kuva_pv_lkm_m15_kkkats-scaled.png","details":{"size":271186,"image":{"width":1200,"height":535}},"fileName":"kuva_pv_lkm_m15_kkkats-scaled.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kuvan tietosisältö on kerrottu leipätekstissä.","plainTextImageCaption":"Sellaisten kirpeiden pakkaspäivien keskimääräinen vuosittainen lukumäärä, joina vuorokauden keskilämpötila on kylmempi kuin -15 °C: (a) 0,5 °C:n lämpenemisen tasolla, eli 1900-luvun lopun ilmastossa, (b) 2.0 °C:n lämpenemisen tasolla ja (c) muutos näiden välillä prosentteina. Kuva: Ilmatieteen laitos.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Teksti: ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Kirsti Jylhä ja Ilari Lehtonen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Teksti on julkaistu alun perin ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmastokatsaus.fi/ilmasto-lampenee-yhako-pakkaset-paukkuvat/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-digilehdessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Julkaisun viitetiedot: ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Jylhä, K. & Lehtonen, I. 2025: Ilmasto lämpenee – yhäkö pakkaset paukkuvat? Ilmastokatsaus, 27(10), 8–10, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2025-11-02"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2025-11-02","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kimmo Ruosteenojan ja Kirsti Jylhän laatima englanninkielinen tutkimusartikkeli ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1002/joc.8875"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Extreme cold days and spells in Northern Europe at 0.5–2.0°C global warming levels","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" on vapaasti luettavissa International Journal of Climatology -tiedelehdessä.","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto","Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"61vFZmEu136DHTXNuBtY4z","type":"Entry","createdAt":"2026-01-08T11:11:55.202Z","updatedAt":"2026-01-08T11:11:55.202Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":123,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Kireä pakkasjakso jatkuu Suomessa – Savukoskella mitattiin talven kylmin lukema","leadParagraph":"Kireä pakkasjakso kestää vielä useita päiviä. Pakkasille ei näy loppua. Vähäistä sään lauhtumista on todennäköisesti näköpiirissä ensi viikon puolella.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1TwKEBLLHP2CXJLB5ciatE","type":"Entry","createdAt":"2026-01-08T08:37:38.313Z","updatedAt":"2026-01-08T08:37:38.313Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Lumiset sähköjohdot taivasta vasten 1200x675 LVM_ShutterStock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2sbO6rpXqSM8Tz44TOS4Fr","type":"Asset","createdAt":"2026-01-08T08:36:15.703Z","updatedAt":"2026-01-08T08:36:15.703Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Lumiset sähköjohdot taivasta vasten 1200x675 LVM_ShutterStock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2sbO6rpXqSM8Tz44TOS4Fr/c0ef24e59b6132d71f743ed77a3b461e/Lumiset_sÃ_hkÃ_johdot_taivasta_vasten_1200x675_LVM.jpg","details":{"size":67940,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Lumiset sähköjohdot taivasta vasten_1200x675_LVM.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Lumiset ja jäätyneet sähköjohdot pakkasella taivasta vasten.","plainTextImageCaption":"Kuva: ShutterStock","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen torstaina 8. tammikuuta tekemän ennusteen mukaan sää on loppuviikosta erittäin kylmä ja laajalti poutainen. Suomen pohjoisosan yllä vaikuttavan korkeapaineen vuoksi koko Suomi on kuivan ja kylmän, lähes arktisen ilmamassan vaikutuspiirissä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tänään torstaina","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":" ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Ahvenanmaalla sataa lunta. Lumikuuroja muodostuu avoimien merialueiden yllä. Suomenlahden lumikuuroista joitakin voi ajautua Hankoniemeen, kun taas Selkämerellä voimistuvat lumisateet ohjautuvat Ruotsin puolelle.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tammikuun ensimmäisiä viikkoja vietetään koko maassa kireässä pakkassäässä. Kylmintä on Lapissa pakkasen kiristellessä -30 ja -40 asteen välillä. Heikkotuulisessa tilanteessa laajoilla selkeillä alueilla ilma jäähtyy lähellä maan pintaa ja kylmän pintakerroksen päälle jää lämpimämpi kerros. Koska tuulta ei ole, sekoittumista ei tapahdu, eikä raskaampi kylmä pintailma ei pääse kohoamaan ja sekoittumaan yläpuolellaan olevan lämpimämmän ilmakerroksen kanssa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Talvikauden kylmin lukema mitattiin Savukoskella","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Torstaiaamuna mitattiin tämän talven kylmin lukema -41,5 astetta Savukoskella, Tulppion sääasemalla. Maan pohjoisosaan onkin annettu pakkasvaroitus useammaksi vuorokaudeksi ”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":" Iiris Idoko","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tulppion sääasema Savukoskella sijaitsee jokilaaksossa. \"Läheisimmällä sääasemalla Sallan Värriötunturissa, huomattavasti ylempänä maastossa, tänään vuorokauden alin lämpötila on ollut -26,6 astetta eli huomattavasti lämpimämpää kuin jokilaaksossa. Lämpötilaero kuvaa hyvin tällä hetkellä vaikuttavaa","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":" pintainversiota","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":", jossa kylmin ilma jää jumiin lähelle maan pintaa ja sen yläpuolella on huomattavasti lämpimämpää vaikkakin edelleen kylmää ilmaa”, selittää Idoko.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kireillä pakkasilla pilvisyyden ennustaminen on usein hankalaa, sillä ilma on kuivaa ja sen kosteussisältö on pieni. Jos pilvisyyden ennuste epäonnistuu, voi lämpötilankin arvio mennä väärin jopa kymmenellä asteella. Pilvi toimii ikään kuin peittona, joka lämmittää pintalämpötiloja.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":" https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ennustamisen-ominaispiirteet-vuodenajoittain"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sään ennustamisen ominaispiirteitä vuodenajoittain","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talviset-inversiotilanteet"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Talvinen inversio vaikuttaa ilmanlaatuun","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tuntureiden sääoloja talvella kuvaavat havainnekuvat ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tuntureiden-saaolot"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tuntureiden sääoloista - mitä retkeilijän on hyvä tietää","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Turvallisuus","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"30cHS89GOYixZscm8zZ5KC","type":"Entry","createdAt":"2026-01-07T19:00:07.498Z","updatedAt":"2026-01-28T11:34:11.818Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":35,"revision":4,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet arktisella alueella","leadParagraph":"Sään ääri-ilmiöillä voi olla merkittävä vaikutus arktiseen luontoon, mutta niiden pitkän ajan muutoksia ei ole aiemmin ymmärretty kattavasti. Uuden tutkimuksen mukaan sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana arktisella alueella.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5RobfxpqGnrZKQtDVJ9utV","type":"Entry","createdAt":"2026-01-07T13:26:19.241Z","updatedAt":"2026-01-07T13:26:19.241Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Tunturileikovarpio R Treharne ","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1RQTYuohlJBo7pbARtFv2A","type":"Asset","createdAt":"2026-01-07T13:25:49.608Z","updatedAt":"2026-01-07T13:25:49.608Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Tunturileikovarpio R Treharne 1200x675 lowres","description":"Tunturileikovarpio, joka on vahingoittunut, kun vettä on satanut lumen päälle. Kuva: R Treharne. ","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1RQTYuohlJBo7pbARtFv2A/97b8135419b8513fea7b06cd053a5fa8/Cassiope-tetragona-killed-by-a-rain-on-snow-event-PHOTO-R-TREHARNE-1200x675-lowres.jpg","details":{"size":85572,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Cassiope-tetragona-killed-by-a-rain-on-snow-event-PHOTO-R-TREHARNE-1200x675-lowres.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Tunturileikovarpio, joka on vahingoittunut, kun vettä on satanut lumen päälle. Kuva: R Treharne.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tekstiin on korjattu 28.1.2026 kohta \"Arktisen alueen on havaittu lämpenevän noin 3–4 astetta globaalia keskiarvoa nopeammin\" oikeaan muotoon \"Arktisen alueen on havaittu lämpenevän noin 3–4 kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin\".","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"\n\nArktisen alueen on havaittu lämpenevän noin 3–4 kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin. Tämän odotetaan myös muuttavan sään ääri-ilmiöiden esiintymistä alueella. Arvostetussa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.adw5698"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Science Advances -tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa kattavasti useiden ns. bioilmastollisten muuttujien muutoksia. Bioilmasto kuvaa eliöille merkityksellisiä ilmasto-olosuhteita. Muutoksia selvitettiin yli seitsemän vuosikymmenen ajalta, ja tutkimuksen kohteena olivat erityisesti lyhytkestoiset sään ääri-ilmiöt.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Muutoksilla vuodenaikaisuudessa, kuten kasvukausissa ja lumioloissa, tiedetään olevan keskeinen merkitys ekosysteemien toiminnalle ja pohjoisten lajien menestymiselle. Bioilmastollisten sään ääri-ilmiöiden muutoksia ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu kattavasti”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Juha Aalto ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"kertoo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keskilämpötilojen nousun lisäksi arktiset maaekosysteemit kärsivät lisääntyvässä määrin erilaisista sään ääri-ilmiöistä, kuten pitkäkestoisista helleaalloista, kasvukauden aikaisesta hallasta ja talvisista lämpöaalloista. Muutosten laajuus ja voimakkuus vaihtelivat eri puolilla arktista aluetta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arktiset alueet altistuvat ennennäkemättömille ilmasto-olosuhteille","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimus osoittaa, että laajoilla alueilla joitakin tutkituista sään ääri-ilmiöistä on alkanut esiintyä vasta viime vuosikymmeninä. Yksi esimerkki ovat tilanteet, joissa vettä sataa lumelle. Tutkimuksessa tunnistettiin näihin tilanteisiin liittyviä uusia alueita yli 10 % arktisen alueen maapinta-alasta. Veden sataminen lumelle aiheuttaa erityisiä haasteita nisäkkäiden ravinnonsaannille, sillä se edesauttaa jäisten kerrosten syntymisen lumipeitteeseen. Näin esimerkiksi porot eivät pysty syömään jäkälää talvilaitumilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kun useita sään ääri-ilmiöitä tarkasteltiin yhdessä, tutkijat havaitsivat, että noin kolmanneksella arktisesta maa-alueesta on alkanut esiintyä vähintään yksi uusi ääri-ilmiö.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Tämä löydös viittaa siihen, että ilmaston muuttuessa arktiset ekosysteemit tulevat altistumaan ennennäkemättömille ilmasto-olosuhteille”, professori ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Miska Luoto","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Helsingin yliopistosta kertoo. ”Tällä voi olla merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia arktiseen luontoon”.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa tunnistettiin alueita, joissa sekä kausittaisten että sään ääri-ilmiöiden muutos on ollut erityisen voimakasta. Tällaisia alueita on erityisesti läntisessä Skandinaviassa, Kanadan arktisessa saaristossa sekä keskisessä Siperiassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pohjoisen bioilmastonmuutoksen tilannekuva tarkentuu","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa hyödynnettiin modernia ilmakehän uusanalyysia, joista bioilmastoa kuvaavat muuttujat laskettiin. Uusanalyysi tarkoittaa havaintojen ja säämallin yhdistelmää. Havaintoja ja säämallia yhdistämällä saadaan paras mahdollinen tieto maanpinnan ja ilmakehän tilasta myös niiltä alueilta, joilta suoria havaintoja ei ole saatavilla, kuten laajoilta arktisilta alueilta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tarkkaa ja ajantasaista tietoa bioilmastosta tarvitaan muun muassa arktisen luonnon monimuotoisuuden seurannassa ja ennustamisessa, sekä laajalti yhteiskunnassa eri sektoreilla ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen johtamaan kansainväliseen tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista sekä Isosta-Britanniasta ja Ranskasta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimusprofessori Juha Aalto, Ilmatieteen laitos, p. 050 409 0963. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Professori Miska Luoto, Helsingin yliopisto, p. 050 448 0241. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Artikkeli on avoimesti saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.adw5698"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Science Advances -tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Artikkelin viite: Aalto, J., Kämäräinen, M., Rantanen, M., Niittynen, P., Phoenix, G., Lenoir, L., Maclean, I., Luoto, M. (2025). A new era of bioclimatic extremes in the terrestrial Arctic. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Science Advances","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". In press. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1126/sciadv.adw5698"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1126/sciadv.adw5698","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2huj5onRiVLmqX6GCGFnbn","type":"Entry","createdAt":"2026-01-07T13:28:00.042Z","updatedAt":"2026-01-07T13:28:00.042Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Variksenmarjapensas R Treharne","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1tMbwC9GkkkNJpyMPMRS0o","type":"Asset","createdAt":"2026-01-07T13:27:34.637Z","updatedAt":"2026-01-07T13:27:34.637Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Variksenmarjapensas R Treharne. ","description":"Variksenmarjapensas, joka on kuollut talviaikaisen lämpöaallon seurauksena. Kuva: R Treharne. ","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1tMbwC9GkkkNJpyMPMRS0o/8fb7c9eb4f7eb51e9571def15d763dc2/Empetrum_nigrum_killed_by_extreme_winter_warming_PHOTO_R_TREHARNE.JPG","details":{"size":851907,"image":{"width":1200,"height":900}},"fileName":"Empetrum nigrum killed by extreme winter warming PHOTO R TREHARNE.JPG","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Variksenmarjapensas, joka on kuollut talviaikaisen lämpöaallon seurauksena. Kuva: R Treharne.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"],"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4J9zJzIIU4679tDDXpJiGS","type":"Entry","createdAt":"2026-01-02T10:12:08.934Z","updatedAt":"2026-01-02T10:12:08.934Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Vuosi 2025 oli Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin","leadParagraph":"Vuosi oli laajalti tavanomaista lämpimämpi. Maan itäosissa oli tavanomaista kuivempaa, kun taas lännessä ja pohjoisessa sademäärät olivat keskimääräistä suurempia.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4cIix3pSVqLpMz82esQDeP","type":"Entry","createdAt":"2023-01-02T09:49:02.313Z","updatedAt":"2026-01-02T09:53:18.515Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Vuodenajat kuvakollaasi lowres 1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"66QKwQap0prHC1aiwhz8Su","type":"Asset","createdAt":"2020-06-10T06:39:27.139Z","updatedAt":"2026-01-02T09:32:59.173Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"milloin-kevat-alkaa-cardlink-1200x675px-01","description":"vuodenajat, vuodenaika, kevät, kesä, talvi, syksy","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/66QKwQap0prHC1aiwhz8Su/2f8d9a10d5ff914b8b7d4ee2c09cb9b0/milloin-kevat-alkaa-cardlink-1200x675px-lowres.jpg","details":{"size":96686,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"milloin-kevat-alkaa-cardlink-1200x675px-lowres.jpg","contentType":"image/jpeg"}}}}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vuosi 2025 alkoi laajalti tavanomaista lauhemmassa säässä. Esimerkiksi maaliskuu oli paikoin ennätyslämmin länsi- ja lounaisrannikolla, ja kevät pääsi alkamaan varhain. Kuitenkin loppukevään ja alkukesän aikana koettiin viileämpiä ja epävakaisempia jaksoja, minkä myötä touko- ja kesäkuu jäivät vähän tavanomaista viileämmiksi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Koko maan keskilämpötila oli 4,5 astetta, mikä on 1,6 astetta yli pitkän ajan keskiarvon vuosilta 1991‒2020. Vuosikeskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +8 asteesta Lapin luoteisosan noin nollaan asteeseen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vuoden keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata 1‒2 astetta keskimääräistä korkeampia. Asemakohtaiset keskilämpötilat olivat suurimmassa osassa maata havaintoasemien toiseksi korkeimpia lukemia, jääden vain vähän ennätysvuoden 2020 keskilämpötilojen alapuolelle.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vain touko-, kesä- ja elokuussa koko maan keskilämpötila oli hieman tavanomaista alempi. Kaikki muut kuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä. Syyskuu oli jälleen ennätyksellisen lämmin, seuraten vuosien 2024 ja 2023 ennätyslämpimiä syyskuita.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vuoden 2025 ylin lämpötila oli 32,6 astetta, joka mitattiin 31. heinäkuuta Oulun lentoasemalla. Vuoden alin lämpötila, -39,6 astetta, mitattiin 4. helmikuuta Savukoskella Tulppion havaintoasemalla.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Etenkin idässä oli kuivaa, lännessä ja pohjoisessa satoi tavanomaista enemmän","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomainen tai hieman tavanomaista suurempi. Maan keskiosassa sademäärät jäivät kuitenkin Keski-Suomesta itään ulottuvalla alueella keskimääräistä vähäisemmiksi, paikoin jopa harvinaisen vähäisiksi. Tämä näkyi etenkin Saimaan vesistössä poikkeuksellisen alhaisena vedenkorkeutena.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangan Paljakan havaintoasemalla, missä satoi 835,1 millimetriä. Vähiten vuoden aikana satoi Viitasaaren Haapaniemellä, 445 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli Ruokolahden Kotaniemessä 18. kesäkuuta mitattu 86 millimetriä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Joulukuussa lunta riitti Lapissa","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Joulukuun 2025 keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +5 asteesta Pohjois-Lapin noin -11 asteeseen. Keskilämpötila oli laajalti kolmesta viiteen astetta vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilaa korkeampi. Lapissa keskilämpötila oli pääosin noin 0,5 astetta tavanomaista korkeampi. Kuukauden alin lämpötila, -35,3 astetta, mitattiin Kilpisjärven kyläkeskuksessa 31. joulukuuta. Kuukauden ylin lämpötila, +8,9 astetta, mitattiin Maarianhaminan lentoasemalla 10. joulukuuta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Joulukuun sademäärät olivat laajalti tavanomaisia tai hieman tavanomaista suurempia. Lapissa ja Kuusamossa kuukauden sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria ja joulukuun asemakohtaisia sademääräennätyksiä rikkoutui paikoin. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä joulukuu oli sateisin 115 vuoden mittaushistoriassa, kun asemalla mitattiin 79,5 millimetrin kertymä. Kuukauden suurin sademäärä oli 94,0 millimetriä, ja se mitattiin Kainuussa Ristijärven Mustavaarassa. Vähiten satoi Kanta-Hämeessä, Hattulan Lepaan havaintoasemalla, 38,3 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä 25,5 millimetriä, mitattiin Siuntion Sjunbyssä 8. joulukuuta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Maa on pysynyt lumen peitossa koko joulukuun lähinnä Lapissa. Joulukuun keskivaiheen jälkeen lähes koko Suomeen saatiin vaiheittain lumipeite, mutta kuun loppua kohden se suli maan eteläosan rannikoilla. Kuukauden lopussa maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa oli lunta 0–15 senttimetriä. Kainuussa, Koillismaalla sekä Lapissa lunta oli 20–65 senttimetriä. Joulukuun suurin lumensyvyys mitattiin 22. päivä Kittilän Kenttärovassa, missä lunta oli 70 senttimetriä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Auringonpaistetunteja kertyi joulukuussa etelä- ja länsirannikolla 18–25 tuntia, muualla maassa aurinko paistoi pääosin 0–6 tuntia. Auringonpaistetunteja kertyi pitkän ajan keskiarvoon nähden joulukuulle tyypillinen määrä. Keski-Suomessa aurinko paistoi harvinaisen vähän, vain alle tunnin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Sään vuositilastoja","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Talvisään tilastoja","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Ilmastollinen vertailukausi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Milloin sää on poikkeuksellinen?","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tilasto","Sää","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"k1h0NYswc1hVlYZaAwmDI","type":"Entry","createdAt":"2026-01-01T11:59:16.245Z","updatedAt":"2026-01-01T11:59:16.245Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Lumisateet heikentävät ajokeliä maan eteläosassa perjantaina","leadParagraph":"Pohjois-Itämerelle saapuva matalapaine tuo lumisateita maan eteläosaan, ja ajokeli heikkenee paikoin merkittävästi lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3EUxJJD9W7C2ig1P49G63c","type":"Entry","createdAt":"2024-04-02T08:42:35.884Z","updatedAt":"2026-01-01T11:55:18.339Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Autot lumisade Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1JfTzIOWEXWPEOmiSbfEUX","type":"Asset","createdAt":"2022-02-16T13:22:52.444Z","updatedAt":"2026-01-01T10:51:07.799Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Autot lumisade Shutterstock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1JfTzIOWEXWPEOmiSbfEUX/a28fcf7b015dd38bf7215a8e362ab518/verkkoon_Autot_lumisade_Shutterstock_lowres.jpg","details":{"size":93152,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_Autot_lumisade_Shutterstock_lowres.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen 1.1.2026 tekemän ennusteen mukaan ensimmäiset lumisateet saapuvat maan lounaisosaan jo torstai-iltana ja leviävät yön ja perjantain aikana muuallekin maan eteläosaan. Lunta kertyy yleisesti perjantaista lauantaiaamuun mennessä 5–10 senttimetriä. Lumisade ja pöllyävä lumi tekevät ajokelistä maan eteläosassa huonon.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomenlahdella voi perjantaina syntyä sakeita lumikuuronauhoja. Hitaasti etenevät tai paikallaan jumittavat lumikuurot voivat kerryttää lunta etelärannikolla paikoin 10–20 senttimetriä, mahdollisesti enemmänkin. Tämän hetken ennusteen mukaan lunta kertyy eniten Uudenmaan länsiosassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Kuuronauhojen tarkkaa sijaintia on kuitenkin vaikea ennustaa, koska pienikin muutos tuulen suunnassa voi liikuttaa kapeaa kuuronauhaa suuntaan tai toiseen”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Eevi Silvennoinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maan pohjoisosassa pilvisyys on vaihtelevaa ja pakkanen on kireää. Lämpötila on -20 ja -35 asteen välillä. Vähätuulisilla ja selkeillä alueilla voi olla kylmempääkin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Turvallisuus","Liikenne"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"twEJEQt5qQ24D6h77jgzs","type":"Entry","createdAt":"2025-12-31T11:35:00.898Z","updatedAt":"2025-12-31T11:35:00.898Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Vuosi 2026 alkaa purevassa pakkassäässä – maan eteläosaan viikonloppuna lumisateita","leadParagraph":"Uudenvuodenpäivästä on tulossa laajalti poutainen ja pilvisyydeltään vaihteleva pakkaspäivä. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1bzyJvHrS5DLDGYqpeFeCG","type":"Entry","createdAt":"2025-12-31T11:25:45.629Z","updatedAt":"2025-12-31T11:25:45.629Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5F6FsSkS3I78gBcvY21RRu","type":"Asset","createdAt":"2024-09-19T08:01:51.892Z","updatedAt":"2024-09-19T08:01:51.892Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Liikenneturva KaisaTanskanen 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5F6FsSkS3I78gBcvY21RRu/7e197fa660ea8d8a041014f9845e995a/Liikenneturva_KaisaTanskanen_1200px.jpg","details":{"size":533767,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Liikenneturva_KaisaTanskanen_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Liikennettä lumisella tiellä.","plainTextImageCaption":"Kuva: Liikenneturva / Kaisa Tanskanen."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen 31. joulukuuta 2025 tekemän ennusteen mukaan kireät pakkaset ovat jatkumassa etenkin maan pohjoisosassa, jossa lämpötilat ovat -20 ja -35 asteen välillä. Maan etelä- ja keskiosassa lämpötilat ovat monin paikoin -10 ja -20 asteen välillä lukuun ottamatta lounaisrannikkoa, jossa lämpötila on -2 ja -10 asteen välillä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lounaisrannikon lauhtumiseen vaikuttaa lännestä lähestyvä matalapaine, joka tuo Ahvenanmaalle jopa 10–15 cm lumikertymiä vuorokauden aikana. Myös lounaisrannikolle voi sataa hieman lunta. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Matalapaineen myötä idänpuoleinen tuuli voimistuu uudenvuodenpäivän iltaa kohden lännessä, mikä lisää pakkasen purevuutta ja saa ilman tuntumaan jopa yli 5 astetta mittarilukemia kylmemmältä. Samalla lounaisilla merialueilla tuuli nousee mahdollisesti jopa myrskylukemiin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Pöllyävä lumi heikentää ajokeliä maan eteläosassa","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Perjantaina matalapaine pyöräyttää uuden annoksen lumisateita maan etelä- ja keskiosaan. Etelässä lumisateet voivat olla sakeita ja vuorokauden lumikertymä voi ylittää 10 cm Uudenmaan länsiosassa, ja muualla etelärannikon tuntumassa 5 cm. Samalla idänpuoleinen tuuli on puuskaista ja ajokeli muuttuu huonoksi lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Maan pohjoisosassa perjantai on poutapäivä ja pakkanen pysyy kireänä, 20 ja 35 asteen välillä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Eetu Rimo","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":". ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lauantain sää on ennusteiden mukaan perjantain kaltainen. Matalapaineen jäädessä pyörimään Suomen lähelle maan etelä- ja keskiosassa saadaan lisää lunta. Etelä- ja länsirannikoiden tuntumassa lumikertymä voi paikoin jälleen ylittää 10 cm ja pöllyävän lumen vuoksi ajokeli voi olla huono maan eteläosassa. Pohjoisessa kireät pakkaset jatkuvat.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"y1raPHX8OP5JXFp48VI4t","type":"Entry","createdAt":"2025-12-30T11:26:40.437Z","updatedAt":"2025-12-30T11:26:40.437Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Hannes-myrsky oli vaikutuksiltaan yksi viime vuosikymmenten pahimmista","leadParagraph":"Vahingontorjuntatehtävien ja sähkökatkojen määrän perusteella Hannes menee myrskyjen kärkipäähän.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5XwkYBauCdqKxuovBRA4JQ","type":"Entry","createdAt":"2025-12-30T10:23:21.561Z","updatedAt":"2025-12-30T10:23:21.561Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Hannes-myrskyn kaatamia puita Anssi Vähämäki","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3dggi0PRO7bHUEDmRcZveP","type":"Asset","createdAt":"2025-12-30T10:21:45.201Z","updatedAt":"2025-12-30T10:21:45.201Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Hannes-myrsky Anssi Vähämäki 1200x675","description":"Hannes myrsky 2025","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3dggi0PRO7bHUEDmRcZveP/e063a823549b623c3219897ea924f037/Hannes-myrsky_Anssi_VÃ_hÃ_mÃ_ki_1200x675.jpg","details":{"size":75488,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Hannes-myrsky_Anssi_Vähämäki_1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Hannes-myrskyn kaatamia puita Lapualla. Kuva: Anssi Vähämäki.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viikonloppuna suuressa osassa maata vaikuttanut Hannes-myrsky oli vaikutuksiltaan yksi tämän vuosituhannen pahimmista matalapainemyrskyistä Suomessa. Sähköt olivat pahimmillaan poikki samanaikaisesti yli 180 000 asiakkaalta, ja pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviä kertyi yli kolmetuhatta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pelastustoimen tehtävien määrässä Hanneksen edellä ovat vain joulukuun 2011 Tapani ja marraskuun 2001 Janika, jotka molemmat aiheuttivat lähes 6 000 tehtävää. Tähän asti listan kolmospaikalla on ollut syyskuun 2020 Aila-myrsky, joka nosti vahingontorjuntatehtävien määrän vajaaseen kolmeentuhanteen. Hannes-myrskyn aiheuttamien samanaikaisten sähkökatkojen määrä taas on 2020-luvun suurin. Yli satatuhatta samanaikaista katkoa aiheuttaneita myrskyjä on ollut tällä vuosikymmenellä muutamia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hannes-myrskyn vaikutukset painottuivat Pohjanlahden rannikon maakuntiin sekä laajemminkin maan länsiosaan. Myrskytuulen osuminen laajalti melko tiheään asutulle alueelle lisäsi raportoitujen vaikutusten määrää.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Hannes-myrskyn tuhoja lisäsivät maan lumettomuus ja roudattomuus sekä tilanteen verrattain pitkä kesto ja mahdollisesti myös epätyypillinen kovan tuulen suunta. Luoteesta puhaltava myrskytuuli ei ole tavaton, mutta Hanneksen tapauksessa tuuli ajoittain myös pohjoisesta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Heikki Sinisalo","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myrsky oli rajuimmillaan lauantai-iltana ja sunnuntain vastaisena yönä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myrskyn aiheuttanut matalapaine saapui lauantaiaamuna Norjanmereltä Fennoskandian pohjoisosaan, ylitti Suomen Lapin ja liikkui lauantain aikana Suomen itärajaa viistäen etelään. Pohjoisen ja luoteen välinen tuuli oli laajalti kovimmillaan lauantai-illan sekä lauantain ja sunnuntain välisen yön aikana. Sunnuntaiaamuksi tuuli heikkeni pohjoisesta alkaen, mutta aamulla etelärannikolla mitattiin vielä myrskyrajan ylittäviä puuskia. Mitatut tuulennopeudet olivat ennustetun ylärajoilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuulen voimakkuus ei ollut aivan tilastojen kärkipäätä. Kovin rannikkoasemilla mitattu keskituuli oli 31,4 metriä sekunnissa Rauman Kylmäpihlajassa. Maa-alueilla kovin mitattu tuulenpuuska oli 29,2 metriä sekunnissa Kauhavan lentokentällä. Lapin tuntureilla tuuli puhalsi näitäkin lukemia kovemmin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauantaina Selkämerellä mitattiin merkitseväksi aallonkorkeudeksi ylimmillään 8,0 metriä, mikä on vain hieman vähemmän kuin vuoden 2019 Aapeli-myrskyssä mitattu Selkämeren aaltopoijun ennätys 8,1 metriä. Korkeimmaksi Hanneksen tuottamaksi yksittäiseksi aalloksi mitattiin 16,1 metriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hanneksen kaltaisia myrskyjä esiintyy kerran vuosikymmenessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmaston lämpenemisen on ennakoitu voimistavan monia sään ääri-ilmiöitä. Esimerkiksi trooppiset hirmumyrskyt voimistuvat, koska ne saavat energiansa lämpimästä merivedestä. Sitä vastoin meidän talviset matalapainemyrskymme saavat energiansa ennen kaikkea polaaririntaman suurista lämpötilaeroista, eikä niiden esiintymisessä tai voimakkuudessa odoteta todennäköisesti tapahtuvan mitään kovin merkittäviä muutoksia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuhovoimaltaan Hannes-myrskyn kaltaisia laajoilla alueilla vahinkoja aiheuttavia myrskyjä voidaan siis odottaa meillä jatkossakin karkeasti noin kerran vuosikymmenessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tilasto","Sää","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4vmkhTtBHbUCbP5oJEYecn","type":"Entry","createdAt":"2025-12-29T11:31:23.360Z","updatedAt":"2025-12-29T11:31:23.360Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Vuosi vaihtuu kipakassa pakkassäässä","leadParagraph":"Vuosi 2026 vastaanotetaan koko Suomessa pakkaslukemissa. Sää on uudenvuodenaattona laajalti poutainen.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"73gA8gbMOx484mVCWlwW22","type":"Entry","createdAt":"2025-12-18T15:02:43.131Z","updatedAt":"2025-12-18T15:02:43.131Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kitinen talvella Kaisa Ryynänen 1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4nuXJQx7wPhFOvK9Ftxhvn","type":"Asset","createdAt":"2025-12-18T15:02:14.013Z","updatedAt":"2025-12-18T15:02:14.013Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kitinen talvella Kaisa Ryynänen 1200x675","description":"Kitinen, Sodankylä, talvi, pakkanen","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4nuXJQx7wPhFOvK9Ftxhvn/3abe18b41503e14111998f141bf5214d/Kitinen_talvella_1200x675.jpg","details":{"size":56559,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Kitinen_talvella_1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Kaisa Ryynänen.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen 29. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan sää on uudenvuodenaattona keskiviikkona laajalti aurinkoinen ja poutainen. Maan itäosassa pilvisyys on runsaampaa ja ajoittain sataa vähän luntakin. Pohjanlahden rannikolle voi ajautua mereltä lumikuuroja. Lähes kaikille lumettomille alueille on saatu vähintäänkin ohut lumipeite. Iltaa kohden tuuli heikkenee ja pakkanen kiristyy.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Säätyyppi on vaihtunut viikonvaihteessa kylmempään ja pakkanen kiristyy edelleen. Uudenvuodenviettäjien on syytä varautua kireään pakkaseen”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Iiris Idoko","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koko maassa vuodenvaihde vietetään kireässä pakkassäässä. Uudenvuodenaattona päivällä lämpötila on -10:n ja -25 asteen välillä, kylmintä on Lapissa. Yötä kohden pakkanen kiristyy etelässä -15 asteeseen, maan keskiosassa -15:n ja -20 asteen välille. Maan pohjoisosassa pakkanen kiristyy lähemmäksi -30 astetta ja paikoin voidaan mitata jopa -35 asteen lukemia. Lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla on selvästi lauhempaa lämpötilan vaihdellessa 0:sta -5 asteeseen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uudenvuodenpäivänä torstaina kylmä pakkassää jatkuu. Pilvisyys lisääntyy vähitellen. Lounaasta lähestyy matalapaine, johon liittyvä sadealue saavuttanee maan lounaisimmat osat illalla. Matalapaineen myötä kaakonpuoleinen tuuli voimistuu iltaa kohden lännessä. Lounaisilla merialueilla tuuli nousee mahdollisesti lähelle myrskylukemia. Tuulen voimistuminen lisää pakkasen purevuutta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime vuonna vuosi vaihtui pikkupakkasessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuodenvaihteessa lämpötilat ovat tyypillisesti koko maassa alimmillaan pakkasen puolella, mutta vuorokauden ylin lämpötila voi etelässä ja lännessä käväistä hieman plussan puolella. Tavanomaisesti vuodenvaihteen lämpötila on alimmillaan maan etelä- ja keskiosassa -1:n ja -8 asteen välillä, pohjoisessa -8:n ja -18 asteen välillä. Vuoden 1961 jälkeen vuodenvaihteen ylin lämpötila on ollut 9,1 astetta, joka mitattiin Maarianhaminassa 31. joulukuuta 2016. Alin lämpötila on ollut -43,5 astetta, ja se mitattiin Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa on vuodenvaihteessa lunta tyypillisesti 10–30 senttimetriä ja etelä- ja länsirannikolla 0–10 senttimetriä. Muualla maassa lunta on tyypillisesti 30–60 senttimetriä. Enimmillään lunta on ollut uutenavuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa noin metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 senttimetriä. Se mitattiin 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime vuosi vaihtui pakkassäässä, kun sää kylmeni aattoyönä pakkasen puolelle koko maassa. Uudenvuoden aattona lämpötila oli pääosin +1 ja -4 asteen välillä. Rannikolla sekä Lapin itäosassa lämpötila oli paikoin plussan puolella, muualla esiintyi pikkupakkasta. Uudenvuoden päivänä pakkasta oli pääosin muutamasta asteesta Länsi-Lapin -13 asteeseen, rannikkoalueilla oltiin nollan tienoilla. Uudenvuoden aattona lunta oli maan eteläosassa 0–10 senttimetriä, maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa 10–30 senttimetriä ja Lapissa sekä Kainuussa ja Koillismaalla 20–60 senttimetriä, Kilpisjärvellä lunta oli 92 senttimetriä. Uudenvuoden päivänä lumisadealue liikkui maan etelä- ja keskiosan yli itään ja uudenvuodenpäivänä myös maan eteläosa sai ohuen lumikerroksen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuodenvaihteen säätilastot","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2jnWsJUfbvqgtIIHRZpJIQ","type":"Entry","createdAt":"2025-12-27T10:51:04.051Z","updatedAt":"2025-12-27T10:51:04.051Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Hannes-myrsky voimistuu lauantai-iltana – tuulivahinkojen riski on suuri maan länsiosassa ja Perämeren rannikolla","leadParagraph":"Myrsky tuo lauantaina erittäin kovaa tuulta erityisesti maan länsiosaan, Ahvenanmaalle ja merialueille. Pitkään jatkuvat puuskat kaatavat puita, katkovat sähköjä ja vaikeuttavat liikennettä joulun vilkkaimpana paluupäivänä. Lapin itä- ja pohjoisosassa ajokeli on huono tai erittäin huono runsaan lumisateen vuoksi.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"fpzChcDlF3HVJ7QbY6U7c","type":"Entry","createdAt":"2025-12-27T10:36:17.591Z","updatedAt":"2025-12-27T10:39:33.746Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talvimyrsky Porissa Jani Katajisto stock.adobe.com","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3RSuKt90ct9vmEXjZcqjXF","type":"Asset","createdAt":"2025-12-27T10:35:21.648Z","updatedAt":"2025-12-27T10:35:21.648Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Talvimyrsky Porissa Jani Katajisto stock.adobe.com","description":"Talvi, myrsky, Pori, AdobeStock 1825010446","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3RSuKt90ct9vmEXjZcqjXF/df15960d162e3bba7790415b97cdc86a/AdobeStock_1825010446.jpg","details":{"size":88127,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_1825010446.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Jani Katajisto / stock.adobe.com.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen lauantaina 27. joulukuuta 2025 tekemän ennusteen mukaan Hannes-myrskyksi nimetty matalapaine liikkuu maan pohjoisosan yli etelään lauantain aikana, jolloin varsinkin läntisillä ja lounaisilla merialueilla pohjoisen ja luoteen välinen tuuli voimistuu myrskylukemiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Läntisillä merialueilla keskituuli yltää yli 25 metriin sekunnissa. Selkämerellä varoitus on jopa 28 metriä sekunnissa, mikä vastaa toistuvuudeltaan joka toinen vuosi esiintyvää tuulennopeutta merellä. Samalla Selkämeren eteläosassa aallonkorkeus voi ylittää seitsemän metriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimakkaimmillaan Hannes-myrskyn ennustetaan olevan myöhään lauantai-iltana, minkä jälkeen tuuli vähitellen heikkenee. Sunnuntaina päivällä kovaa tuulta on enää eteläisillä merialueilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vahinkoa aiheuttavien tuulien alue painottuu maan länsiosaan ja Perämeren rannikkovyöhykkeelle","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maa-alueilla rajuimmat puuskatuulet painottuvat maan länsiosaan, missä lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön aikana tuuli on yli 20 metriä sekunnissa, länsirannikon maakunnissa Pohjois-Pohjanmaalta etelään sekä Etelä-Pohjanmaalla varoitetaan yli 25 metriä sekunnissa puhaltavista puuskatuulista. Myös Ahvenanmaalla tuuli on voimakasta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Puuskaisen tuulen kesto on useita tunteja, jopa yli 10 tuntia länsirannikon tuntumassa. Myrskyvahinkoja kertyy siten pitkän ajan kuluessa ja niiden korjaaminen on hankalaa tuulisessa säässä, kunnes sunnuntaina tuuli heikkenee.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myrskypuuskat aiheuttavat laajasti sähkökatkoja ja kaatuneet puut voivat katkaista liikenteen teillä ja mahdollisesti rautateillä. Myös Lapissa on monin paikoin puuskaista ja varsinkin tuntureilla puuskat ovat jopa 30 metriä sekunnissa. Hiihtokeskuksissa joudutaan sulkemaan hissejä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Maan länsiosassa tuulisinta on lauantai-iltapäivästä sunnuntaiaamuun asti, sisämaassa tuuli voimistuu vasta myöhään illalla tai yöllä voimakkaimmilleen. Lapissa tuulet heikentyvät jo keskiyöhön mennessä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Eerik Saarikalle","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauantain aikana sää on maan länsiosassa poutainen ja lämpötila on nollan yläpuolella, mutta hajanaisia lumi- tai räntäsateita tulee iltapäivästä alkaen monin paikoin. Maan pohjoisosassa vaikuttava lumisadealue väistyy maan itäpuolelle sunnuntaiaamuyöhön mennessä. Lunta sataa maan pohjoisosassa sekä paikoin maan keskiosassa 2–10 senttimetriä, Lapin itä- ja pohjoisosassa paikoin jopa yli 15 senttimetriä ja ajokeli on huono tai erittäin huono.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lumeton ja roudaton maa altistaa tuulivahingoille","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maa-alueilla tuuli kaataa puita ja katkoo sähköjä sekä voi aiheuttaa vaaraa säälle alttiissa toiminnassa. Vaikutuksia voi olla myös tie-, raide- ja meriliikenteen sujuvuudessa. Lauantain odotetaan olevan joulun paluuliikenteen vilkkain päivä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Erityisesti maan länsiosassa maa on lumeton ja routaa ei ole juurikaan. Pohjoisenpuoleinen tuulen suunta ja vähäinen routa lisäävät yhdessä tuulivahinkojen määrää”, toteaa meteorologi Eerik Saarikalle.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Turvallisuus","Liikenne"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"V7sPNHBiLHdvPEWWtJWXA","type":"Entry","createdAt":"2025-12-25T12:13:51.691Z","updatedAt":"2025-12-25T12:13:51.691Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":25,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Myrskymatalapaine voimistuu lauantaiksi","leadParagraph":"Voimakas tuuli vaikuttaa erityisesti merialueilla. Tuulivahingot voivat haitata joulun paluuliikennettä länsirannikolla. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2jJ6Z6MUnw9CRRgnkaiLCh","type":"Entry","createdAt":"2020-03-30T10:12:07.859Z","updatedAt":"2026-03-02T11:32:23.152Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":27,"revision":12,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Aaltoja Kotkassa, kuva: Anni Jokiniemi","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7yFdQXv9vcht3y1d5rQOdx","type":"Asset","createdAt":"2020-04-15T21:19:10.840Z","updatedAt":"2026-03-02T11:36:12.525Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":25,"revision":4,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Aaltoja Kotkassa, Anni Jokiniemi","description":"Aallokkoa Kotkassa syyskuussa 2021 öljyntorjuntaharjoituksessa kuvattuna.","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7yFdQXv9vcht3y1d5rQOdx/24e768f138c81465475575e6729499b3/AaltojaKotka_AnniMontonen.jpg","details":{"size":584859,"image":{"width":1200,"height":617}},"fileName":"AaltojaKotka_AnniMontonen.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Meren aaltoja.","class":"img-responsive fmi-content-image","plainTextImageCaption":"Aallokkoa Itämerellä. Kuva: Anni Jokiniemi.","imageCaption":"\n\tKorkeimmaksi ja pisimmäksi aallokko pääsee kasvamaan Itämeren suurimmassa altaassa, varsinaisella Itämerellä, jossa korkeimmat yksittäiset aallot ovat olleet 14 metrin luokkaa. Myös Selkämeren etelä- ja pohjoisosissa esiintyy korkeata aallokkoa pidempien pyyhkäisymatkojen takia, kun tuuli käy Selkämeren pituuden suuntaisesti. Suomenlahdella korkeimmat aallokot mitataan kovien lounais- ja itätuulien aikana, kun aallokko pääsee kasvamaan lahden suuntaisesti. Suomenlahden kapeus kuitenkin rajoittaa aallokon kasvua ja aallokko jää pienemmäksi kuin samalla pyyhkäisymatkalla leveämmässä merialtaassa.
\n\n\t![\"Meren](\"https://images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7yFdQXv9vcht3y1d5rQOdx/cac4c4a784f8f2e133f08b66cb50b496/It_C3_A4meren_aallokkoa_4_HPettersson480.JPG\")
\n\tItämerellä aallokon hallitseva (modaalinen) periodi eli jaksonaika on tyypillisesti 4-6 sekunnin luokkaa, suurimmat hallitsevat periodit voivat kuitenkin olla 12-13 sekuntia. Aaltojen kannalta syvässä vedessä tyypilliset periodin arvot vastaavat 25 - 60 metrin aallonpituuksia, pisimpien periodien vastatessa 225 - 260 metrin aallonpituuksia. Itämeren syvyysoloissa nämä pisimmät aallot tuntevat pohjan vaikutuksen ja niiden aallonpituus on jo lyhentynyt. Lähempänä rantaa mataloituminen aiheuttaa selkeitä muutoksia aallokon jyrkkyydessä, korkeudessa ja suunnassa. Myös ulompana sijaitsevat matalikot, joita löytyy mm. Suomen Leijonan lähistöllä varsinaisen Itämeren pohjoisosissa, voivat aiheuttaa aallokkokeskittymiä ja tyrskyjä.
\n\n\tAvomerellä merialtaiden muodot vaikuttavat aallokon suuntaan: aallokon hallitseva suunta pyrkii ohjautumaan pidemmän pyyhkäisymatkan suuntaiseksi. Itämeren pitkänomaisissa altaissa tämä näkyy, kun tuuli puhaltaa merelle vinosti rannan suhteen. Erityisen selvästi ilmiö näkyy Suomenlahdella, jossa aallot ohjautuvat hyvin usein lahden pituussuuntaiseksi. Esimerkiksi Suomenlahden kapeimmassa kohdassa aallokon hallitseva suunta on usein joko lounaasta tai idästä. Tällöin tuulen ja aallokon suunnilla voi olla jopa 45 asteen ero.
\n\n\tVarsinkin Suomen rannikko on saaristoista. Saaret vaimentavat hyvin tehokkaasti aallokkoa ja estävät pidemmän ulkomeren aallokon pääsemisen rantaan. Aallot voivat myös murtua jo ennen saaristovyöhykettä veden mataloitumisen seurauksena. Aivan sisäsaaristossa aallokko on lähes aina paikallisesti kasvanutta.
\n\n\t![\"Kallioinen](\"/documents/30106/42372/Saaristomerimaisema_ULeijala480.jpg/fc8fe3c2-aa77-4696-ab1f-73d267509eef?t=1405704750734\")
\n\tTalvinen jääpeite vaimentaa luonnollisesti paikallisen aallokon. Jääpeite aiheuttaa myös sen, että tuulen puhaltaessa jäältä päin, ulompana ja vielä avoimena olevan meren aallokko jää pienemmäksi, koska jääkenttä lyhentää pyyhkäisymatkaa. Jääkenttää kohti tuleva aallokko voi myös rikkoa jääkentän osallistuen näin talvimerenkululle vaikean ahtojäiden syntyyn.
\n\n\t![\"Merijäätä.\"](\"/documents/30106/42372/J%C3%A4%C3%A4t%C3%A4_ja_avomerta_It%C3%A4merell%C3%A4_ULeijala235.JPG/9244d2ef-e717-4438-a35a-41d0c608f494?t=1405702692454\")
Jäätä Itämerellä. Kuva: Ulpu Leijala.
\n\tTuulen alkaessa puhaltaa tyynen vedenpinnan yllä, saa se veden virtaamaan aiheuttaen vedessä pyörteisyyttä. Pyörteisyys puolestaan saa aikaan paine-eroja, jotka rikkovat sileän vedenpinnan. Tuuli pääsee tarttumaan näihin \"ryppyihin\" ja alkaa kasvattaa niitä. Pienet aallot ovat aluksi jyrkkiä, mutta alkavat sitten kasvaa pituutta nopeammin kuin korkeutta. Lyhyemmät aallot etenevät hitaammin kuin pidemmät ja aallot vuorovaikuttavat keskenään vaihtaen energiaa. Pian veden pinnalla on näkyvissä aaltoja, joiden korkeus, pituus ja suunta vaihtelee: tuulen kehittämä aallokko on perusluonteeltaan epäsäännöllistä.
\n\n\tVeden pinta ei ole pelkästään passiivinen tuulen temmellyskenttä, vaan liikkuva aallokko erikokoisine ja välillä murtuvine aaltoineen vaikuttaa meren ja ilmakehän vuorovaikutukseen, kuten esimerkiksi liikemäärän ja kaasujen vaihtoon. Aallokko muun muassa muuttaa tuulia, jotka sitä kasvattavat.
\n\n\tSekä merellä että järvessä aallot kasvavat samojen fysiikan lakien mukaan, altaiden koot ja muodot ovat vain erilaiset. Aallokon kasvuun vaikuttavat tuulen nopeuden lisäksi ensisijaisesti tuulen kestoaika ja pyyhkäisymatka. Pyyhkäisymatkalla tarkoitetaan etäisyyttä rannasta tuulen yläpuolella, tai yleisemmin, matkaa jolla tuuli vaikuttaa. Kun tuulen kestoaika ei rajoita kasvua, pyyhkäisymatka määrää aallokon korkeuden.
\n\t
\n\tTuulen nopeus määrää sen, kuinka korkeaksi aallokko voi yleensä kasvaa kun tuulen kestoaika tai pyyhkäisymatka ei rajoita kasvua: aallokosta tulee silloin täysin kehittynyttä. Aallon nopeus on tällöin sama kuin tuulen nopeus. Myös vesialueen muoto ja veden syvyys vaikuttavat aallokon kasvuun. Aallot alkavat tuntea pohjan vaikutuksen, kun veden syvyys on alle puolet aallonpituudesta (kahden perättäisen aallonharjan välinen matka). Kun aallot saapuvat mataloituvaan veteen, niiden aallonpituus lyhenee, ne jyrkkenevät ja viimein murtuvat. Aaltojen kannalta riittävän matalassa vedessä ne voivat irrottaa pohjasta materiaalia, muun muassa sedimenttiä ja ravinteita.
\n\tVeden suolaisuudella tai lämpötilalla ei ole suurta merkitystä, ainoastaan ilman ja veden lämpötilaeron on todettu vaikuttavan aallokon kasvuun. Kun vesi on ilmaa lämpimämpää, aallot kasvavat jonkin verran nopeammin kuin päinvastaisessa tilanteessa. Syksyllä ja talvella vesi on usein ilmaa lämpimämpää, mutta ajanjakson korkeammat aallokot johtuvat pääasiassa siitä, että kovia tuulia on useammin kuin kesäkautena.
\n\n\tKun tuuli tyyntyy, aaltojen nopeus on tuulen nopeutta suurempi, eikä tuuli enää pysty syöttämään energiaa aaltoihin: pienimmät aallot vaimenevat ja aallokko muuttuu mainingiksi joka kulkeutuu paikalta pois. Mainingiksi kutsutaan myös kaukaisesta myrskystä paikalle kulkeutunutta aallokkoa. Valtamerillä mainingit voivat matkata tuhansiakin kilometrejä lähes vaimentumatta, ennen kuin ne rannikolla matalaan veteen jouduttuaan murtuvat aiheuttaen välillä komeita tyrskyjä.
\n\n\tKoska Itämeren aallot eivät meren koosta johtuen pääse kasvamaan yhtä pitkiksi kuin valtamerillä, ovat mainingitkin täällä lyhyempiä ja usein matalampia. Mainingit voivat kulkea merialueelta toiselle merialueiden syvyysoloista riippuen. Esimerkiksi Selkämerellä on havaittu varsinaiselta Itämereltä Ahvenanmeren kautta kulkeutunut maininki. Mainingit rantautuvat ja murtuvat Itämerellä kahden vuorokauden sisällä.
\n\n\t
\n","language":"fi"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen torstaina 25. joulukuuta 2025 tekemän ennusteen mukaan matalapaineen alue voimistuu ja liikkuu maan pohjoisosan yli etelään lauantain aikana, jolloin varsinkin läntisillä ja lounaisilla merialueilla pohjoisen ja luoteen välinen tuuli voimistuu myrskylukemiin. Merellä keskituuli voi yltää paikoin noin 25 metriin sekunnissa. Samalla Selkämeren eteläosassa aallonkorkeus voi ylittää seitsemän metriä. Voimakkaimmillaan myrskyn ennustetaan olevan lauantai-iltana, minkä jälkeen tuuli vähitellen heikkenee ja sunnuntai-aamun mennessä kovaa tuulta on enää eteläisillä merialueilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vahinkoa aiheuttavien tuulien alue painottuu länsirannikolle","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maa-alueilla rajuimmat tuulet painottuvat Ahvenanmaalle ja länsi- ja lounaisrannikolle, missä lauantai-iltapäivän ja illan aikana tuuli on puuskissa paikoin yli 20 metriä sekunnissa, mahdollisesti jopa 25 metriä sekunnissa. Myös Lapissa on monin paikoin puuskaista ja varsinkin tuntureilla puuskat ovat jopa 30 metriä sekunnissa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Maan länsiosassa tuulisin vaihe on lauantai-iltapäivästä sunnuntaiaamuun asti, Lapissa voimakkaimmat tuulet ovat heikentyneet jo keskiyöhön mennessä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ville Siiskonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauantain aikana sää on maan länsiosassa poutainen ja lämpötila on nollan yläpuolella. Maan pohjoisosaan saapuu jo aamuyöstä lumisadealue, joka väistyy maan itäpuolelle sunnuntaiaamuyöhön mennessä. Lunta sataa maan pohjoisosassa yleisesti 2–10 senttimetriä, Lapin itä- ja pohjoisosassa paikoin jopa yli 15 senttimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myrsky vaikuttaa monella tavalla","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maa-alueilla tuuli kaataa paikoin puita ja katkoo sähköjä sekä voi aiheuttaa vaaraa säälle alttiissa toiminnassa. Vaikutuksia voi olla myös tie-, raide- ja meriliikenteen sujuvuudessa. Lauantain odotetaan olevan joulun paluuliikenteen vilkkain päivä. Toisaalta ajokelin odotetaan huononevan lähinnä Lapin pohjois- ja itäosassa runsaan lumisateen takia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Erityisesti maan länsiosassa maa on lumeton ja routaa ei ole paljon, mikä lisää tuulivahinkojen riskiä”, toteaa Ville Siiskonen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Liikenne","Meri"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"38h26579YtsRSkk8R6bPvR","type":"Entry","createdAt":"2025-12-22T11:36:26.119Z","updatedAt":"2025-12-22T11:36:26.119Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Joulun sää: aattona poutaista pakkassäätä, joulupäivänä lauhtuu selvästi ","leadParagraph":"Joulua vietetään vaihtelevassa, mutta melko poutaisessa säässä. Joulun kuluessa sää lauhtuu tuntuvasti koko maassa. Lumiraja kulkee Oulu-Joensuu linjan tienoilla, sen eteläpuolella on pääosin lumetonta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5nCqkO1WjyZzJfQyhqhGTw","type":"Entry","createdAt":"2024-12-19T11:44:27.332Z","updatedAt":"2025-12-08T09:35:23.604Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"eva bronzini pexels mänty joulu_low","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4wddOukQ3uUQbuAYBRmrK1","type":"Asset","createdAt":"2024-12-19T11:43:56.898Z","updatedAt":"2025-12-08T09:35:09.302Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"pexels-eva-bronzini-5948625 1200px_low","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4wddOukQ3uUQbuAYBRmrK1/247239396a04c92c8e1e375d77ae6987/pexels-eva-bronzini-5948625_1200px_low.jpg","details":{"size":83217,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"pexels-eva-bronzini-5948625_1200px_low.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Eva Bronzini / Pexels."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen maanantaina 22. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan Suomessa vallitsee voimistuva pohjoisen ja lännen välinen ilmavirtaus aatonaatosta eteenpäin. Sää on pääosin melko kuivaa ja osin selkeää. Lähinnä maan pohjoisosan yli kaakkoon liikkuu ajoittain lumi- tai vesisateita. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Huomenna aatonaattona maassamme vaikuttaa korkeapaine, ja sää on laajalti poutaista sekä osin aurinkoista. Pohjoisen yli kohti etelää liikkuu itäpainotteisesti hajanaisia lumisateita, jotka yltävät illemmalla osin myös Pohjois-Karjalaan. Samalla pilvisyys lisääntyy pohjoisesta alkaen. Suuressa osassa maata on pakkasta 4‒12 astetta, mutta Pohjois-Lapissa ensimmäinen annos lauhaa ilmaa nostaa lämpötilan useita asteita suojan puolelle. Illemmalla sää lauhtuu myös muualla Lapissa lähemmäs nollaa astetta tai suojan puolelle.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Ajokeli on kuivassa pakkassäässä tavanomainen, joskin osassa Lappia sään lauhtuminen ja lumisateet voivat tehdä tienpinnat liukkaiksi”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Jari Tuovinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jouluaatto on pääosin poutainen, Lapissa saadaan heikkoja vesisateita","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jouluaattoaamu on pääosin selkeä maan länsi- ja pohjoisosassa. Idässä pilvisyys on runsaampaa, mutta sää on sielläkin poutaista. Päivän kuluessa pilvisyys lisääntyy vähitellen samalla kun sää alkaa lauhtua lännestä alkaen. Lännessä ja pohjoisessa on pakkasta 3‒12 astetta, etelärannikolla ja idässä lämpötila on lähellä nollaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Jouluaaton kuluessa sään asteittainen lauhtuminen ja virtaus avoimelta Pohjanlahdelta johtavat siihen, että maan länsiosaan ja Pohjois-Pohjanmaalle muodostuu paikoin kuuraliukkautta, jota voi esiintyä paikoin idässäkin joulupäivänä”, Tuovinen ennakoi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lumiraja kulkee likimain Oulu-Joensuu linjan tienoilla; linjan eteläpuolella on pääosin lumetonta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulupäivä on hyvin lauha, tapaninpäivä on pyhien aurinkoisin päivä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulupäivä on hyvin lauha ja tuulinen koko maassa. Föhn-tuuli nostaa ylimmät lämpötilat laajalti +4:n ja +7 asteen välille, Pohjanmaalla ja Lapissa voi olla paikoin tätäkin lauhempaa. Kyseiset lämpötilat ovat poikkeuksellisen korkeita vuodenaikaan nähden etenkin pohjoisessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulupäivän kuluessa Lapin yli itään liikkuu hajanaisia vesikuuroja. Lännen ja luoteen välinen tuuli on puuskissa yleisesti 15 metriä sekunnissa, Lapin tuntureilla esiintyy jopa myrskypuuskia. Myös merialueilla tuuli on kovaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tapaninpäivänä sää kylmenee vähitellen pohjoisesta alkaen – samalla on laajalti selkeää ja poutaista. Tuuli on edelleen melko voimakasta ja puuskaista, mutta tuuli heikkenee illemmalla. Etelässä ja lännessä lämpötila on 1‒6 astetta, idässä ja pohjoisessa lämpötila on +2:n ja ‒5 asteen välillä. Tapaninpäivän iltana lämpötila painuu pakkaselle koko maassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viikonloppuna samankaltainen säätila jatkunee: välillä on tuulista ja lauhaa Föhn-virtauksen takia, välillä taas virtaus kääntyy pohjoiseen ja sää tilapäisesti pakastuu. Sadealueita liikkuu Jäämereltä kaakkoon Pohjolan yli tuoden meille ajoittain sekä vettä että lunta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tilastojen valossa joulu on valkea varmimmin pohjoisessa ja idässä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulunajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa muutamasta pakkasasteesta noin kahdeksaan pakkasasteeseen. Etelä- ja länsirannikolla lämpötilat ovat ylimmillään tavallisesti hieman nollan yläpuolella. Maan pohjoisosassa joulun ajan lämpötilat vaihtelevat muutamasta pakkasasteesta noin ‒15 asteeseen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosi sitten joulua vietettiin lauhassa ja ajoittain epävakaisessa säässä. Lämpötila oli jouluaattona etelärannikolla nollan vaiheilla, muualla maassa hieman pakkasen puolella. Jouluaatto oli vielä pääosin poutainen, mutta joulupäiväksi saapui maahamme lännestä hajanaisia sateita. Sateet tulivat Lapissa pääosin lumena, muualla maassa vetenä tai räntänä. Samalla lämpötila kohosi Lappia myöten useita asteita nollan yläpuolelle.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lunta oli viime jouluna koko maassa etelärannikkoa ja maan lounasosaa lukuun ottamatta. Lumen syvyys oli maan etelä- ja keskiosassa laajalti 10–30 senttimetriä, Lapissa 20–50 senttimetriä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Luminen joulu on tavallisesti lähes varma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä maan itäosan pohjoisosassa. Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi lumisen joulun todennäköisyys käy. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkeita jouluja on keskimäärin vain joka toinen joulu, samoin lounaissaariston alueella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkän ajan keskiarvojen mukaan joulunpyhinä lunta on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa 5–15 senttimetriä, lähellä rannikkoa alle viisi senttimetriä. Maan itä- ja pohjoisosassa lunta on 15–50 senttiä. Eniten lunta on tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulunajan säät","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" (tilastotietoa)","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Tilasto","Liikenne"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2FwAYgpBxPKJ0lUO8W24pl","type":"Entry","createdAt":"2025-12-19T07:47:03.287Z","updatedAt":"2025-12-19T07:47:03.287Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":19,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Arktinen Suomi on läsnä myös Etelämantereella – FINNARP 2025 -retkikunta valmiina lähtöön","leadParagraph":"Kylmän ilmanalan osaaminen näkyy Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"P8nfZhK49w5cm4VrsHzc4","type":"Entry","createdAt":"2021-09-29T05:35:36.920Z","updatedAt":"2021-09-29T05:35:36.920Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Aboa ilmakuva","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7y0CspxebalpjC2en991cE","type":"Asset","createdAt":"2021-09-29T05:35:01.147Z","updatedAt":"2022-10-11T08:47:21.254Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Aboa ilmakuva","description":"Tutkimusasema Aboa","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7y0CspxebalpjC2en991cE/5e2e1020e7876793bc0201ec197c15d3/Aboa_asema_ilmakuva_01_pienennetty.jpg","details":{"size":859675,"image":{"width":1200,"height":799}},"fileName":"Aboa_asema_ilmakuva_01_pienennetty.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Tutkimusasema Aboa kuvattuna ilmasta. ","plainTextImageCaption":"Tutkimusasema Aboa. Kuva: Pasi Ylirisku/ FINNARP "}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"FINNARP 2025 -tutkimusretkikunta aloittaa matkansa Etelämantereelle 27. joulukuuta. Retkikunta työskentelee Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla ja sen ympäristössä helmikuuhun saakka, jolloin se palaa Suomeen. Retkikuntaan kuuluu kuusi henkeä: retkikunnan johtaja, kaksi erikoisuunnittelijaa, konemestari ja kaksi biologia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Etelämantereella retkikunta kerää automaattisten mittalaitteiden ympäri vuoden tallentamaa tietoa. Aboalla ja sen ympäristössä on muun muassa sääasemia, satelliittiheijastimia, maan ja jään järistyksiä mittaava seismometri sekä geodeettisia tutkimuksia tukeva GNSS-asema. Ympäri vuoden toimivien automaattimittausten ylläpito vaatii huoltotoimenpiteitä vuosittain. Tällä varmistetaan tutkimustyön jatkuminen tulevaisuudessa ja turvataan pitkien mittausaikasarjojen jatkuvuus. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vain pitkillä, eri puolilta maapalloa tallennetuilla mittaussarjoilla voidaan saada tietoa myös Suomeen vaikuttavista muutoksista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Etelämantereella tehty tutkimus on ainutlaatuista. Siellä on laaja yhtenäinen mannerjäätikkö ja omat erityispiirteensä, eikä missään muualla suoritettavalla tutkimuksella voida saada vastaavaa tietoa\", kertoo retkikunnan johtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Mika Kalakoski","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimusta ja ihmisen vaikutuksen seurantaa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Retkikuntaan osallistuvat Turun yliopiston biologit tutkivat, miten Etelämantereen ainutlaatuinen luonto muuttuu ilmaston lämpenemisen myötä. Aiemmissa Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa tutkijat ovat keränneet kasveja sekä niihin liittyviä DNA- ja mikrobiominäytteitä Etelämantereen niemimaalta, ja eristäneet alueelta myös eläviä bakteerikantoja.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nyt tutkimusta laajennetaan Suomen Aboa-aseman ympärillä sijaitseville nunatakeille eli jäätikön läpi pistäville vuorille, joilla kasvaa vain sammalia ja jäkäliä. DNA-, bakteeri- ja syanobakteerinäytteitä kerätään sammaleista, maaperästä, jäätiköstä ja vesistöistä. Alueelle perustetaan pysyviä kasvillisuuden seurantaruutuja, joihin asennetaan myös lämpötila-anturit. Näin voidaan tarkkailla ilmastonmuutoksen vaikutuksia kasvillisuuteen pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkitaan asematoiminnan vastuullisuutta analysoimalla nanomuovien määrää tulovesi- ja harmaavesinäytteistä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Tavoitteena on ymmärtää, miten kasvien kemialliset ominaisuudet ja niihin liittyvät mikrobit vaikuttavat eri eliöryhmien välisiin vuorovaikutuksiin ja tätä kautta Etelämantereen eliöyhteisöjen kehitykseen. Tulokset syventävät ymmärrystä ihmisen vaikutuksista luontoon sekä niistä biologisista tekijöistä, jotka ylläpitävät elämän monimuotoisuutta maapallolla\", kertoo professori ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Kari Saikkonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Turun yliopistosta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Oma tutkimusasema ja arktinen osaaminen Suomen vahvuuksia Etelämantereella","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomi liittyi Etelämannerta koskevan sopimuksen jäseneksi tukeakseen sopimusta, joka on taannut mantereen rauhanomaisen kehityksen ja pitänyt sen sotilaallisen toiminnan ulkopuolella. Suomen tavoitteena on suojella alueen ainutlaatuista ympäristöä ja säilyttää Etelämanner poliittisesti mahdollisimman jännitteettömänä muuttuvissa olosuhteissa. Suomi on yksi viidestä maasta, jotka osallistuvat sekä arktiseen että antarktiseen päätöksentekoon; Suomella on kylmään ilmanalaan ja polaarialueiden merenkulkuun liittyvää osaamista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen jäsenyyden edellytyksenä on merkittävän tutkimustoiminnan toteuttaminen alueella. Suomella on oma tutkimusasema Aboa, joka palvelee jatkuvia ympärivuotisia mittauksia ja alueella vierailevia tutkijoita. Ilmatieteen laitoksen Suomen Etelämanner-operaatiot ja -palvelut FINNARP vastaa Aboan ylläpidosta ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Etelämanner-tutkimustoiminta vaatii niin kansallista kuin kansainvälistä yhteistyötä, koulutettuja osaajia ja hyvää suunnittelua. Suomalainen luotettava tapa toimia on hyvä myös Etelämantereella\", korostaa Kalakoski.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta. Tutkimusasema on rakennettu Etelämantereen kesän 1988‒1989 aikana. Oman tutkimusaseman rakentamisen jälkeen Suomesta on tehty tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti. Tutkimusaiheet ovat liittyneet muun muassa ilmakehätieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan ja biologiaan. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mika Kalakoski, Etelämanner-operaatioiden päällikkö Ilmatieteen laitos, puh. 050 359 2792, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:mika.kalakoski@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"mika.kalakoski@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kari Saikkonen, professori, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö, puh. 040 668 3468, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:karisaik@utu.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"karisaik@utu.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/etelamanner"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen Etelämanner-operaatiot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Kansainvälisyys"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3JrKDKT2Te5A6zu9jWNg33","type":"Entry","createdAt":"2025-12-19T05:40:47.740Z","updatedAt":"2025-12-19T05:40:47.740Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Väitöstutkimus tarkensi otsonin ja metaanin kaukokartoitusmittauksia pohjoisilla leveysasteilla","leadParagraph":"Uusi väitöstutkimus parantaa otsonin, metaanin ja hiilimonoksidin kaukokartoitusmenetelmiä korkeilla leveysasteilla. Tulokset tarkentavat ilmakehän tilan seurantaa ja tukevat päästöjen arviointia sekä niistä raportointia.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2CmeLMwXaok3ZLfL1uxbvf","type":"Entry","createdAt":"2024-09-16T07:12:19.885Z","updatedAt":"2024-09-16T07:12:19.885Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Otsonikerros maapallo Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4RjYTAjd32Vf0aa0ctLlIv","type":"Asset","createdAt":"2020-09-16T12:23:10.891Z","updatedAt":"2020-09-16T12:23:10.891Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Otsonikerros Shutterstock","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4RjYTAjd32Vf0aa0ctLlIv/fbd45c7365bc2b7c30837a1e04da394d/otsoni_shutterstock_478946383.png","details":{"size":1036508,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"otsoni_shutterstock_478946383.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen tutkija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Tomi Karppinen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" tuotti väitöstutkimuksessaan uuden otsonin pitkän ajan kokonaiskolumniaikasarjan ja sovelsi menetelmää, joka tuottaa aiempaa tarkempaa tietoa metaanin pitoisuuksista eri korkeuksilla ja parantaa metaanin kaukokartoituksen luotettavuutta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Otsonin mittauksissa matalan Auringon aikaan havaittuja virheitä korjattiin määrittämällä tarkemmin mittalaitteen ominaisuuksia ja ottamalla ne uudella tavalla huomioon mittausten käsittelyssä. Metaanimittausten systemaattiset virheet liittyivät puolestaan lähtötietona käytettyyn pitoisuuksien korkeusrakenteeseen. Tutkimuksessa sovellettu menetelmä vähentää tämän vaikutusta ja mahdollistaa tarkemman vertikaalisen profiilin määrittämisen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksessa kartoitettiin myös Suomen hiilimonoksidipitoisuuksia TROPOMI-satelliitin havaintojen avulla. Pitoisuuksia voitiin siten arvioida koko maan laajuisesti vain muutaman maanpintahavaintoaseman sijasta. Kartoituksella vastattiin EU:n ilmanlaatudirektiivin hiilimonoksidipitoisuuksien seurantavelvoitteeseen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tarkat mittaukset auttavat todentamaan toimenpiteiden vaikutukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ihmisten toiminta on muuttanut ilmakehän koostumusta merkittävästi. Fossiilisten polttoaineiden päästöt heikentävät ilmanlaatua ja voimistavat kasvihuoneilmiötä, kun taas esimerkiksi ponnekaasuina ja kylmäaineina käytetyt CFC-yhdisteet ovat tuhonneet otsonikerrosta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Maapallon eliöstön, erityisesti ihmisten, suojelemiseksi on asetettu päästömääräyksiä, joilla rajoitetaan kasvihuonekaasujen, otsonia tuhoavien aineiden ja ilmansaasteiden päästöjä. Näiden määräysten vaikutusten ja yleisesti ilmakehän tilan seuraamiseen tarvitaan tarkkoja mittauksia. Väitöskirjatutkimuksessa kehitetyt menetelmät tarkentavat kaukokartoitusmenetelmillä tehtyjä mittauksia ja tutkimuksessa luodut aikasarjat mahdollistavat kaasupitoisuuksien muutosten pitkäaikaisen seuraamisen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Väitöstutkimuksessa kehitetyt menetelmät auttavat seuraamaan ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia pohjoisella pallonpuoliskolla entistä tarkemmin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Väitöstyö tarkastettiin Helsingin yliopistossa 21.11.","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"FM Tomi Karppisen väitöstyö \"Remote sensing of atmospheric gases at high northern latitudes\" tarkastettiin Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa 21.11.2025. Vastaväittäjänä toimi tohtori ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Cyril Crevoisier","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":", CNRS, Ecole polytechnique, ja kustoksena ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Timo Vesala","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"tutkija Tomi Karppinen, Ilmatieteen laitos, p. 040 126 3880. Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Väitöskirja on saatavilla ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://helda.helsinki.fi/handle/10138/603259"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Helda-tietokannassa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Ilmasto","Avaruus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6BalW5gRcGVuHWZ1cSBRPr","type":"Entry","createdAt":"2025-12-18T13:52:11.685Z","updatedAt":"2025-12-18T13:52:11.685Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":20,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Joulun menoliikenne käynnistyy lauhassa säässä – jouluviikolla kylmenee","leadParagraph":"Lapissa ajokeli voi olla lähipäivinä huono lumisateen ja sään lauhtumisen takia. Jouluviikolla pakkaslukemia mitataan koko maassa, ja maa voi saada valkean peitteen etelässäkin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"GDTgJfLTYA554NuL0KzqT","type":"Entry","createdAt":"2020-12-21T13:37:20.139Z","updatedAt":"2023-01-30T13:11:44.542Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Liikenne talvi joulu lumi jää Shutterstock LVM:n kuvapankki","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5Oc0NdpCvazIc1yUGJilAR","type":"Asset","createdAt":"2020-12-21T13:37:04.816Z","updatedAt":"2020-12-21T13:37:04.816Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Liikenne talvi joulu lumi jää Shutterstock LVM:n kuvapankki","description":"Kuva: Shutterstock","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5Oc0NdpCvazIc1yUGJilAR/22907e2f20ef43f6fb95cbba5861d32c/Autot_talvisella_tiell___Shutterstock_www.jpg","details":{"size":311445,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Autot talvisella tiellä Shutterstock www.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Autoja liikenteessä lumisateessa.","plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen torstaina 18. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan joulun menoliikenne alkaa maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen pilvisessä, paikoin sumuisessa tai tihkusateisessa säässä. Suomeen saapuu perjantaina aamupäivällä lounaasta sadealue, joka liikkuu iltapäivän aikana maan keskiosaan ja siitä edelleen koilliseen saapuen Lappiin myöhemmin illalla. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sade tulee enimmäkseen vetenä, sillä lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa +2:n ja +7 asteen välillä. Keski- ja Pohjois-Lapissa lämpötila vaihtelee enimmäkseen ‒5:n ja ‒15 asteen välillä, mutta lämpötilan nollaraja nousee päivän aikana Keski-Lapin tasolle. Illalla Lappiin saapuvat sateet ovat olomuodoltaan vaihtelevia: Keski- ja Pohjois-Lapissa sataa lunta tai märkää lunta, Etelä-Lapissa osa sateista tulee vetenä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Ajokeli voi olla maan pohjoisosassa perjantaiyöstä alkaen huono tai erittäin huono lumisateen ja sään lauhtumisen takia. Jalkakäytävät voivat olla myös paikoin liukkaita pohjoisessa, kun vesisade tai sulamisvesi muodostaa liukkaan pinnan jäisten jalkakäytävien päälle\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Jani Parviainen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauhan ja sateisen sään takia tämänhetkinen lumipeite sulanee täysin maan keskiosasta sekä osin myös Pohjois-Pohjanmaan länsiosasta loppuviikon aikana.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sunnuntaina sää muuttuu talvisemmaksi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauantaina matalapaine väistyy Lapin yltä vähitellen itään; sateet vähenevät ja muuttuvat hajanaisiksi koko maassa. Maan etelä- ja keskiosassa tulee ajoittain tihku- tai vesikuuroja. Lapissa sataa edelleen lunta, ja ajokeli jatkuu huonona etenkin Keski- ja Pohjois-Lapissa. Lämpötiloissa ei ole odotettavissa suurta muutosta perjantaihin verrattuna.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sunnuntain ja maanantain aikana säätyyppiin on tulossa muutos talvisempaan suuntaan, kun tuuli alkaa vähitellen kääntyä pohjoiseen ja Suomeen alkaa virrata kylmempää ja kuivempaa ilmaa. Alkuviikolla lämpötila on suuressa osassa maata ‒1:n ja ‒15 asteen välillä, maan pohjoisosassa pakkanen voi kiristyä ajoittain jopa 20:n ja 30 pakkasasteen välille. Rannikolla voidaan päivisin käydä nollan tuntumassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pohjoisvirtauksessa liikkuu alkuviikolla paikoin heikkoja lumikuuroja, ja jouluaattonakin saadaan mahdollisesti heikkoja lumisateita. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Sateiden jälkeen maassa voi olla paikoin ohut lumipeite maan etelä- ja keskiosassa, ja toisaalta pakkasen muodostama kuura voi värjätä maan valkoiseksi, joten joulu ei välttämättä ole musta\", Parviainen sanoo. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Täysin varma valkea joulu löytynee Lapista, jossa lumensyvyys on tällä hetkellä monin paikoin yli 50 senttimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulun säätilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5Wgh6GfYWVMG3UVk77K2wS","type":"Entry","createdAt":"2025-12-15T08:50:09.780Z","updatedAt":"2025-12-15T08:53:24.522Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":45,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Uusi aineisto tarjoaa entistä tarkempaa ilmastodataa arktiselta alueelta","leadParagraph":"EU:n Copernicus-ilmastopalvelu on julkaissut uutta ilmastodataa arktiselta alueelta vuosilta 1986–2023. Aineisto antaa tutkijoille ja päättäjille paremmat työkalut sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen analysointiin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6xrO7w1XkbeqyphLF0qzTI","type":"Entry","createdAt":"2021-03-24T10:20:11.909Z","updatedAt":"2021-03-24T10:20:11.909Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Adobe Stock havumetsä boreal forest","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"DZunra6s8MEthPSZRMHOx","type":"Asset","createdAt":"2021-03-24T10:19:57.811Z","updatedAt":"2025-08-26T13:19:16.424Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":3,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Adobe Stock havumetsä boreal forest","description":"Havumetsä, talvi, pohjoinen. Kuva: Adobe Stock.","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/DZunra6s8MEthPSZRMHOx/42c0d48d20d44552a5f34f19936323cb/AdobeStock_242325730.jpg","details":{"size":106526,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_242325730.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Adobe Stock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma. Siksi tieto arktisen alueen ympäristön muutoksista on olennaista maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen seurannassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Copernicus-ilmastopalvelu on julkaissut ensimmäisen osan toisen sukupolven CARRA2-uusanalyysistä (","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Copernicus Arctic Regional Reanalysis","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"). Uusi aineisto kattaa koko arktisen alueen, ja se on merkittävä askel eteenpäin sään ääri-ilmiöiden ja ilmaston vaihtelun seurannassa koko arktisella alueella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"CARRA2 on arktisen alueen suurennuslasi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"CARRA2 rakentuu edeltäjänsä CARRA1-uusanalyysin pohjalle, joka julkaistiin vuonna 2021. CARRA1 keskittyi arktisen alueen eurooppalaisiin osiin, kun taas CARRA2 kattaa koko arktisen alueen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"CARRA-data hyödyntää tunnettua maailmanlaajuista ERA5-uusanalyysiä ja toimii sen “suurennuslasina” arktisella alueella: aineisto paljastaa alueelta yksityiskohtia, joita ei aiemmin ollut mahdollista nähdä. Aineistonerottelukyky on 2,5 kilometriä, mikä on suuri parannus verrattuna globaaliin ERA5-uusanalyysiin, jonka erottelukyky on 31 kilometriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ERA5-uusanalyysiin verrattuna CARRA2 sisältää myös paremman kuvauksen lumesta, merijäästä ja jäätiköistä sekä tuhansia uusia havaintoja pohjoiselta pallonpuoliskolta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ensimmäinen julkaisu kattaa 24 valittua vuotta vuosien 1986 ja 2023 välillä ja se on saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://cds.climate.copernicus.eu/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Climate Data Store -palvelusta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". Lopullinen aineisto (1986–2025) julkaistaan vuonna 2026, ja vuodesta 2027 lähtien päivitykset tulevat saataville reaaliaikaisesti.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Paikalliset sään ääri-ilmiöt voidaan kuvata tarkasti","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"CARRA2-aineiston korkea erottelukyky mahdollistaa paikallisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden, myrskyjen ja ennätyslämpötilojen, tarkan kuvauksen tavalla, joka ei aiemmin ole ollut mahdollista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Esimerkkejä tästä ovat muun muassa tarkka analyysi Norjaa uudenvuodenaattona 1992 koetelleesta myrskystä, Huippuvuorten vuoden 2016 rankkasateista sekä Grönlannin ennätyslämpimästä toukokuusta 2012. Kaikissa tapauksissa CARRA2 osoittautui huomattavasti tarkemmaksi kuin ERA5.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2QHQ7513HiY29GjvNSliys","type":"Entry","createdAt":"2025-12-15T08:39:30.878Z","updatedAt":"2025-12-15T08:44:36.584Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":17,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Huippuvuorten sade 2016 CARRA","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"9jDjrQ1mtBkJfYUPgGczW","type":"Asset","createdAt":"2025-12-15T08:39:08.507Z","updatedAt":"2025-12-15T08:39:08.507Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Huippuvuorten sade 2016 CARRA","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/9jDjrQ1mtBkJfYUPgGczW/10968ba4bccf2783b0b96bd17b7b91f0/Picture1.png","details":{"size":210589,"image":{"width":642,"height":267}},"fileName":"Picture1.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kolme karttakuvaa. Vasemmanpuoleisessa ja keskimmäisessä kuvassa sateen maksimimäärä on 181 ja 210 millimetriä, oikeanpuoleisessa kuvassa se on 47 millimetriä.","plainTextImageCaption":"Esimerkki 24 tunnin rankkasateista Huippuvuorilla 7.-8.11.2016. Mustat numerot kuvaavat sademäärän maksimiarvoja. CARRA1- ja CARRA2-aineistoissa sadekertymien alueellinen vaihtelu on samankaltaista, ja maksimiarvot ovat realistisempia kuin ERA5:ssa. Lähde: CARRA.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"55YPJdEB248lbLCjQqu3hP","type":"Entry","createdAt":"2025-12-15T08:42:34.544Z","updatedAt":"2025-12-15T08:42:34.544Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Toukokuun lämpötila Grönlannissa 2012 CARRA","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"77OiNOR0Bp723NpywNSd6y","type":"Asset","createdAt":"2025-12-15T08:40:57.962Z","updatedAt":"2025-12-15T08:40:57.962Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Toukokuun lämpö Grönlannissa 2012 CARRA","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/77OiNOR0Bp723NpywNSd6y/83eb881046a505e686a3764e12fe5406/Picture2.png","details":{"size":511985,"image":{"width":1200,"height":456}},"fileName":"Picture2.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kaksi karttakuvaa. Vasemmanpuoleisessa lämpötilat erottuvat hienojakoisemmin kuin oikeanpuoleisessa.","plainTextImageCaption":"CARRA2 (vasemmalla) ja ERA5 (oikealla) toukokuun lämpimimpänä päivänä vuonna 2012 Grönlannissa. Lähde CARRA.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aineisto tukee tutkimusta ja päätöksentekoa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"CARRA2 tarjoaa entistä tarkempaa dataa ilmastonmuutostutkimukseen ja auttaa yrityksiä, viranomaisia ja tutkijoita tekemään parempia päätöksiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja infrastruktuurin kehittämisessä arktisella alueella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“CARRA2-aineiston julkaisu on tärkeä askel luotettavan ilmastotiedon toimittamisessa koko arktiselle alueelle. Parannettu maantieteellinen kattavuus ja yksityiskohtainen fysikaalinen kuvaus antavat meille ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata sekä pieniä että suuria muutoksia alueella,” toteaa Copernicus-ilmastopalvelun johtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Carlo Buontempo","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"CARRA2-projektia rahoittaa EU:n ilmastopalvelu, ja sen toteutuksesta vastaa Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) Euroopan komission puolesta. Työtä johtaa Norjan ilmatieteen laitos, ja kumppaneina ovat Tanskan, Ruotsin, Islannin, Suomen ja Ranskan ilmatieteen laitokset sekä Tanskan ja Grönlannin geologinen tutkimuskeskus.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"tutkija Kerttu Kouki, Ilmatieteen laitos, p. 0295 394 212. Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://cds.climate.copernicus.eu/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Copernicus: Climate Data Store -palvelu (englanniksi)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6MB770ei76kSeLE2BXRb6i","type":"Entry","createdAt":"2025-12-15T08:48:15.485Z","updatedAt":"2025-12-15T08:48:15.485Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"CARRA-aineiston alueellinen kattavuus","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2coU5oSWude1nvuztz4Egj","type":"Asset","createdAt":"2025-12-15T08:46:29.760Z","updatedAt":"2025-12-15T08:46:29.760Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"CARRA-aineiston alueellinen kattavuus","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2coU5oSWude1nvuztz4Egj/5a87e62713334b96832bf613db66beb4/Picture3.png","details":{"size":398727,"image":{"width":593,"height":582}},"fileName":"Picture3.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Karttakuva, johon on merkitty aineiston kattavuus. Merkitty alue on koko arktinen alue.","plainTextImageCaption":"CARRA2-aineiston alueellinen kattavuus sekä CARRA1-aineiston alueellinen kattavuus (CARRA-West ja CARRA-East). Lähde: CARRA.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3oNVtLlbsJbIp1rGHmZUaI","type":"Entry","createdAt":"2025-12-11T11:38:40.054Z","updatedAt":"2025-12-11T11:38:40.054Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Viikonlopulle tiedossa aurinkoa, pakkasta ja lumisateita","leadParagraph":"Sää kylmenee loppuviikoksi, mutta lauhtuu jälleen ensi viikon alussa. Maa muuttuu monin paikoin valkeaksi etelässäkin lumisateiden myötä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6cliRCI9StGYxWrj7MooHR","type":"Entry","createdAt":"2024-05-07T06:38:49.758Z","updatedAt":"2024-05-07T06:38:49.758Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ihminen talvi FI 1200px Kuva: MBNEWS / Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5bhGeFndWazl6axe0oEC4F","type":"Asset","createdAt":"2024-05-07T06:37:57.169Z","updatedAt":"2024-05-07T06:37:57.169Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Nainen lenkillä Oulussa talvella 1200px Kuva: MBNEWS / Shutterstock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5bhGeFndWazl6axe0oEC4F/ff095740fb25f8aaffecd757584fdbc0/Nainen_lenkill__Oulussa_talvella_1200px.jpg","details":{"size":69223,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Nainen lenkillä Oulussa talvella_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: MBNEWS / Shutterstock","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen torstaina 11. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan sää kylmenee loppuviikoksi koko maassa ja aurinkokin pääsee näyttäytymään pitkän pilvisemmän jakson jälkeen. Viikonlopun aikana pilvisyys lisääntyy vähitellen lännestä alkaen ja samalla tulee hajanaisia lumisateita maan länsiosaan painottuen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Länsirannikon tuntumassa sataa lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön aikana lunta 2–8 senttimetriä. Idässä ja pohjoisessa on tällöin vielä osaksi selkeää ja poutaa; pilvisyys alkaa lisääntyä vasta sunnuntain kuluessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sunnuntaina päivällä lännestä saapuu uusi lumisadealue, joka leviää illan ja maanantain vastaisen yön aikana suureen osaan maata. Tästä sadealueesta lunta sataa 3–10 senttimetriä länteen painottuen. Aivan itärajan tuntumassa lunta sataa vähemmän. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Ensi viikon alussa uutta lunta on kertynyt maahan melko laajalti 5–10 senttimetriä, lännessä paikoin noin 15 senttiä\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Jari Tuovinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lämpötila painuu pakkaselle perjantaiaamusta alkaen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Pakkasta on Lapissa 15‒30 astetta, maan keskivaiheilla 5‒15 astetta ja etelässä 2‒8 astetta. Lauantaina ja sunnuntaina maan länsiosassa on pikkupakkasta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lapissa on lunta poikkeuksellisen paljon ajankohtaan nähden ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sää alkaa lauhtua merkittävästi ensi viikon alussa. Jo maanantaina lounaassa ylletään paikoin yli +5 asteen, ja tiistaina lämpöasteet valtaavat laajemmin maan etelä- ja keskiosaa. Pohjoisessa on vielä alkuviikosta pakkasta, sää tosin lauhtuu viikonlopun lukemista. Etenkin maan etelä- ja länsiosassa sää näyttäisi pysyvän reilummin plusasteilla myös viikon edetessä samalla kun sateiden olomuoto muuttuu vetisemmäksi. Idässä ja pohjoisessa lämpötila on ainakin osan vuorokaudesta pakkasella, selvimmin Lapissa. Myös sateiden olomuoto pysyy pääosin lumena ainakin ensi viikon puoliväliin asti. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennen viikonlopun sateita lumiraja kulkee likimain Etelä-Savosta Keski-Suomen kautta Kokkolan tienoille. Tämän rajan eteläpuolella on pääosin lumetonta. Eniten lunta on Länsi-Lapissa: Pellossa, Ylitorniolla ja Kittilän Pokassa lunta on 55 senttimetriä eli lumimäärä on vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen suuri. Myös muualla Lapissa 20–40-senttiset nietokset ovat ajankohtaan nähden tavanomaista suuremmat. Lapin eteläpuolella lunta on 2–10 senttimetriä tavanomaista vähemmän, mutta tilanne näyttää korjaantuvan ainakin osin viikonlopun aikana.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvisään tilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7juHm3A6WZTR4olO7eY3s8","type":"Entry","createdAt":"2025-12-09T03:00:09.769Z","updatedAt":"2025-12-09T03:00:09.769Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":16,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Marraskuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin","leadParagraph":"Copernicus-ilmastopalvelun mukaan marraskuu 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Vuodesta 2025 näyttää muodostuvan mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"xPRVho4zZA7RVM8WrtDyw","type":"Entry","createdAt":"2025-11-03T11:39:00.192Z","updatedAt":"2025-11-03T11:39:00.192Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Marraskuu Helsingissä Kaisa Ryynänen 1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5HEA4kaoVkTKSU3sL1OH2W","type":"Asset","createdAt":"2025-11-03T11:38:38.657Z","updatedAt":"2025-11-03T11:38:38.657Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Marraskuu Helsingissä Kaisa Ryynänen 1200x675","description":"syksy, kaupunki, marraskuu","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5HEA4kaoVkTKSU3sL1OH2W/e3523779c20441164539020896f1bb82/IMG_0392_cropped_1200x675.jpg","details":{"size":137267,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"IMG_0392_cropped_1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Kaisa Ryynänen.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 14,02 °C, mikä on 0,65 °C enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskimääräinen lämpötila marraskuussa. Marraskuu oli 1,54 °C lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (1850–1900) keskiarvo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Erityisen suuria lämpötilapoikkeamia mitattiin Pohjois-Kanadassa ja Jäämeren alueella. Kaakkois-Aasiassa marraskuuta leimasivat trooppiset syklonit, jotka aiheuttivat laajoja tulvia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Euroopassa marraskuu oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin. Lämpimintä oli Itä-Euroopassa, Venäjällä, Balkanilla ja Turkissa, kun taas Suomen ja Ruotsin pohjoisosissa oli tavanomaista viileämpää.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun 2025 keskimääräinen maailmanlaajuinen meriveden pintalämpötila oli 20,42 °C, mikä on mittaushistorian neljänneksi korkein arvo marraskuulta. Arktisen merijään laajuus oli marraskuussa 12 % tavanomaista pienempi, mikä on mittaushistorian toiseksi pienin marraskuun arvo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Ensimmäistä kertaa näyttää siltä, että kolmen peräkkäisen vuoden, 2023, 2024 ja 2025, keskilämpötila on yli 1,5 astetta korkeampi verrattuna esiteolliseen aikaan. Tämä kertoo lämpenemisen jatkuneen nopeasti”, sanoo ryhmäpäällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Anna Luomaranta ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuussa Lapissa oli kylmää, muualla maassa lauhaa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/0TMhNjxxSJTxlhuGL9CH1"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" marraskuun keskilämpötila vaihteli Suomessa lounaissaariston noin +6 asteesta Käsivarren Lapin noin ‒11 asteeseen. Lapissa keskilämpötila oli tavanomaista matalampi, pääosin 2–3 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvon alapuolella. Muualla maassa keskilämpötila oli 1–3 astetta tavanomaista korkeampi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ryhmäpäällikkö Anna Luomaranta, Ilmatieteen laitos, p. 050 383 5358. Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://climate.copernicus.eu/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)","marks":[{"type":"underline"},{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastollinen vertailukausi 1991–2020","marks":[{"type":"underline"},{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5WVBvnffKST70T9wNhdNuM","type":"Entry","createdAt":"2025-12-05T12:33:16.873Z","updatedAt":"2025-12-05T12:33:16.873Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"SOHO-satelliitti on tutkinut Aurinkoa ja sen ympäristöä jo 30 vuotta","leadParagraph":"Aurinkoa ja sitä ympäröivää heliosfääriä tutkiva SOHO-satelliitti on saavuttanut 30 vuoden merkkipaalun. 2. joulukuuta 1995 avaruuteen laukaistu satelliitti on mullistanut tieteellisen käsityksen Auringosta. Valtaosa sen mittalaitteista on yhä käytössä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1FG0KxzjvW0zb1b7dozemR","type":"Entry","createdAt":"2025-12-05T12:31:24.426Z","updatedAt":"2025-12-05T12:31:24.426Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"SOHO ESA NASA FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"PZCvFWhzlwwgGXh3so5KY","type":"Asset","createdAt":"2025-12-05T12:27:48.181Z","updatedAt":"2025-12-05T12:27:54.382Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"SOHO ESA NASA lowres","description":"SOHO, satelliitti","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/PZCvFWhzlwwgGXh3so5KY/16d2fcb26a01c101a061d9bbcaf445fc/SOHO_1200_lowres.jpg","details":{"size":77636,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"SOHO_1200_lowres.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Taiteilijan näkemys SOHO-satelliitista. Kuva: ESA/ATG medialab (satelliitti) ja ESA/NASA SOHO (Aurinko).","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"SOHO (","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Solar and Heliospheric Observatory","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":") on Euroopan avaruusjärjestön ESAn ja Yhdysvaltain avaruushallinto NASAn yhteishanke. ESA toimitti satelliitin ja kaksitoista mittalaitetta, joista yhdeksän oli eurooppalaisia. NASA toimitti kolme mittalaitetta, kantoraketin ja vastasi lennonjohtotoiminnoista Goddardin avaruuslentokeskuksessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"SOHOn laukaisu vuonna 1995 oli niin tarkka, että satelliitin ei tarvinnut tehdä ratakorjauksia. Tarkka laukaisu säästi satelliitin polttoainetta niin paljon, että alkuperäisen kolmen vuoden sijaan se voisi olla käytössä yli 70 vuotta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomella on ollut keskeinen rooli hankkeessa alusta lähtien. Turun yliopisto kehitti SOHOn ERNE-mittalaitteen. Ilmatieteen laitos puolestaan rakensi suurimman osan SWAN-mittalaitteesta yhdessä VTT:n ja suomalaisten yritysten kanssa. Mittalaite rakennetiin yhteistyössä ranskalaisen tutkimuslaitoksen kanssa, joka vastaa laitteen tieteellisestä johdosta ja datan analyysistä. Ilmatieteen laitos vastasi muun laitteiston ja ohjausjärjestelmien kehittämisestä ja on operoinut SWANia koko sen mission ajan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"SOHO vei Auringon ja avaruussään tutkimuksen uudelle tasolle","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"SOHO on syventänyt merkittävästi tietoa Auringon sisäisestä rakenteesta, magneettisesta aktiivisuudesta ja niiden vaikutuksista aurinkokuntaan. Havainnot ovat paljastaneet lämpötilakerroksia, kaasun virtausta ja monimutkaisia pyörimisliikkeitä sekä valaisseet energiankulkua, joka synnyttää auringonpilkkuja, magneettimyrskyjä, nopeita aurinkotuulivirtoja ja koronan massapurkauksia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tulokset ovat parantaneet avaruussään ennustettavuutta, auttaneet sähköverkkojen ja satelliittioperaattorien varautumista ja tukeneet myös ilmastotutkimusta, jossa tarkastellaan Auringon säteilyvaihteluiden vaikutuksia Maahan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"SWAN-mittalaite on tuottanut vuodesta 1995 alkaen kolmiulotteisia karttoja aurinkotuulesta tarkkailemalla, miten Auringon lähettämä Lyman-alfa-säteily vuorovaikuttaa tähtienvälisen vedyn kanssa. Pitkä mittaussarja useiden aurinkosyklien ajalta paljastaa Auringon pallonpuoliskojen välisiä eroja, syklivaihteluita ja heliosfäärin rakenteen yksityiskohtia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mission alkuvaiheessa SWAN havaitsi myös Maan ilmakehästä karkaavaa vesihöyryä aina Kuun radalle saakka.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Komeettalöytöjä ja uusia varoitusmahdollisuuksia – ja tutkimus jatkuu yhä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"SOHO on löytänyt yli 5 000 aiemmin tuntematonta komeettaa, pääosin LASCO-koronografilla. Yli 3 700 SWAN-kuvassa on nähty komeettojen jälkiä, ja useita niistä on nimetty SWAN-löytöjen mukaan. Havaintojen avulla on voitu selvittää komeettojen tuottamaa vedenmäärää ja saatu yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi PanSTARRS- ja LEONARD-komeettojen hajoamisesta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"SWANin havaitsemat ultraviolettisäteilyn muutokset ja energiapurkaukset paljastavat myös Auringon Maasta näkymättömällä puolella tapahtuvia voimakkaita purkauksia. Kun Auringon pyörimisnopeus tunnetaan, näistä voidaan saada useiden päivien ennakkovaroitus. Tämä on huomattavasti pidempi ennakointiaika kuin mitä Maan pinnalta tehtävistä havainnoista voidaan saada.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koska suurin osa mittalaitteista toimii edelleen eikä täysimittaista korvaajaa ole toistaiseksi laukaistu avaruuteen, ESA ja NASA ovat päättäneet jatkaa SOHO-missiota ainakin vuoteen 2026 asti.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Walter Schmidt, Ilmatieteen laitoksen eläköitynyt tutkimuspäällikkö, p. 050 324 3107. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@saunalahti.fi.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ari-Matti Harri, avaruuden ja havaintoteknologioiden tutkimusyksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 4632. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.esa.int/Science_Exploration/Space_Science/SOHO"},"content":[{"nodeType":"text","value":"ESA: Solar and Heliospheric Observatory mission (SOHO)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s41550-025-02687-4"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen katsausartikkeli Nature Astronomy -julkaisussa: SOHO’s 30-year legacy of observing the Sun","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Avaruus","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3Vk88sYKkSCsgen9LvRMdM","type":"Entry","createdAt":"2025-12-04T10:10:09.238Z","updatedAt":"2025-12-04T10:10:09.238Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Itsenäisyyspäivää vietetään pilvisessä säässä","leadParagraph":"Maan etelä- ja keskiosassa on odotettavissa vesi- ja räntäsadetta. Lämpötila on enimmäkseen nollan tuntumassa tai sen yläpuolella, Lapissa on pakkasta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1Nq09TOdx4VfXKnb5w0HOS","type":"Entry","createdAt":"2025-12-04T10:07:05.183Z","updatedAt":"2025-12-04T10:07:05.183Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Suomen liput itsenäisyyspäivä Pixabay 1200px FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7dVBD6oVZ9Cs6gJso4Xukv","type":"Asset","createdAt":"2025-12-04T10:06:23.257Z","updatedAt":"2025-12-04T10:06:23.257Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"suomen liput itsenäisyyspäivä pixabay","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7dVBD6oVZ9Cs6gJso4Xukv/b486e798bf87e1119de1aba1d6626605/suomen_liput_itsenÃ_isyyspÃ_ivÃ__pixabay.jpg","details":{"size":205541,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"suomen_liput_itsenäisyyspäivä_pixabay.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Pixabay."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen torstaina 4. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan itsenäisyyspäivänä on suuressa osassa maata pilvistä, paikoin esiintyy sumua. Itsenäisyyspäivän illaksi etelästä saapuu sadealue maan etelä- ja keskiosaan. Sade tulee enimmäkseen vetenä, mutta maan keskiosassa sataa räntää, mahdollisesti myös lunta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Maan pohjoisosassa on enimmäkseen poutaista: Lapissa voi tulla paikoin heikkoa lumisadetta, mahdollisesti myös jäätävää tihkua. Kohtalainen idänpuoleinen tuuli vallitsee suuressa osassa maata päivän ja illan aikana.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Vettä sataa vuorokauden aikana lounaassa noin 5–10 millimetriä, muulla sadetta kertyy noin 1–5 milliä. Maan keskiosassa voi sataa muutama senttimetri lunta illan ja yön aikana\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Ville Siiskonen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lämpötila on lauantaina maan eteläosassa +1:n ja +4 asteen välillä. Maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lämpötila pysyttelee enimmäkseen nollan tienoilla. Lapissa lämpötila on -1:n ja -10 asteen välillä, mutta aivan maakunnan koillisosassa pilvipeitteen rakoillessa lämpötila voi laskea -10:n ja -20 asteen välille. Yleisesti lämpötila on ajankohtaan nähden hieman pitkän ajan keskiarvon yläpuolella.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Myös viime vuonna itsenäisyyspäivä oli pilvinen","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Viime vuonna itsenäisyyspäivänä lämpötila kohosi päivällä länsipainotteisesti hieman nollan yläpuolelle, mutta idässä oltiin päivälläkin pakkasella. Lunta oli Keski- ja Pohjois-Lapissa 20–40 senttimetriä, muualla maassa pääosin 1–10 senttimetriä. Lunta kertyi päivän mittaan yleisesti muutamia senttejä, mutta lounaassa sade tuli vetenä, ja siellä vähäinen lumi suli pois.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tilastojen valossa itsenäisyyspäivänä lämpötila on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosissa hieman suojan puolella, maan itä- ja pohjoisosissa on yleensä pakkasta. Lapissa on öisin usein yli -10 astetta; etelässä ja lännessäkin lämpötila on yleensä yöllä pakkasen puolella. Lunta on yleensä koko maassa rannikkoseutuja ja maan lounaisosaa lukuun ottamatta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomen historiaan mahtuu sään puolesta monenlaisia itsenäisyyspäiviä. Erityisen kylmää oli muun muassa vuosina 1973 ja 1985, joista jälkimmäisenä Sallassa mitattiin -37,6 astetta. Lauhimmat itsenäisyyspäivät ovat olleet vuonna 2015, jolloin Maarianhaminassa mitattiin 11,1 astetta, sekä vuonna 2006, jolloin Salossa mitattiin 10,8 astetta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/itsenaisyyspaiva"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Itsenäisyyspäivän säät","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/itsenaisyyspaiva-1917"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Sää Suomen itsenäistyessä 6.12.1917","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4szf9AZvyRC7xxiiK0nDoN","type":"Entry","createdAt":"2025-12-04T06:30:10.361Z","updatedAt":"2025-12-04T06:30:10.361Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Pohjoismainen konferenssi kokoaa hydrologian asiantuntijat Ahvenanmaalle elokuussa 2026","leadParagraph":"Digital Waters -lippulaiva ja Nordic Association for Hydrology (NHF) järjestävät seuraavan Pohjoismaisen hydrologian alan konferenssin elokuussa Ahvenanmaalla.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2c1bk0TcEK52mmzD6N6gCO","type":"Entry","createdAt":"2024-06-01T07:12:20.624Z","updatedAt":"2024-06-01T07:12:20.624Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kuivuus Sofie Kåll AdobeStock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3utekGlntsYnRGdgn41UFq","type":"Asset","createdAt":"2023-12-11T07:42:04.695Z","updatedAt":"2025-12-03T15:11:31.823Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":19,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kuivaa saaristoa Ahvenanmaalla Sofie Kåll stock.adobe.com","description":"Kesä, kuivuus, Ahvenanmaa, helle, saaristo, Sofie Kåll AdobeStock 554061845","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3utekGlntsYnRGdgn41UFq/46e803caa0334b75fdeed1bcb19cb20c/AdobeStock_554061845_lowres.jpg","details":{"size":110680,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_554061845_lowres.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Sofie Kåll / AdobeStock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Konferenssin teemana on digitaaliset ratkaisut hydrologiassa ja kestävässä vesienhallinnassa. Tilaisuudessa tarkastellaan digitaalisten työkalujen ja menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia vesivaroihin, vedenlaatuun, ekohydrologiaan sekä päätöksenteon tukijärjestelmiin liittyen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ohjelmassa on kutsuluentoja sekä suullisia ja posteriesityksiä, ja konferenssi toivottaa tervetulleiksi monipuoliset hydrologian alan tutkimusaiheet.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"NHC2026-konferenssi järjestetään 18.–20. elokuuta 2026 Maarianhaminassa, Ahvenanmaalla. Tapahtumapaikkana toimii kulttuuri- ja kongressikeskus Alandica.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja ja ilmoittautuminen:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://ssl.eventilla.com/nhc2026-fin"},"content":[{"nodeType":"text","value":"NHC2026-tapahtuman sivusto (englanniksi)","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"DIWA-lippulaiva tarjoaa tietoa vesistöjen muutoksista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://digitalwaters.fi/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Digital Waters -lippulaivassa (DIWA)","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" tutkitaan muun muassa sitä, miten ilmastonmuutos tai ihmisten toiminta vaikuttaa vesistöihin. Ilmatieteen laitos vastaa hankkeessa lumen osuudesta ja laitoksen roolina on parantaa lumen mallinnus- ja mittausmenetelmiä sekä muun muassa tutkia, kuinka lumi vaikuttaa vesivaroihin.","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3kmT65Jh4vox9D0cmfaJZX","type":"Entry","createdAt":"2025-12-03T12:00:09.674Z","updatedAt":"2025-12-03T12:00:09.674Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Uudet karttatyökalut tarjoavat tarkkaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja kaupunkien pienilmastosta","leadParagraph":"Miten ilmastonmuutos etenee maakunnittain seuraavien vuosikymmenten aikana? Missä suomalaiskaupungeissa syntyy kuumia lämpösaarekkeita jo nyt? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy tietoa uusista karttatyökaluista, jotka ovat maksutta kaikkien käytettävissä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3u3CmbGaNJscIB4PNJZ7R3","type":"Entry","createdAt":"2023-12-21T12:26:42.732Z","updatedAt":"2023-12-21T12:26:42.732Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kuva Paavalinkirkon tornista Helsingissä","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2IIuTdgAwaLbLqcyaHfZLc","type":"Asset","createdAt":"2023-12-21T12:26:10.369Z","updatedAt":"2025-12-03T08:26:47.985Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":16,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Hermanni ja Arabia Paavalinkirkon tornista","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2IIuTdgAwaLbLqcyaHfZLc/1ca945b0195bf0d2d84f6f7beb9fca3a/Hermanni_Arabia_Paavalinkirkosta_TuijaVuorinen_lowres.jpg","details":{"size":91805,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Hermanni_Arabia_Paavalinkirkosta_TuijaVuorinen_lowres.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Kuvassa kaupunkinäkymä Paavalinkirkon tornista kuvattuna Helsingistä.","plainTextImageCaption":"Kuva: Tuija Vuorinen","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitos on julkaissut kaksi uutta avointa karttatyökalua, jotka tarjoavat entistä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa Suomen muuttuvasta ilmastosta ja kaupunkien pienilmastoista. Työkalut auttavat kaupunkeja, kuntia ja muita toimijoita tekemään tietoon perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, kaupunkisuunnittelussa ja riskienhallinnassa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"“Tarve entistä tarkemmalle ja alueelliselle ilmastotiedolle kasvaa nopeasti. Uudet karttatyökalut tuovat ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyviksi tavalla, joka palvelee sekä päätöksentekijöitä että tavallisia kansalaisia”, sanoo yksikönpäällikkö ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Hilppa Gregow","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Ilmatieteen laitokselta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Työkalut on rakennettu osana Tarkempaa alueellista palvelua Suomen ilmastosta -projektia (TAPSI), jota on rahoittanut LähiTapiola.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"“Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja voimistuminen näkyvät meille jo nyt lisääntyneinä korvausmenoina. Rahoittamalla hanketta halusimme mahdollistaa, että kunnat, kaupungit ja yritykset pystyisivät nykyistä helpommin tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia omalla alueellaan. Vain tietoa ja ymmärrystä lisäämällä voimme vahvistaa varautumista muuttuvaan ilmastoon”, toteaa ilmastoasiantuntija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Suvi Järvinen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" LähiTapiolasta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Näin Suomi lämpenee eri maakunnissa","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":" ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/suomen-alueelliset-ilmastonmuutosskenaariot"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomen alueelliset ilmastonmuutosskenaariot -karttatyökalu ","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"esittää maakuntakohtaisia arvioita lämpötilan ja sademäärän muutoksista eri ilmastonmuutosskenaarioihin perustuen. Karttavisualisoinnit ja aikasarjat tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden tarkastella ilmaston kehittymistä Suomen eri osissa lähivuosista vuosisadan loppuun ajallisesti aiempaa tarkemmin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Työkalu havainnollistaa, miten kuukausitasolla lämpötilan ja sademäärän arvioidaan muuttuvan eri skenaarioiden mukaan eri puolilla Suomessa. Paikallinen numeerinen tieto tekee ilmastonmuutoksesta konkreettisemman ja voi myös auttaa määrittämään sopeutumisen tavoitteita muuttuvaan ilmastoon aiempaa täsmällisemmin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Reaaliaikaista tietoa lämpötiloista ja kosteudesta eri kaupunginosista ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kaupunkisaaseuranta"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kaupunkisääseuranta-karttatyökalu ","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"näyttää reaaliaikaisia lämpötila- ja kosteushavaintoja Helsingin, Tampereen ja Rovaniemen uusista kaupunki-ilmaston mittareista, jotka on asennettu kaupunki-ilmastotutkimusta ja alueiden erilaisten piirteiden havainnointia silmällä pitäen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Interaktiivinen kartta ja 1–14 vuorokauden aikasarjat tekevät näkyviksi kaupunginosien väliset lämpötila- ja kosteuserot sekä sen, miten muun muassa viheralueet, liikenne, tuulensuunta ja -voimakkuus vaikuttavat kaupunginosien olosuhteisiin. Kartan avulla voi tunnistaa esimerkiksi kuumia kaupunginosia tai viileitä puistoalueita. Tietoa voi hyödyntää esimerkiksi viheralueiden kehittämisessä ja kuumuuden haittojen vähentämisessä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tampereen kaupunki on hyödyntänyt lämpötilahavaintoja Suomen ympäristökeskuksen vetämän Countecos-hankkeen ekosysteemiviilennyspalveluiden mallintamisessa sekä jo lainvoiman saaneen valtuustokauden 2021–2025 kantakaupungin vaiheyleiskaavan kaupunkivihreän kehittämisalueselvityksessä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Lämpötilamittausdata on erittäin keskeinen osa ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnittelua kaupunkiympäristössä”, sanoo paikkatietoasiantuntija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Erno Mäkinen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Tampereen kaupungilta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Hankkeen johtaja, yksikönpäällikkö Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 3510, etunimi.sukunimi@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmastoasiantuntija Suvi Järvinen, LähiTapiola, p. 044 461 0072, etunimi.sukunimi@lahitapiola.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Paikkatietoasiantuntija Erno Mäkinen, Tampereen kaupungin yleiskaavoitus, p. 044 423 5935, etunimi.sukunimi@tampere.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/suomen-alueelliset-ilmastonmuutosskenaariot"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomen alueelliset ilmastonmuutosskenaariot -karttatyökalu","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kaupunkisaaseuranta"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kaupunkisääseuranta-karttatyökalu","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tapsi"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tarkempaa alueellista palvelua Suomen ilmastosta -hanke (TAPSI)","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Sää","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2hNKUVSeRKwyVmCZz50K6r","type":"Entry","createdAt":"2025-12-03T08:05:55.152Z","updatedAt":"2025-12-03T11:23:51.918Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":35,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Vuoden 2025 lyhytikäinen otsoniaukko merkki oikeasta kehityssuunnasta","leadParagraph":"Etelämantereen otsoniaukko oli tänä vuonna pinta-alaltaan pienin viiteen vuoteen. Otsoniaukkokauden aikainen päättyminen ja pieni koko ovat rohkaiseva merkki siitä, että otsonikerros on hiljalleen toipumassa. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1ls17ImCbQpjflxRaGzHtK","type":"Entry","createdAt":"2022-05-04T07:59:21.316Z","updatedAt":"2022-05-04T07:59:21.316Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ilmakehä maapallo Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"74jdURZgy53ZAydnBPECvO","type":"Asset","createdAt":"2022-05-04T07:58:55.678Z","updatedAt":"2022-05-04T07:58:55.678Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"verkkoon ilmakehä maapallo Shutterstock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/74jdURZgy53ZAydnBPECvO/32b95c8b88a59b22d4c42de5b91a26d7/verkkoon_ilmakeh___maapallo.jpg","details":{"size":421880,"image":{"width":1200,"height":670}},"fileName":"verkkoon_ilmakehä_maapallo.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuoden 2025 Etelämantereen otsoniaukkokausi päättyi 1. joulukuuta, mikä merkitsee aikaisinta päättymistä sitten vuoden 2019. Tänä vuonna otsoniaukko oli pinta-alaltaan pienin viiteen vuoteen. Tämä oli jo toinen peräkkäinen vuosi, jolloin otsonikato oli vähäisempää kuin erityisen pitkäkestoisen otsonikadon vuosina 2020–2023. Tämä antaa uskoa siihen, että ilmakehän otsonikerros on vahvistumassa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Eteläisen pallonpuoliskon otsoniaukko muodostuu vuosittain keväällä. Sen voimakkuus ja laajuus määräytyy ilmakehän olosuhteiden perusteella. Tärkeimpiä tekijöitä ovat stratosfäärin lämpötila ja tuuliolosuhteet sekä ihmisperäiset otsonia tuhoavat yhdisteet. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Tämänvuotisen otsoniaukkokauden aikainen päättyminen ja suhteellisen pieni koko ovat rohkaiseva merkki siitä, että otsonikerros on hiljalleen toipumassa. Otsonia tuhoavien yhdisteiden kieltäminen on ollut elintärkeää otsonikerrokselle ja sen kautta koko maapallolle. Otsonikerroksen toipuminen on ajankohtainen esimerkki onnistuneesta kansainvälisestä yhteistyöstä ratkaistaessa globaaleja ympäristöhaasteita\", sanoo tutkija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Kaisa Lakkala","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Ilmatieteen laitokselta. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Montrealin pöytäkirja on suojellut katastrofilta ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vuonna 2025 otsoniaukko kehittyi suhteellisen varhain elokuussa, seuraten samankaltaista kehityskulkua kuin vuoden 2023 merkittävä otsoniaukko. Syyskuun alussa se saavutti suurimman pinta-alansa, 21 miljoonaa neliökilometriä, mikä on selvästi alle vuoden 2023 suurimman pinta-alan, 26 miljoonaa neliökilometriä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Syys- ja lokakuun ajan otsoniaukon koko pysyi merkittävänä, mutta marraskuun alkupuoliskolla sen pinta-ala pieneni nopeasti, mikä viittasi erityisen varhaiseen otsonikatokauden päättymiseen. Pienellä alueella kokonaisotsonimäärä jäi kuitenkin alle 220 Dobson-yksikön raja-arvon, ja näin ollen otsoniaukko säilyi marraskuun loppuun saakka päättyen 1. joulukuuta. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vuosien 2020–2023 suuret ja pitkäkestoiset otsoniaukot ovat muistutus siitä, että otsonikerroksen oheneminen olisi voinut edetä katastrofaaliselle tasolle ilman Montrealin pöytäkirjan ja sitä seuraavien kansainvälisten sopimusten rajoittavia toimia. Montrealin pöytäkirja säätelee otsonia tuhoavien yhdisteiden valmistusta ja käyttöä. Noin sadan säädellyn kemikaalin joukossa ovat muun muassa kloorifluorihiilivedyt (CFC-yhdisteet) eli freonit, joita käytettiin jäähdytyslaitteissa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitos mittaa otsonia Helsingissä, Jokioisissa ja Sodankylässä ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Otsonikerroksen tilaa ja Montrealin pöytäkirjan onnistumista seurataan tarkasti ympäri maapalloa. Ilmatieteen laitos tekee otsonimittauksia Helsingissä, Jokioisissa ja Sodankylässä. Ilmakehän luotauksilla ja maanpinnalla olevilla mittalaitteilla seurataan sekä lyhytaikaista että monivuotista otsonimäärän muuttumista. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Profiili- ja kokonaissarakemittaukset osoittavat merkittävän alhaisia otsoniarvoja esimerkiksi vuosina 1995–96, 2011 ja 2020. Tällöin pohjoinen napapyörre oli erityisen kylmä. Myös pohjoisella pallonpuoliskolla otsonikerroksen on ennakoitu toipuvan hiljalleen vuoden 1980 tasolle tämän vuosisadan puolenvälin tienoilla. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Otsonikerros suojaa maapalloa liialliselta auringon ultraviolettisäteilyltä, joten Montrealin pöytäkirjan toteutumista seurataan myös UV-säteilymittauksilla. Ilmatieteen laitos mittaa UV-indeksiä seitsemällä mittausasemalla eri puolilla Suomea. Lisäksi laitos seuraa otsonitilanteen kehitystä Etelämantereella Marambion tutkimusasemalla osana Argentiinan ja Suomen yhteistyötä. ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://fmiarc.fmi.fi/sub_sites/GUVant/index.html"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimusasemalla mitataan muun muassa UV-säteilyä","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ja otsonia sekä muita ilmakehän koostumuksen parametreja. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792, etunimi.sukunimi@fmi.fi. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://atmosphere.copernicus.eu/smallest-and-shortest-lived-ozone-hole-5-years-closes"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Copernicus-ilmastopalvelun vuoden 2025 Etelämantereen otsoniaukkoa koskeva uutinen","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/otsonikato"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Otsonikato","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"],"showEditedDatetime":false,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"0TMhNjxxSJTxlhuGL9CH1","type":"Entry","createdAt":"2025-12-01T09:35:46.363Z","updatedAt":"2025-12-01T09:35:46.363Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":22,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Syksy oli osassa maata poikkeuksellisen lämmin","leadParagraph":"Syksy oli mittaushistorian toiseksi lämpimin useilla Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla. Marraskuussa Suomi jakautui sään osalta kahteen: Lapissa oli kylmää, muualla maassa lauhaa.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6BDLrcgRQ9QpVIlnFzsp0J","type":"Entry","createdAt":"2025-12-01T09:27:13.758Z","updatedAt":"2025-12-01T09:27:13.758Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Syksy kuura Tuomas Aumala 1200px FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"KMb79rT8SnjwPJww21NoW","type":"Asset","createdAt":"2025-12-01T09:26:53.543Z","updatedAt":"2025-12-01T09:26:53.543Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"syksy tuomas aumala 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/KMb79rT8SnjwPJww21NoW/ff6476ec25a5afe2aeaf36e75907d14f/syksy_tuomas_aumala_1200px.jpg","details":{"size":603802,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"syksy_tuomas_aumala_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Tuomas Aumala."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syksy eli syys-marraskuu oli Lappia lukuun ottamatta harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Usealla havaintoasemalla syksy oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Näin kävi esimerkiksi Jokioisilla ja Kuopion Maaningalla, joista on lähes sata vuotta pitkät havaintohistoriat. Utössä oltiin 140 vuoden aineistossa kolmannella sijalla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syksyn keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin noin nollasta asteesta etelärannikon noin +10 asteeseen. Keskilämpötilan poikkeama vertailukauden 1991–2020 keskiarvoon oli Lapissa noin puolitoista astetta, muualla pääosin yli 2 astetta. Syksyn ylin lämpötila, 25,8 astetta, mitattiin Salo Kärkän havaintoasemalla 8. syyskuuta. Alin lämpötila, ‒31,6 astetta, mitattiin Enontekiön lentoasemalla 24. marraskuuta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syksy oli sademäärältään suurelta osin tavanomainen tai hieman tavanomaista sateisempi. Lähinnä Kainuusta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella sadetta tuli harvinaisen paljon, kun taas itärajan tuntumassa Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sademäärä jäi paikoin tavanomaista pienemmäksi. Alustavien tietojen mukaan eniten sadetta kertyi Puolangan Paljakalla, missä syys-marraskuun sademäärä oli 323,6 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi Inari Angeli Lintupuoliselän havaintoasemalla, 98,9 millimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuussa Lapissa oli kylmää, muualla lauhaa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +6 asteesta Käsivarren Lapin noin ‒11 asteeseen. Lapissa keskilämpötila oli tavanomaista kylmempi, pääosin 2–3 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvon alapuolella. Muualla maassa keskilämpötila oli 1–3 astetta tavanomaista korkeampi. Kuukauden ylin lämpötila, 12,8 astetta, mitattiin Hammarland Märketin havaintoasemalla marraskuun 5. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, ‒31,6 astetta, mitattiin Enontekiön lentoasemalla marraskuun 24. päivänä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuu oli sademäärältään vaihteleva. Lähinnä etelässä ja aivan pohjoisessa satoi tavanomaista vähemmän; etelän ja pohjoisen väliin jäi sateisempi vyöhyke.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Poikkeuksen etelän vähäsateisuuteen toi Virolahden Koivuniemen havaintoasema, jossa satoi poikkeuksellisen paljon. Siellä mitattiin marraskuun suurin sademäärä, 161,6 millimetriä. Asemalla mitattiin myös suurin vuorokauden sademäärä, 79,0 millimetriä marraskuun 16. päivänä. Kyseinen lukema on samalla Suomen uusi marraskuun vuorokauden sademääräennätys. Aiempi ennätys, 52,8 millimetriä Isojoki Sarviluomalta vuodelta 1971 rikkoutui selvästi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vähiten marraskuussa satoi Inari Kaamasessa, 19,1 millimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun aikana lunta satoi aina maan eteläosaa myöten, mutta marraskuun viimeisten päivien lauhan jakson takia kuukauden lopussa lunta oli enää lähinnä Kainuusta Lappiin ulottuvalla alueella 10–25 senttimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringonpaistetunteja kertyi marraskuussa Utsjoen Kevon yhdestä tunnista Maarianhamina Badhusbergetin noin 48 tuntiin. Auringonpaistetuntien määrä oli maassamme Pohjois-Lappia lukuun ottamatta enimmäkseen tavanomainen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyssään tilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun säätilastot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastollinen vertailukausi 1991–2020","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Onko sää ollut poikkeuksellinen vai harvinainen?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" Meteorologit käyttävät sanaa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"poikkeuksellinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":", kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Harvinaiseksi","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Ilmasto","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2YAds7lfb8b6LdCyiQhoo","type":"Entry","createdAt":"2025-12-01T09:14:05.637Z","updatedAt":"2025-12-01T09:15:28.627Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":32,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Kiertorataromua vähentävä plasmajarru laukaistiin avaruuteen","leadParagraph":"Plasmajarrun avulla käyttöikänsä ylittäneet satelliitit saataisiin poistettua kiertoradalta hallitusti, jolloin ne tuhoutuvat ilmakehässä. Näin kiertorataromua syntyisi vähemmän.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"45GVjTeWzvRfwXk85cHhd0","type":"Entry","createdAt":"2021-11-18T11:29:47.241Z","updatedAt":"2025-12-01T08:03:20.359Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"plasmajarru petri toivanen ","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4ZEcuGFwAx45Cr5AE6Qbu3","type":"Asset","createdAt":"2021-11-18T11:28:27.340Z","updatedAt":"2025-12-01T08:26:27.061Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"plasmajarru petri toivanen ","description":"plasmajarru, foresail-1, satelliitti, avaruusromu, petri toivanen ","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4ZEcuGFwAx45Cr5AE6Qbu3/bf0e3bc0081c8db0a7125e9cb7c69e00/plasmajarru_petri_toivanen_fmi_lowres.jpg","details":{"size":89241,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"plasmajarru_petri_toivanen_fmi_lowres.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Kuvassa näkyy plasmajarrun metallinen kämmenen levyinen kotelo, jonka sisällä plasmajarru-lieka kuljetetaan avaruuteen","plainTextImageCaption":"Ilmatieteen laitoksella kehitettyyn plasmajarruun kuuluu hiuksenhienosta alumiinilangasta tehty lieka, joka matkustaa avaruuteen kuvassa näkyvässä laatikossa. Plasmajarrun avulla käyttöikänsä ylittäneet satelliitit saadaan putoamaan kiertoradalta alas ilmakehään, jossa ne tuhoutuvat. Tekniikka voisi vähentää avaruusromuongelmaa, jonka suosituimmille kiertoradoille kertyvät hylätyt satelliitit muodostavat. Kuva: Ilmatieteen laitos / Petri Toivanen","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruuden kestävämmän käytön kannalta otettiin 28. marraskuuta 2025 merkittävä askel, kun suomalainen Foresail-1p-tiedesatelliitti laukaistiin avaruuteen Kaliforniasta. Satelliitin kyydissä on ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/sahkopurje-ja-plasmajarru"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksella kehitetty plasmajarru","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", joka mittaa ensimmäistä kertaa avaruudessa niin sanottua Coulombin vastusta ja testaa uutta menetelmää satelliittien hallittuun alasajoon.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Plasmajarru on ohut, noin 60 metriä pitkäavaruuslieka, joka on varattu korkeaan sähköiseen jännitteeseen. Kun lieka vuorovaikuttaa ionisoidun avaruusplasman kanssa, se jarruttaa satelliitin liikettä, kunnes satelliitti laskeutuu ilmakehään, palaa ja tuhoutuu.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Foresail-1p-satelliitissa plasmajarrun tuottamaa plasmanvastusta mitataan ja verrataan teoreettisiin plasmafysiikan malleihin, jotta menetelmän toimintaa voidaan arvioida ja kehittää eteenpäin. Menetelmä voi lyhentää alasajoaikaa vuosista muutamaan kuukauteen ja vähentää merkittävästi kiertoradoille kertyvää romua.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Plasmajarrun toimintaa mitataan ensimmäistä kertaa avaruudessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Plasmajarru perustuu Ilmatieteen laitoksella kehitettyyn innovatiiviseen kutomismenetelmään, jossa hiuksenohuet metallilangat punotaan yhteen mikrometeoroideja ja kiertorataromun rippeitä kestäväksi rakenteeksi. Tutkimuspäällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Pekka Janhusen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" alun perin esittämä idea on ollut keskeinen suomalaisessa avaruusteknologian kehityksessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Plasmajarrun periaatetta testattiin jo vuonna 2017 laukaistussa Aalto-1-opiskelijasatelliitissa, ja nyt sen toimintaa mitataan ensimmäistä kertaa avaruudessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Olemme tehneet tätä kauan, ja nyt ollaan lähellä sitä, että päästään näkemään miten laite käyttäytyy oikeassa ympäristössä\", sanoo Pekka Janhunen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Foresail-1p-satelliitti on rakennettu kokonaan Suomessa osana ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://eur01.safelinks.protection.outlook.com/?url=http%3A%2F%2Fxtgk1.mjt.lu%2Flnk%2FEAAAB93OV0UAAAAAAAAAAjoS5lQAAAABFBYAAAAAABLIdABpJuMYFcj5EW-qSxmXSztUGtGzYgASwH0%2F2%2F4JQ-qjLQAczzrm9oqncggg%2FaHR0cHM6Ly93d3cuaGVsc2lua2kuZmkvZW4vcmVzZWFyY2hncm91cHMvZmlubmlzaC1jZW50cmUtb2YtZXhjZWxsZW5jZS1pbi1yZXNlYXJjaC1vZi1zdXN0YWluYWJsZS1zcGFjZQ&data=05%7C02%7Cira.matilainen%40aalto.fi%7C82dd1c79fd2f4d4b51af08de2cde2c49%7Cae1a772440414462a6dc538cb199707e%7C1%7C0%7C638997529903642811%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJFbXB0eU1hcGkiOnRydWUsIlYiOiIwLjAuMDAwMCIsIlAiOiJXaW4zMiIsIkFOIjoiTWFpbCIsIldUIjoyfQ%3D%3D%7C0%7C%7C%7C&sdata=NRdZmHcE7QO4j%2F1wrnuQaXIw6E4cmFUV%2FM8X6tpcCV4%3D&reserved=0"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen Akatemian kestävän avaruustieteen ja -tekniikan FORESAIL-huippuyksikköä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", jota koordinoi Helsingin yliopisto yhteistyössä Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Satelliitti tutkii Maan lähiavaruuden säteily-ympäristöä ja testaa uusia menetelmiä avaruuden kestävään käyttöön. Satelliitissa on myös Turun yliopiston kehittämä PATE-hiukkasteleskooppi, jolla mitataan avaruuden säteilyä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen, Ilmatieteen laitos, p. 050 323 0319","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.aalto.fi/fi/uutiset/suomen-uusin-tiedesatelliitti-foresail-1p-laukaistiin-matkaan-tuottaa-tietoa-muun-muassa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aalto-yliopiston uutinen (1.12.2025): Suomen uusin tiedesatelliitti Foresail-1p laukaistiin matkaan – tuottaa tietoa muun muassa avaruussäästä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutustu alla olevalla videolla Foresail-1-satelliitin instrumentteihin hiukkasteleskooppiin ja plasmajarruun","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"vGEZMJ0IMRkipxZrdQMQk","type":"Entry","createdAt":"2021-11-18T11:23:40.281Z","updatedAt":"2022-10-17T09:16:38.057Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"iFrame"}},"locale":"en-US"},"fields":{"title":"foresail-1 satelliitti pate ja plasmajarru","url":"https://www.youtube-nocookie.com/embed/wSSh9z5Rn74","cookieService":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6Ob2wyr90IH0n9r2xG5s8w","type":"Entry","createdAt":"2022-10-12T12:25:11.000Z","updatedAt":"2023-01-10T07:48:46.890Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":48,"revision":8,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"cookieService"}},"locale":"en-US"},"fields":{"id":"youtube","name":"Videos","description":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"By accepting this feature, you can view YouTube videos embedded on our site. Our online service uses enhanced privacy mode for YouTube videos.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"isThirdParty":true,"privacyTermsUrl":"https://support.google.com/youtube/answer/10364219?hl=en","cookies":[{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"3gF8JmaZaFgSFyQA12lmxi"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"66USkueWR0l0a0CYbY6gau"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"3adMZ4u8SUiSI1Y89Hhhea"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"5TSoz0WyMsMeEqKdwYzzFR"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"6AkrDzrc3kEP3Hdvwk2ojH"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"p2VpjFdXudCKSkoXU8kaH"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"24FEwKFHr71XBpFB0eRFtf"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"52XUMAc7ToYA6EpLyrRvuv"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"6oM3WuVbnHxaxsqGpjuxG6"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"63YlrQdbnY7n0OQ0PIxyn9"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"79yeo9Q43dkp9L3t4zYPeT"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"2V123xJbeh2aPl7eIZEt1x"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"2CmPa3E2oA4xvpXDXhHkBh"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"4C9Z8ieQYbioKH9DuhCbma"}}],"version":1}}}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Avaruus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5uDPrk67lADS8Uvb7PnPaV","type":"Entry","createdAt":"2025-12-01T07:00:19.027Z","updatedAt":"2025-12-01T07:00:19.027Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":19,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Ilmatieteen laitos julkaisi harvinaisen kattavan aurinkosähköaineiston kolmelta paikkakunnalta Suomesta","leadParagraph":"Suomen pohjoisille leveysasteille tyypillisiä, korkealaatuisia ja pitkäaikaisia aurinkosähkötuotannon mittauksia on ollut avoimesti saatavilla vain vähän. Nyt tilanne muuttuu merkittävästi: tutkijaryhmä julkaisi yli kuusi vuotta kattavan aurinkosähköaineiston Helsingistä, Kuopiosta ja Sodankylästä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2XKvFp5H12b4teSQ0Wgavu","type":"Entry","createdAt":"2025-09-11T12:27:00.604Z","updatedAt":"2025-09-11T12:27:00.604Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Lumen peittämät aurinkopaneelit Juha A Karhu","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"22VhdsuuyFLLxzTxRXceGX","type":"Asset","createdAt":"2025-09-11T12:26:38.725Z","updatedAt":"2025-09-11T12:26:38.725Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Lumen peittämät aurinkopaneelit Juha A Karhu","description":"aurinko, aurinkopaneeli, sähkö, lumi","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/22VhdsuuyFLLxzTxRXceGX/8cc44f8cf48d6f96e2fb84662cfe1419/202502071000-kuopio-panels_all.jpg","details":{"size":94920,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"202502071000-kuopio-panels_all.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Juha A. Karhu.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aurinkosähköaineisto on saatavilla neljästä eri voimalasta, ja se sisältää voimaloiden tehomittauksia sekä voimalakohtaisia ympäristömittauksia, kuten säteily- ja lämpötilatietoja. Mittaukset on tehty minuutin välein.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mukaan on liitetty voimaloiden lähellä sijaitsevien sääasemien havaintotietoja sekä päivittäin tehty luokitus paneelien lumipeitteestä, joka tarkistettiin osin valokuvilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aineistosta selviää, että sekä voimalan maantieteellinen sijainti että voimalan paneelien asennustapa vaikuttavat suuresti siihen, kuinka merkittävästi lumi keskimäärin paneeleja peittää. Kokonaisuus mahdollistaa entistä tarkemman analyysin siitä, miten lumi, lämpötila ja säteilyolosuhteet vaikuttavat aurinkosähkötuotantoon talvisissa oloissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aineisto on vapaasti ladattavissa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://fmi.b2share.csc.fi/records/c7b3ec9f19324a6497639d6d8c0cde84"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen METIS-palvelusta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aineksia aiempaa parempaan laadunvarmistukseen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkijoiden mukaan kirjallisuudessa kuvatut aurinkosähköaineiston laadunvarmistusmenetelmät ja suorituskykymittarit eivät kaikilta osin toimi korkeilla leveysasteilla. Uusi aineisto tarjoaakin mahdollisuuden parantaa aurinkosähkön laadunvarmistusmenetelmiä ja suorituskykymittareita Suomessa. Lisäksi sen avulla voidaan ymmärtää paremmin lumesta aiheutuvia tuotantohäviöitä ja -hyötyjä sekä kehittää niitä kuvaavia tietokonemalleja.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avoin mittaus- ja luokitteluaineisto tukee sekä tutkimusta että teollisuuden tuotekehitystä – etenkin kun aurinkovoima yleistyy nopeasti myös Suomessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimusta rahoittivat Fortumin ja Nesteen Säätiö sekä Suomen Akatemia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 4175","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimusprofessori Anders Lindfors, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2112","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"(Huom. lisää Juha Karhun osoitteessa etunimen perään A-kirjain.)","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aineisto on vapaasti ladattavissa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://fmi.b2share.csc.fi/records/c7b3ec9f19324a6497639d6d8c0cde84"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen METIS-palvelusta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aineiston kuvaus on julkaistu 23.11.2025 ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/gdj3.70039"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Geoscience Data Journal -tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", jossa se on vapaasti luettavissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen viite: Karhu, J. A., A. V. Lindfors, W. Wandji Nyamsi, et al. 2026. “Photovoltaic Power and Meteorological Datasets With Snow Detection From the Outdoor Solar Power Laboratories of the Finnish Meteorological Institute.” Geoscience Data Journal 13, no. 1: e70039. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1002/gdj3.70039"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1002/gdj3.70039","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4EVjHgTsUJknLqJgryGpt7","type":"Entry","createdAt":"2025-11-28T14:24:24.463Z","updatedAt":"2025-11-28T14:24:24.463Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Aurinkosähköaineiston paikkakunnat","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6xuZgKzw8cY11MInZ8vKHM","type":"Asset","createdAt":"2025-11-28T14:22:56.724Z","updatedAt":"2025-11-28T14:34:37.105Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Aurinkosähköaineiston paikkakunnat","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6xuZgKzw8cY11MInZ8vKHM/ad8df163b4ce8552cb73473e41b20e7d/karttakuva.jpg","details":{"size":114542,"image":{"width":905,"height":497}},"fileName":"karttakuva.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Suomen kartalla näkyy Helsingin, Kuopion ja Sodankylän sijainnit. Sen lisäksi on valokuvia kyseisten paikkakuntien aurinkovoimaloista sekä niistä saatua mittausdataa kuvaajissa.","plainTextImageCaption":"Mittausaineistoja neljästä eri voimalasta kolmelta paikkakunnalta erilaisista lumi-ilmastoista. Kuva: Juha A. Karhu.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7rXWN86m7rH0kCV5J5Ek8I","type":"Entry","createdAt":"2025-11-28T07:54:07.634Z","updatedAt":"2025-11-28T07:54:07.634Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":49,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Nyt on aika varautua liukkaisiin – pienillä valinnoilla talvesta tulee turvallisempi","leadParagraph":"Liukkaat kelit yllättävät joka talvi. Pysy pystyssä -kampanja muistuttaa, että ennakointi, sään seuraaminen ja sopivat jalkineet ovat keskeisiä keinoja vähentää kaatumistapaturmia liukkailla keleillä. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2K0cVnmgYdGLFz0tnl7rL6","type":"Entry","createdAt":"2024-01-11T14:26:38.965Z","updatedAt":"2024-01-11T14:26:38.965Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Liukkaus kuvituskuva","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"FXsewatngEKb28NcnX8yh","type":"Asset","createdAt":"2023-11-03T15:05:26.200Z","updatedAt":"2023-11-03T15:05:26.200Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"jalankulun-liukkaus-102023","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/FXsewatngEKb28NcnX8yh/2531a72c8854b726414e8b66516d858b/jalankulun-liukkaus-102023-v03.png","details":{"size":189121,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"jalankulun-liukkaus-102023-v03.png","contentType":"image/png"}}}}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennakointi on yksi tärkeimmistä tekijöistä liukastumisten ehkäisyssä. Pelkästään lämpömittaria katsomalla ei saa tietoa siitä, ovatko kulkuväylät liukkaat. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Ennen liikkeelle lähtöä on tärkeää tarkistaa jalankulkusää Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta tai kännykän sääsovelluksesta. Lisäksi paikasta toiseen siirtymiseen on syytä varata tavanomaista enemmän aikaa. Varoituksia on hyvä seurata jo edellispäivänä. Kävellessä on tärkeää keskittyä kävelyyn puhelimeen katsomisen sijaan\", muistuttaa ylimeteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Sari Hartonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". \"Itsensä lisäksi voi aiheuttaa vaaraa myös toisille. Liukkaalla voi toinen mennä helpommin nurin pienestäkin töytäisystä\", Hartonen jatkaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Toisten huomioon ottaminen on tärkeää myös tilanteissa, joissa kohdataan esimerkiksi liikkumisen apuvälineitä käyttäviä ihmisiä. Heidän voi olla vaikeaa reagoida nopeasti muuttuviin tai yllättäviin tilanteisiin\", muistuttaa Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Johanna Hätönen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nyt on hyvä hetki tarkistaa talvijalkineet ja kaivaa liukuesteet esiin ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kengillä on suuri merkitys pystyssä pysymiseen. Sään mukaan valitut kengät sekä liukuesteet tai nastat antavat varmuutta jokaiselle askeleelle. Pehmeäpohjaiset, matalakanteiset sekä kuvioidut pohjat kengissä pitävät paremmin kuin sileä- ja kovapohjaiset vaihtoehdot. Liukuesteet ja nastakengät ovat tehokkain tapa ehkäistä liukastumisia. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pikkujoulukausi lisää illanviettoja ja liikkeelläoloa pimeään aikaan. On hyvä muistaa, että tällöin jokainen meistä on ainakin pienen hetken jalankulkija. Kun varaa siirtymiin aikaa, valitsee kengät kelin mukaan ja jättää puhelimen taskuun kävellessä, liikkeellä olo on huomattavasti turvallisempaa. Myös maltillinen alkoholinkäyttö pienentää kaatumisriskiä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"http://email.liikenneturva.fi/t/r-l-jtlkhuld-ihdyitdtdu-d/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pysy pystyssä -kampanja","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"edistää talvijalankulun turvallisuutta ja muistuttaa konkreettisista keinoista valmistautua talven liukkaisiin keleihin. Kampanja käynnistyy tammikuussa radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Seuraa: ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"http://email.liikenneturva.fi/t/r-l-jtlkhuld-ihdyitdtdu-h/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"#PysyPystyssä","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"http://email.liikenneturva.fi/t/r-l-jtlkhuld-ihdyitdtdu-k/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"@kotitapaturma","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ylimeteorologi Sari Hartonen, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 3444, etunimi.sukunimi@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jalankulkusää ja muut varoitukset Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/liukkaus-ja-jalankulkusaa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Liukkaus ja jalankulkusää ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/liukkauspalvelu"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Liukkausvaroituspalvelu kunnille ja työnantajille","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3fsc0hwW8YMWU3llhRIS35","type":"Entry","createdAt":"2025-11-28T06:03:54.447Z","updatedAt":"2025-11-28T06:03:54.447Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":51,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Ilmatieteen laitos juhlisti 15 vuotta jatkuneita ilmakehä- ja ekosysteemimittauksia Etelä-Afrikassa","leadParagraph":"Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja North-West-yliopisto ovat tehneet uraauurtavaa tutkimusyhteistyötä Etelä-Afrikassa. Welgegundin mittausasema on noussut Afrikan mantereen johtavaksi ilmakehän ja ekosysteemien tutkimusasemaksi.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7v0SouXJEZFrhedniAia8w","type":"Entry","createdAt":"2025-11-27T12:40:43.840Z","updatedAt":"2025-11-27T12:40:43.840Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Welgegund Ville Vakkari","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6byDqYGb39KkQaO0M8ZCBu","type":"Asset","createdAt":"2025-11-27T12:39:46.448Z","updatedAt":"2025-11-27T12:39:46.448Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Welgegund Ville Vakkari","description":"Welgegund","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6byDqYGb39KkQaO0M8ZCBu/1610b0a330b2c3930c937e95e52d081d/Welgegund_Ville_Vakkari.jpg","details":{"size":86548,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Welgegund_Ville_Vakkari.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Welgegundin mittausasema laidunnetulla ruohikkosavannilla. Kuva: Ville Vakkari.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Eteläafrikkalaisella North-West-yliopistolla, Ilmatieteen laitoksella ja Helsingin yliopistolla on Welgegundissa, noin 100 kilometriä Johannesburgista lounaaseen, yhteinen ilmakehän ja ekosysteemien tutkimusasema.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aseman havainnot ovat koko Afrikan laajimmat ja monipuolisimmat. Yhteistyö on tuottanut mittavan tieteellisen annin: jo lähes 70 kansainvälistä tieteellistä julkaisua, joista osa arvostetuissa tiedelehdissä kuten Naturessa, 9 väitöskirjaa ja 10 maisterintutkintoa Etelä-Afrikassa ja Suomessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aseman havainnot tuovat uutta tietoa savannekosysteemistä, ilmakehästä ja niiden vuorovaikutuksista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Welgegundin asema on ollut nykyisellä paikallaan 15 vuotta. Sitä ennen mittauksia tehtiin kaksi vuotta Botswanan rajalla ja kaksi vuotta Marikanan kaivosalueella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aseman havainnot ovat tuoneet monenlaista uutta tietoa laidunnetun ruohikkosavannin ja ilmakehän vuorovaikutuksista, metsäpalojen pienhiukkasten ja kaasujen ikääntymisestä, maaperän kosteuden vaikutuksista ekosysteemin toimintaan, luonto- ja ihmisperäisistä orgaanisista yhdisteistä, suurkaupunkien alueellisista ympäristövaikutuksista sekä esimerkiksi ihmisten ja ekosysteemien terveyteen vaikuttavan otsonin dynamiikasta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Asema on liitetty osaksi eteläafrikkalaisia tutkimusinfrastruktuureja, ja se otetaan vuonna 2026 mukaan myös eurooppalaiseen kasvihuonekaasujen mittausinfrastruktuuriin ICOSiin ainoana Afrikan mantereen mittauspaikkana.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Welgegund on tärkeä referenssiasema ilmastonmuutoksen tutkimukselle","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aseman sijainti ja pitkäkestoiset mittaukset eteläisen Afrikan tärkeimmän viljelyalueen itäreunalla antavat erinomaiset mahdollisuudet ilmastonmuutoksen pitkäaikaisten vaikutusten tutkimiseen ja sopeutumissuunnitteluun. Koska Welgegundin asema on mantereisen Afrikan ainoa ilmakehän, ekosysteemin ja maaperän yhdistävä mittausasema, havainnoista muodostuu erittäin tärkeä referenssi erilaisilla globaaleille ennusteille.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Savannipalot ovat yksi suurimpia pienhiukkasten ja erityisesti noen lähteitä maailmassa. Welgegundin sijainti tarjoaa uniikin mahdollisuuden tutkia savannipalohiukkasten ominaisuuksia ja muuntumista ilmakehässä”, kertoo akatemiatutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ville Vakkari","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Laaja-alainen yhteistyö jatkuu edelleen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aseman 15-vuotista taivalta juhlittiin marraskuun lopussa Potchefstroomissa ja Pretoriassa. Juhlallisuudet järjestettiin yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa. Kaksi päivää kestäneiden juhlallisuuksien ja tiedeseminaarin yhteydessä sovittiin nykyisen yhteistyön jatkamisesta ja kehittämisestä esimerkiksi globaalien mallien ja kaukokartoituksen referenssiasemaksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Käynnissä oleva pitkäkestoinen ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuva yhteistyö eteläafrikkalaisen tiedemaailman, paikallisten viranomaisten ja teollisuuden kanssa luo hyvän perustan myös Suomen cleantech-sektorin viennille.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"http://www.welgegund.org"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Welgegundin mittausasema (englanniksi)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Akatemiatutkija Ville Vakkari, Ilmatieteen laitos, p. 050 407 6133","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Johtava tutkija Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos, p. 050 525 7488","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"76R8byXXhCsdZs1FnQe79W","type":"Entry","createdAt":"2025-11-27T12:44:56.242Z","updatedAt":"2025-11-27T13:06:57.129Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Boitumelo Nokeri Welegundissa North-West University","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"mNhnankrG1t4mHwBCIdmc","type":"Asset","createdAt":"2025-11-27T12:43:06.976Z","updatedAt":"2025-11-27T12:43:06.976Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Boitumelo Nokeri Welgegundissa North-West University","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/mNhnankrG1t4mHwBCIdmc/d4714ab85433c1ea66e5ce0a8ab96252/NWU_Welgegund_video---frame-at-1m14s.jpg","details":{"size":61475,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"NWU_Welgegund_video---frame-at-1m14s.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Boitumelo Nokeri säätää jatkuvatoimisen kaasukromatografin asetuksia haihtuvien hiilivety-yhdisteiden mittauksia varten Welgegundin mittausasemalla. Kuva: North-West University.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutustu alla olevalta videolta asemalla tehtävään tutkimukseen (englanniksi)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4X5EMyfJnzo9FogPF31ldD","type":"Entry","createdAt":"2025-11-27T14:40:05.852Z","updatedAt":"2025-11-27T14:40:05.852Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"iFrame"}},"locale":"en-US"},"fields":{"title":"FNAS - Atmospheric Monitoring","url":"https://www.youtube-nocookie.com/embed/MqC07T7jEIs?rel=0"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Kansainvälisyys"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1Rs7WEWWVc6cq2wLTqHbOV","type":"Entry","createdAt":"2025-11-27T10:37:04.623Z","updatedAt":"2025-11-27T10:40:59.389Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":42,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Itämeri viestintuojana – ajelehtimismallit tukevat ympäristönsuojelua","leadParagraph":"Ajelehtimismallit ovat keskeisiä työkaluja ympäristöriskien hallinnassa ja meriturvallisuuden varmistamisessa. Ne auttavat ennustamaan, minne mereen päätyneet aineet tai kappaleet kulkeutuvat. Tarkat ennusteet edellyttävät luotettavia lähtötietoja sekä ymmärrystä mallien epävarmuuksista.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"50gAt0593M6f5s702LPefm","type":"Entry","createdAt":"2025-11-25T10:59:45.478Z","updatedAt":"2025-11-25T10:59:45.478Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ajelehtimispoijuja Suomenlahdella Heidi Pettersson","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1Cf3ZDR6tTXO5SMGhNT7iG","type":"Asset","createdAt":"2025-11-25T10:59:18.836Z","updatedAt":"2025-11-25T10:59:18.836Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Ajelehtimispoijuja Suomenlahdella Heidi Pettersson","description":"Meri, tutkimus, ajelehtimispoiju","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1Cf3ZDR6tTXO5SMGhNT7iG/197b3e827596e4326c46f3824f576e26/gof_buoys_cropped_1200px.jpg","details":{"size":107870,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"gof_buoys_cropped_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Ajelehtimispoijuja Suomenlahdella. Taustalla Porkkalan edustalla sijaitseva Kallbådanin majakka. Kuva: Heidi Pettersson.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Moni on joskus laskenut pullopostin veteen ja pohtinut, minne se päätyy. Pinnalla kelluva pullo on aluksi helppo havaita, mutta mitä sille tapahtuu tuntien, päivien tai viikkojen kuluessa? Entä kun mereen joutuu jotain muuta sinne kuulumatonta, vaikeammin havaittavaa ja ympäristölle haitallista? Tällöin avuksi tulevat merelliset havainnot sekä aineiden ja kappaleiden liikettä kuvaavat laskennalliset mallit.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sunnuntaina 26. tammikuuta 2025 Hankoniemen rannoille alkoi kertyä erikokoisia valkoisia kimpaleita, joita havaittiin lopulta noin 25 kilometrin matkalla rantaviivaa. Mereltä ajelehtineen aineen koostumus ja alkuperä olivat tuntemattomia, mikä herätti runsaasti huolta elollisen luonnon turvallisuudesta. Mediassa aine sai kutsumanimen “mysteerimönjä”.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa aine tarkentui kiinteytyneeksi kasvirasvaksi, jota kuljetetaan Itämerellä teollisuuden tarpeisiin. Kiinteytyneenä rasva kelluu meren pinnalla, pullopostin tavoin, ja voi ajelehtia tuulen ja virtausten mukana pitkiä matkoja. Ilmatieteen laitos ryhtyi selvittämään aineen mahdollisia ajelehtimisreittejä merimallinnuksen avulla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mallinnus paljastaa reitit","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ajelehtimismallit perustuvat tietoon merellä vallitsevista olosuhteista sekä niiden ennustetusta muutoksesta. Mallinnusta voidaan tehdä myös ajassa taaksepäin, jolloin pyritään selvittämään aineen lähtöpiste.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pinnalla kelluvien kappaleiden liikkeet riippuvat ennen kaikkea tuulen ja meren virtausten suunnasta ja voimakkuudesta. Virtauksia ei kuitenkaan voida päätellä pelkästään tuulen perusteella, sillä ne vaihtelevat alueittain ja ovat voimakkaampia lähellä pintaa, matalilla alueilla sekä kapeissa salmissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koska mereltä saadaan vain rajallisesti reaaliaikaisia havaintoja, ajelehtimismallinnus tukeutuu sää- ja merimalleilla laskettuihin ennusteisiin. Näistä saadun olosuhdetiedon perusteella ajelehtimismallia käytetään laskemaan ajelehtijan seuraava paikka, joten ennusteiden epävarmuudet vaikuttavat suoraan myös ajelehtimisennusteiden luotettavuuteen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Olosuhteet vaikuttavat aineiden käyttäytymiseen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Matalalla Itämerellä tuulen, virtausten ja aallokon suunnat voivat poiketa toisistaan, minkä takia valtamerille kehitetyt mallit eivät sellaisenaan sovellu alueen kuvaamiseen. Alueellinen, rannikon ja saariston vaikutukset huomioiva merimalli mahdollistaa tarkemmat arviot virtausten, lämpötilan ja suolaisuuden muutoksista. Nämä vaikuttavat aineiden sitoutumiseen, hajoamiseen ja ajelehtimiseen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suolaisuus edistää raskasmetallien sitoutumista sedimenttiin, kun taas makeissa jokisuissa ne voivat kulkeutua pidemmälle liuenneina. Lämmin vesi voi puolestaan edistää PAH-yhdisteiden hajoamista, kun taas kylmissä vesissä hajoaminen hidastuu. Lämpötilojen kausittainen vaihtelu ja nouseva keskilämpötila vaikuttavat ajelehtimiseen muokkaamalla veden kerrostuneisuutta ja jääpeitettä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Oppia Hankoniemen epävarmuuksista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hankoniemen tapaus korostaa olosuhteiden merkitystä ajelehtimismallinnuksen tuloksille. Kasviöljy pysyy lämpimässä vedessä nestemäisenä, mutta voi kylmissä olosuhteissa kiinteytyä tai jäädä jääpeitteen alle. Juuri kiinteytyminen mahdollisti päästön havaitsemisen, mutta vaikeutti lähtöpisteen selvittämistä, sillä pinnalla kelluvat kimpaleet reagoivat tuuleen ja virtauksiin aivan eri tavalla kuin vesipatsaaseen sekoittunut nestemäinen aine.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koska kiinteytymisen ja rantautumisen tarkkoja ajankohtia ei tunnettu, ajelehtimismallin avulla tarkasteltiin useita vaihtoehtoisia tapahtumakulkuja. Rantautumista edeltäneet nopeat sää- ja meriolosuhteiden muutokset kuitenkin kasvattivat epävarmuuksia ja johtivat siihen, ettei tietoa päästön alkulähteestä pystytty vahvistamaan. Tapaus kuitenkin syvensi ymmärrystä ajelehtimismallinnukseen liittyvistä epävarmuuksista, mikä tukee mallin jatkokehitystä ja muiden mahdollisten ympäristöriskien arviointia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Työkaluja ympäristönsuojelun tueksi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ajelehtimismallinnus on keskeinen työkalu viranomaisille ja tutkijoille. Sen avulla voidaan ennakoida öljy- ja kemikaalivahinkojen leviämistä, kohdentaa torjuntatoimia, seurata leväkukintojen liikkeitä sekä tukea meripelastusta. Samoja periaatteita voidaan soveltaa myös haitallisten aineiden, kuten radioaktiivisten aineiden, raskasmetallien sekä PAH- ja PFAS-yhdisteiden, kulkeutumisen arviointiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos tutkii ja kehittää valmiuksia ajelehtimismallinnukseen Itämerellä. Yksittäisten aineiden ominaisuuksia koskevien tutkimusten rinnalla on tärkeää tarjota ajantasaista tietoa pintavirtausten suunnasta ja voimakkuudesta. Tätä varten on kehitetty esioperatiivinen ajelehtimisennuste, joka antaa käyttäjälle yleiskuvan pinnan kuljetuksesta vilkkaasti liikennöidyllä Suomenlahdella. Samalla se mahdollistaa kuvitteellisen pullopostin matkan seuraamisen turvallisesti tietokoneen näytöltä – ilman ympäristön roskaamista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Veera Haapaniemi","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Ilmatieteen laitoksen Meren dynamiikka -ryhmässä.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ajelehtimismallin kyvykkyyttä mallintaa kemiallisia aineita Suomenlahdella kehitetään Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://cowup.fmi.fi/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"CoWup-hankkeessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". Hankoniemen tapaustutkimus sekä radioaktiivisen päästön leviämismallinnus toteutetaan Copernicus-meripalvelun rahoittamassa DRIFTERI-hankkeessa. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://marine.fmi.fi/drifteri/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutustu avoimesti saatavilla olevaan esioperatiiviseen ajelehtimisennusteeseen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6Sn2vCQhsjkdHFrGLLqg0C","type":"Entry","createdAt":"2025-11-25T10:08:21.401Z","updatedAt":"2025-11-25T10:08:21.401Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":18,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ajelehtimismalli","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5WF7WM7kcRKBtemeo6u8qH","type":"Asset","createdAt":"2025-11-25T10:06:02.503Z","updatedAt":"2025-11-25T10:06:02.503Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Ajelehtimismalli esimerkki","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5WF7WM7kcRKBtemeo6u8qH/34da7d83d888adc72e07788613700c49/drift_example_2_.png","details":{"size":663637,"image":{"width":1200,"height":830}},"fileName":"drift_example(2).png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Karttakuvassa näkyy merialue, ajelehtivien kappaleiden sijainti seurannan alkuhetkellä ja niiden sijainti seurannan loppuhetkellä. Loppuhetkellä samalta suunnalta lähteneet kappaleet ovat kasautuneet samaan paikkaan.","plainTextImageCaption":"Esimerkki ajelehtimismallin ennusteesta pinnalla ajelehtivien kappaleiden reitiksi 50 tunnin kuluessa. Kuva: Ilmatieteen laitos.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Meri","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3vLbGa2WNdpWNJ2MkLOQMQ","type":"Entry","createdAt":"2025-11-24T12:42:27.845Z","updatedAt":"2025-11-24T12:42:27.845Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":17,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Alkuviikolla Suomi jakautuu lämpötilojen osalta kahtia","leadParagraph":"Lapissa on selvästi muuta maata kylmempää, pakkanen vaihtelee ‒20:n ja ‒30 asteen välillä. Loppuviikolla sää lauhtuu koko maassa.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"669lbvhH003d8MXTYJzKbw","type":"Entry","createdAt":"2024-03-01T09:10:47.043Z","updatedAt":"2024-03-01T09:10:47.043Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Adobe Stock harmaa talvisää 1200 px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6fk1cVlPWWDP0fceEdjZuH","type":"Asset","createdAt":"2024-03-01T09:10:19.870Z","updatedAt":"2024-03-01T09:10:19.870Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"AdobeStock 458360206 harmaa talvisää IL web 1200x675","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6fk1cVlPWWDP0fceEdjZuH/7d61389b2c1a4423cbeaa10659ecaf23/AdobeStock_458360206_harmaa_talvis_____IL_web_1200x675.jpg","details":{"size":302720,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_458360206_harmaa_talvisää_IL web 1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Adobe Stock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen 24. marraskuuta tekemän ennusteen mukaan tänään esiintyvien sateiden jälkeen on tiedossa muutama laajalti poutainen päivä koko maassa. Lapissa on muuta maata selvästi kylmempää.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tänään maanantaina nollaraja on kohonnut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tasalle. Tämän myötä maan etelä- ja keskiosassa sateet ovat tulleet eri olomuotojen sekoituksena. Lapissa sen sijaan ollaan selvästi pakkasella: alin lämpötila tänään on ollut Enontekiöllä mitattu ‒30,1 astetta. Iltaa kohti lämpötilat laskevat koko maassa, ja itään liikkuvat sateet ovat suurilta osin lumisia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tiistaina ja keskiviikkona on ennusteen mukaan pakkasta päivälläkin koko maassa. Sateet ovat jäämässä olemattomiksi, ja lämpötilan osalta maa pysyy kahtiajakautuneena.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Maan etelä- ja keskiosassa, missä pilvisyys on vaihtelevaa, ollaan nollan ja ‒5 asteen välillä, Oulun korkeudella noin ‒10 asteessa ja Lapissa ‒20:n ja ‒30 asteen välillä\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Eetu Rimo","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keskiviikkona etelässä lämpötilat eivät juuri nouse tiistaista; Lapissa sen sijaan pilvisyys lisääntyy ja lämpötilat vaihtelevat ‒15:n ja ‒20 asteen välillä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sää lauhtuu loppuviikolla ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viikon puolivälissä ilmavirtaus kääntyy lounaan puolelle ja ennusteen mukaan sää lauhtuu. Selvin muutos tapahtuu Lapissa, jossa kireät pakkaset ovat vaihtumassa pikkupakkasiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maan etelä- ja keskiosissa lämpötilat voivat nousta +5 asteen paikkeille ja nollaraja voi kiivetä jopa Etelä-Lappiin asti. Lauhtumisen ohessa lounaasta lähestyy myös sateita, jotka ennusteen mukaan tulevat laajalti vetenä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saatilan-ennustettavuus"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilan ennustettavuus","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"45SLlLSJK8iJRo6yjZB9hf","type":"Entry","createdAt":"2025-11-19T09:59:57.685Z","updatedAt":"2025-11-19T09:59:57.685Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":31,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"artikkeli","title":"Lapin vuosilustoaineistot kertovat menneiden kesien lämpötiloista","leadParagraph":"Kesien lämpeneminen on ollut viime vuosina nopeaa Euroopassa. Kesä 2024 oli Euroopan pohjoisosissa ennätyksellisen lämmin, ja puiden vuosilustoaineistojen avulla lämpimyys voidaan laittaa pitkän ajan kontekstiin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6MwKG5g9ezf8j00cwub25a","type":"Entry","createdAt":"2024-08-01T06:34:58.624Z","updatedAt":"2024-08-01T06:34:58.624Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"poro tunturi kesa AdobeStock1200x675 FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1bcuhMGDMWGPqEAyx3vfYC","type":"Asset","createdAt":"2024-08-01T06:34:23.426Z","updatedAt":"2024-08-01T06:34:23.426Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"poro tunturi kesa AdobeStock1200x675","description":"tunturi, poro, lappi, aurinko","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1bcuhMGDMWGPqEAyx3vfYC/2bd59bea2ffb2e2c6ff194534d48ce3f/poro_tunturi_kesa_AdobeStock1200x675.jpg","details":{"size":138340,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"poro_tunturi_kesa_AdobeStock1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: AdobeStock"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lappi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet menneiden kesien lämpötilojen arviointiin, sillä alueelta on saatavilla epäsuoria lämpötila-aikasarjoja männyn vuosilustoista, mutta myös siksi, että elävien puiden vuosilustosarjoja voidaan alueella pidentää subfossiilisista rungoista saatavien lustosarjojen avulla. Vuosilustojen leveys, kuten myös useat puuaineksen tiheysominaisuudet, korreloivat vahvasti kesän keskilämpötilojen kanssa, ja alueelle on rekonstruoitu tutkijoiden toimesta kesä-elokuun vuodentarkkoja keskilämpötiloja yli 2000 vuoden ajalta. Tällaiset aikasarjat tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia nykylämpötilojen vertailuun.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosilustoaineistot edustavat tieteenalana dendrokronologiaa, pitkien aikaskaalojensa kontekstissa myös paleoklimatologiaa. Vuosilustokronologiat koostuvat kymmenistä ja sadoista yksittäisistä puista mitatuista ja tieteenalan menetelmien mukaisesti ajoitetuista puun kasvua kuvaavista aikasarjoista, joista on ennen analyysejä poistettu kasvussa esiintyvä ikätrendi. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s41612-025-01046-4"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uudessa tutkimuksessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" käytettiin kahta tällaista vuosilustokronologiaa. Näistä ensimmäinen oli koostettu vuosiluston tummemman osan eli kesäpuun maksimitiheydessä havaittavista muutoksista, kun taas toinen samaisen puuaineksen anatomiassa havaittavista soluseinämien paksuusmuutoksista. Aiemmat tutkimukset olivat osoittaneet, että kyseisistä muuttujista koostettuja kronologioita voidaan tutkimusalueella luotettavasti käyttää kesälämpötilojen rekonstruktioiden pohjana. Käytännössä rekonstruktioiden ajallisen pituuden määrittää saatavilla olevan subfossiilisen puumateriaalin määrä ajassa taaksepäin, kuten myös se, missä määrin näytteistä on kutakin kasvunvaihtelua indikoivaa muuttujaa analysoitu.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lapin kesä 2024 oli lämpimin 2000 vuoteen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kesä 2024 oli poikkeuksellisen lämmin Lapissa. Sodankylän Tähtelän sääasemalla kesä-elokuun keskilämpötila oli 15,9 astetta, ja se ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1937 0,4 asteen erolla. Myös muilla Pohjois-Fennoskandian pitkäaikaisilla sääasemilla, kuten Ruotsin Kaaresuvannossa ja Norjan Kaarasjoella, rikottiin kesän keskilämpötilan ennätys. Kaikki nämä asemat ovat olleet toiminnassa jo 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Halusimme tietää, kuinka poikkeuksellinen kesä 2024 oli vuosituhansien aikaskaalalla, joten käytetyt rekonstruktiot skaalattiin Sodankylän Tähtelän havaintojen suhteen. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/cp-10-1473-2014"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ensimmäinen rekonstruktio","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" kattaa vuodet 8 eKr – 2010 jKr ja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s41586-023-06176-4"},"content":[{"nodeType":"text","value":"toinen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" vuodet 850–2019 jKr (kuva 1). Näistä vuosilustoaineistoista pidempi, yli 2000 vuoden aikasarja korreloi Sodankylän vuodesta 1901 eteenpäin havaittujen kesälämpötilojen kanssa korrelaatiokertoimella R = 0,74, kun taas lyhyemmän 1170 vuoden sarjan korrelaatio oli R = 0,82. Yhteensopivuus havaittujen lämpötilojen kanssa on siis suhteellisen hyvä, ja koska vuosilustoihin perustuvat lämpötila-arviot ovat vuodentarkkoja, niitä voidaan verrata suoraan havaittuihin lämpötilasarjoihin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa osoittautui, että molemmissa rekonstruktioissa lämpimin kesä oli vuodelta 1937. Koska kesä 2024 ylitti tämän selvästi suorien havaintojen perusteella, voidaan varsin luotettavasti todeta, että kesä 2024 oli Lapin lämpimin kesä yli 2000 vuoteen. Erityisesti lyhyemmässä, 1170 vuoden mittaisessa aikasarjassa ei ollut yhtään kesää, jonka lämpötila olisi ollut edes lähellä vuoden 2024 lämpötiloja. Pidemmässä, 2000 vuoden sarjassa löytyi kuitenkin yksi poikkeuksellinen kesä vuodelta 34 jKr, jonka epävarmuusväli menee osittain päällekkäin vuoden 2024 havaitun keskilämpötilan kanssa. Vuoden 34 kesän rekonstruoitu keskilämpötila Sodankylässä oli 15,1 °C, ja sen 90 %:n epävarmuusväli on 14,3–16,1 °C. Koska kesän 2024 havaittu keskilämpötila oli 15,9 °C, jää siis teoreettinen noin 5–10 %:n mahdollisuus sille, että kesä 34 olisi ollut vielä tätäkin lämpimämpi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vaikka vuoden 34 kesä olisikin ollut kesää 2024 lämpimämpi, tulos on tärkeää asettaa kontekstiinsa. Pitkällä, vuosituhansien aikaskaalalla niin sanotut Milankovićin syklit, eli muutokset maapallon kiertoradassa ja kallistuskulmassa ovat johtaneet siihen, että kesäaikainen auringonsäteily on vähenemässä Lapin leveysasteilla. Tämä on aiheuttanut kesien viilenemistä noin 0,3 astetta vuosituhannessa viimeisten 2000 vuoden aikana. Jos siis 2000 vuoden aikasarjasta ja kesästä 34 poistettaisiin Milankovićin teorian mukainen viileneminen, olisi kesä 2024 vielä selkeämmin lämpimin 2000 vuoteen. Vertailu nykyilmaston kanssa on suoraviivaisempaa, kun se tehdään vain viimeisten vuosisatojen kanssa, joiden säteilypakote on suurin piirtein sama kuin nyt.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uuden tutkimuksen päätulos oli, että kesä 2024 oli hyvin todennäköisesti lämpimin yli 2000 vuoteen Lapissa. Kesäilmaston muutokset ovat ylittämässä hiljalleen luontaisen vaihtelun rajat. Lapissa 1938 on edelleen mittaushistorian lämpimin vuosi, mutta osa 1930-luvun lämpenemisestä liittyi jo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Nykyisellä lämpenemiskehityksellä ei kuitenkaan välttämättä mene pitkään, ennen kuin vuosikeskilämpötilan ennätyskin rikkoutuu.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1Fw8pRJBHydJdfHmE7rXcO","type":"Entry","createdAt":"2025-11-19T09:40:34.872Z","updatedAt":"2025-11-19T09:50:32.784Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Lappi ennätyslämpö graafi Ilmastokatsaus artikkeli 1200px ","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4KogKx6jW3dQ69KtYXqpXn","type":"Asset","createdAt":"2025-11-19T09:50:29.410Z","updatedAt":"2025-11-19T09:50:29.410Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"lappi ennätyslämpö ilmastokatsaus 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4KogKx6jW3dQ69KtYXqpXn/9ebedad0b593300f3c8c64eb1d4f366b/lappi_ennÃ_tyslÃ_mpÃ__ilmastokatsaus_1200px.jpg","details":{"size":209709,"image":{"width":1200,"height":659}},"fileName":"lappi_ennätyslämpö_ilmastokatsaus_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva 1. Kahden eri vuosilustoaineiston perusteella rekonstruoitu kesän (kesä-elokuu) keskilämpötila Sodankylän Tähtelässä vuosina 8 eKr – 2010 jKr (vasen) ja 850–2019 jKr (oikea). Harmaa käyrä kuvaa rekonstruoidun keskilämpötilan vaihtelua yksittäisinä vuosina ja paksu musta käyrä 30 vuoden liukuvaa keskiarvoa. Punainen käyrä kuvaa havaittua keskilämpötilaa vuosina 1901–2025."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Teksti:","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos ja Samuli Helama, Luonnonvarakeskus.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Teksti on julkaistu alun perin","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmastokatsaus.fi/lapin-vuosilustoaineistot-kertovat-menneiden-kesien-lampotiloista/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-digilehdessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Julkaisun viitetiedot:","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Rantanen, M. & Helama, S. 2025: Lapin vuosilustoaineistot kertovat menneiden kesien lämpötiloista. Ilmastokatsaus, 27(10), 8–10, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2025-10-02"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2025-10-02","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Englanninkielinen tutkimusartikkeli ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.nature.com/articles/s41612-025-01046-4"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Summer 2024 in northern Fennoscandia was very likely the warmest in 2000 years","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" on vapaasti luettavissa npj Climate and Atmospheric Science -tiedelehdessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mediatiedote: ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/2D4H5dMNn0dqXc8DrnRH5t"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kesä 2024 oli Lapissa lämpimin 2 000 vuoteen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Ilmasto","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6q53gEVK26jB9116If6BLN","type":"Entry","createdAt":"2025-11-18T12:41:23.838Z","updatedAt":"2025-11-18T12:41:23.838Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Lumisade heikentää ajokeliä maan etelä- ja keskiosassa loppuviikolla","leadParagraph":"Sää ja ajokeli muuttuvat talvisemmiksi myös maan etelä- ja keskiosissa, kun matalapaine tuo monin paikoin alueelle ensilumen. Muuttuvat olosuhteet on tärkeää ottaa huomioon liikenteessä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2yaZTGhq0cgj1NuJCWe5HR","type":"Entry","createdAt":"2024-12-12T13:25:40.653Z","updatedAt":"2024-12-12T13:25:40.653Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Lumisade aura shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7aOd0GOJSjSGudbF0d9Lsh","type":"Asset","createdAt":"2022-02-03T13:18:21.698Z","updatedAt":"2022-02-03T13:18:21.698Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"lumisade aura shutterstock","description":"lumi, lumisade, talvi, aura, auraus, pyry, liikenne","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7aOd0GOJSjSGudbF0d9Lsh/91a0dc22da5510f5f616cf49d9a9775b/lumisade_aura_shutterstock.jpg","details":{"size":649355,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"lumisade_aura_shutterstock.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen 18. marraskuuta tekemän ennusteen mukaan ensimmäiset lumikuurot voivat yltää länsi- ja lounaisrannikolle jo keskiviikon aikana. Laaja-alaisemmat lumisateet saapuvat torstaiaamuna maan länsiosaan, josta ne leviävät vähitellen maan etelä- ja keskiosaan. Lumisateen myötä ajokeli huononee. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Matalapaineeseen liittyy useita sadealueita, jotka tuovat torstain ja perjantain aikana maan etelä- ja keskiosaan uutta lunta laajalti 3‒8 senttimetriä, maan länsiosassa lumisadekertymä on paikoitellen jopa 10‒20 senttiä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Etelärannikolla tuuli puhaltaa lämpimältä Suomenlahdelta, minkä takia lämpötila pysyttelee hieman plusasteilla. Etelärannikolla osa tai suurin osa sateesta tuleekin vetenä. Suomenlahden lämmittävä vaikutus heikkenee kuitenkin nopeasti sisämaahan mentäessä: muutaman kymmenen kilometrin päässä sisämaassa lämpötila laskee pakkaselle, jolloin vesisade muuttuu lumisateeksi ja märät tienpinnat voivat jäätyä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Lumisateen ja jäätyvien pintojen takia liikenteeseen ei pidä lähteä liukastelemaan kesärenkailla\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Jani Parviainen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tällä hetkellä lumipeite kattaa suuren osan maan itä- ja pohjoisosaa: koko maan suurin lumensyvyys, 31 senttimetriä, on mitattu tänään Pelkosenniemellä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Yöt ovat tavanomaista kylmempiä selkeillä alueilla","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Päivän ylimmät lämpötilat ovat enimmäkseen nollan ja ‒5 asteen välillä, etelärannikolla ‒1:n ja +3 asteen välillä. Öisin lämpötilat vaihtelevat ‒5:n ja ‒15 asteen välillä, kylmintä on selkeimmillä alueilla. Selkeillä alueilla yölämpötilat voivat olla 5‒10 astetta tavanomaista kylmempiä tyypillisiin marraskuun yölämpötiloihin verrattuna, päiväsaikaan lämpötilat ovat sen sijaan lähellä tavanomaisia lukemia. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Viikonloppuna matalapaine väistyy maamme itäpuolelle, ja sää pakastuu etelärannikkoa myöten, joten satava lumi jää maahan ja sää jatkuu talvisena. Muilta osin viikonlopun sään ennustettavuus on huono. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saatilan-ennustettavuus"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Säätilan ennustettavuus","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"sZvDToqVUiE1hstNr56sQ","type":"Entry","createdAt":"2025-11-14T07:39:42.597Z","updatedAt":"2025-11-14T07:39:42.597Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":33,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Perämerelle on alkanut muodostua jäätä – jäille ei kuitenkaan ole vielä menemistä","leadParagraph":"Itämeren jäätyminen alkoi tavanomaiseen aikaan, vaikka merivesi on selvästi ajankohdan keskiarvoja lämpimämpää. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4N8sSdS5fLOwEQ05uOgaiD","type":"Entry","createdAt":"2025-11-13T14:10:27.327Z","updatedAt":"2025-11-13T14:17:46.314Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Uutta jäätä Jouni Vainio 1200px FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1esuL0b8q4xy03hcQBOvjs","type":"Asset","createdAt":"2025-11-13T14:17:27.499Z","updatedAt":"2025-11-13T14:17:27.499Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"jäätyminen vainio","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1esuL0b8q4xy03hcQBOvjs/1fb13d8a66c2f5a1b49cd0725c184ba7/jÃ_Ã_tyminen_vainio.jpg","details":{"size":253238,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"jäätyminen_vainio.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Jouni Vainio."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen jääkarttaan piirrettiin ensimmäiset jäät torstaina 13. marraskuuta. Jäätä oli kuitenkin varmuudella havaittavissa satelliittikuvista jo alkuviikolla. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Perämerellä Suomen puolella jäätä on muodostunut Tornion, Kemin ja pienemmässä määrin myös Oulun lähistölle. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Kova tuuli rikkoo olemassa olevaa uutta jäätä, mutta jäänmuodostus näyttäisi jatkuvan viikon lopulla ja ensi viikolla. Ohuille jäille ei kuitenkaan ole vielä menemistä\", korostaa meriasiantuntija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Aleksi Arola","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun puoliväli on tavanomainen ajankohta Itämeren ensijäätymiselle. Meriveden pintalämpötilat ovat kuitenkin tällä hetkellä yleisesti reilusti ajankohdan keskiarvojen yläpuolella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jääpeite on laajimmillaan helmi-maaliskuussa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itämerellä esiintyy jäätä tavallisesti marras-joulukuusta toukokuun lopulle. Laajimmillaan jääpeite on yleensä helmi–maaliskuun vaihteessa; tällöin jäätä esiintyy keskimäärin 170 000 neliökilometrin alueella, mikä vastaa noin kahta viidesosaa Itämeren pinta-alasta. Erittäin leutoina talvina vuotuisen jääpeitteen laajin ulottuvuus jää reilusti alle 100 000 neliökilometrin. Vähäisimmillään jäätä on esiintynyt talvella 2020, jolloin sitä oli enimmillään vain 37 000 neliökilometrin alueella. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime talvi oli jääpeitteen laajuudella mitattuna leuto: talven suurin jään laajuus, 85 000 neliökilometriä, saavutettiin 20. helmikuuta. Suomenlahti ja Selkämeri olivat jäättömiä jo huhtikuun alussa, eli selvästi tavanomaista aikaisemmin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun päätehtävä on ajantasaisen tiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin. Jääkartassa esitetään ajankohtainen jäätilanne, jäänmurtajien sijainnit ja Itämeren alueen avustusrajoitukset.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos julkaisee koko Itämeren kattavan jääkartan syksyisin kahdesti viikossa, maanantaisin ja torstaisin. Jäiden määrän lisäännyttyä kartta julkaistaan päivittäin, kunnes Itämeri on taas jäätön. Jääkarttaa tehdään yhteistyössä Ruotsin meteorologisen laitoksen (SMHI) kanssa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meriasiantuntija Aleksi Arola, Ilmatieteen laitos, puh. 050 475 5364, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:aleksi.arola@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"aleksi.arola@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jääkartta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/jaatalvi-itamerella"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jäätalvi Itämerellä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Meri","Sää","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7nVjEghFLO5BulPZrzO6xD","type":"Entry","createdAt":"2025-11-13T11:55:49.719Z","updatedAt":"2025-11-13T11:55:49.719Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":23,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Viikonlopusta on tulossa talvinen, ensilumi saattaa sataa etelässäkin","leadParagraph":"Lämpötilat laskevat, kun lauha ilmamassa väistyy pakkasmassan tieltä. Pohjoisessa oleva matalapaine tuo lähes koko maahan sateita ja puuskaista tuulta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7roONZrGLYXb5f5TCBL7Z6","type":"Entry","createdAt":"2023-10-30T12:57:46.831Z","updatedAt":"2023-10-30T12:57:46.831Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ajokeli Juha Tuomi","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2THh3zc1UJSVF7EpKjywwH","type":"Asset","createdAt":"2023-10-30T12:57:31.462Z","updatedAt":"2023-10-30T12:57:31.462Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Rekka-ja-henkilöauto-lumisateessa juha tuomi 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2THh3zc1UJSVF7EpKjywwH/61aba103a011222fa83a1674e30c1d45/Rekka-ja-henkil_auto-lumisateessa_juha_tuomi_1200px.jpg","details":{"size":512196,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Rekka-ja-henkilöauto-lumisateessa_juha_tuomi_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Juha Tuomi."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen torstaina 13.11. tekemän ennusteen mukaan viikonlopusta on tulossa koko maassa viileä, ja ensilumelle on mahdollisuus maan etelä- ja keskiosassa. Maan pohjoisosassa on jo saatu maistiaisia talvesta: esimerkiksi Kittilässä on lunta tällä hetkellä paikoin yli 20 senttimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Etelässä sää on ollut varsin lauhaa jo pidemmän aikaa. Lauha ilmamassa antaa tänään hiljalleen tilaa länsiluoteesta saapuvalle pakkasmassalle. Pohjoisen yllä on melko voimakas matalapaineen alue, joka tuo sadetta ja puuskaista tuulta lähes koko maahan. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sateen olomuoto on kylmän rintaman etupuolella etelässä ja idässä vettä, jälkipuolella lännessä ja pohjoisessa lunta. Maan keskivaiheilla lumikertymä jää tänään maksimissaan muutamaan senttiin, mutta pohjoisessa voi tämän vuorokauden puolella kertyä paikoin yli 10 senttimetriä lunta. Keski- ja Pohjois-Lapissa onkin voimassa varoituksia erittäin huonosta ajokelistä, ja maan keskivaiheillakin varoitetaan huonosta ajokelistä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Perjantaiaamu voi valjeta liukkaana lähes koko maassa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Perjantaina aamulla ajokeli voi olla huono lähes koko maassa, kun lämpötila laskee yön aikana pakkasen puolelle ja tienpinnat jäätyvät. Enimmät sateet siirtyvät Suomen päältä Venäjälle, mutta länsirannikolla on päivällä mahdollisuus voimakkaillekin lumikuuroille virtauksen kääntyessä meren puolelle. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Meriveden lämpötila on melko korkea vuodenaikaan nähden, joten lumikuuroille on runsaasti kosteutta saatavilla. Sopivissa olosuhteissa yksittäisistä kuuroista voi kertyä lunta pienelle alueelle muutamassa tunnissa jopa 5–10 senttimetriä\", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Janika Takala","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Perjantai-iltana kuuroja liikkuu myös eteläisimmän Suomen yli, ja kylmässä ilmanalassa on mahdollista, että ensilumi sataa paikoin Uudellamaalla asti. Kertymät näistä kuuroista jäävät kuitenkin melko pieniksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauantaina ja sunnuntaina maan etelä- ja keskiosassa muodostuu heikohkon matalapaineen vaikutuksesta kuuroja pitkin päivää, mutta lämpötila on nollan tienoilla ja sateen olomuodon ennustaminen on vielä hankalaa. Pohjoisessa sää on poutaista, mutta kylmää: heikkotuulisessa ja selkeässä säässä päivälämpötilatkin voivat jäädä 10–15 pakkasasteeseen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruussäässä edelleen myrskyisää","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulet ovat todennäköisiä myös ensi yönä, mutta runsas pilvisyys voi estää niiden näkemisen. Sää selkenee hieman yöllä lännestä alkaen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulien todennäköisyys on kohtalainen vielä perjantain ja lauantain välisenä yönä. Perjantaina maan etelä- ja keskiosassa pilvipeite paikoin repeilee; Etelä- ja Keski-Lapissa pilvisyys vaihtelee selkeästä puolipilviseen, kun taas Pohjois-Lapissa on pilvistä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/revontulet-ja-avaruussaa?station=NUR"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulet ja avaruussää","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Turvallisuus","Liikenne"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1KF3rU3MOe9z6K1Bve9pzu","type":"Entry","createdAt":"2025-11-11T09:11:53.926Z","updatedAt":"2025-11-11T09:11:53.926Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":24,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Ennuste: Lauha syksy on muuttumassa kylmäksi alkutalveksi ","leadParagraph":"Erittäin lauha lokakuu ja marraskuun alku vaihtuvat nyt tavanomaista kylmemmäksi alkutalven sääksi. On myös useita signaaleja, joiden perusteella kylmempi sääjakso tulee kestämään useita viikkoja tai jopa pari kuukautta. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5BBKo9DM9QeseabjFJ51mo","type":"Entry","createdAt":"2024-05-07T09:06:44.972Z","updatedAt":"2024-05-07T09:06:44.972Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talvi pakkanen Valtteri Härkönen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2BeJCT6b0j3j1JstF51mA9","type":"Asset","createdAt":"2024-01-30T14:08:19.982Z","updatedAt":"2024-01-30T14:08:19.982Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"ulkoilua pakkasessa valtteri härkönen","description":"pakkanen, talvi, ulkoilu","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2BeJCT6b0j3j1JstF51mA9/b5e7f05deca023b10fecde62df1e5cf2/ulkoilua_pakkasessa_valtteri_h_rk_nen.jpg","details":{"size":226903,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"ulkoilua_pakkasessa_valtteri_h_rk_nen.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Valtteri Härkönen."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Seuraavaksi avaamme tarkemmin, miksi mielestämme tuleva talvi näyttää alkavan kylmänä, vaikka pitkän aikavälin kausiennusteet ovat ennakoineet meille tavanomaista lämpimämpää talvea. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuten jo viime talvina on tuotu esille, pohjoisen napa-alueen ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/puheenvuoro/45mUya8rSdrPeGXTIVDyMm"},"content":[{"nodeType":"text","value":"polaaripyörteellä on suuri vaikutus Euroopan ja Suomen talvisäähän","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". Polaaripyörre on laaja matalapaine ja kylmän ilman alue napa-alueiden yläpuolella stratosfäärissä. Kun pyörre on vahva, kylmä ilma pysyy arktisella alueella ja Suomessa vallitsee usein lauha ja sateinen länsivirtaus. Kun pyörre on heikompi tai hajoaa, länsivirtaus on heikompi ja arktisten ilmamassojen purkautumisen todennäköisyys etelään kasvaa. Äkillinen stratosfäärin lämpeneminen (SSW) voi laukaista polaaripyörteen hajoamisen ja johtaa pitkäkestoisiin pakkasjaksoihin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörteen tila on yksi suurimmista epävarmuustekijöistä talven pitkän aikavälin ennusteissa. Polaaripyörteen voimakkuuden lisäksi myös sen keskuksen sijainnilla on suuri merkitys Suomen talvisäähän. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kauas navalta siirtyvä polaaripyörre mahdollistaa kylmät virtaukset ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tällä hetkellä polaaripyörteen voimakkuus on vielä vuodenaikaan nähden varsin tyypillinen, mutta se on suurella todennäköisyydellä heikkenemässä ja saavuttamassa ennusteiden mukaan ”heikoimman” vaiheensa marraskuun 25. päivän tienoilla. Nyt ennustettu heikkeneminen ei johdu stratosfäärin äkillisestä lämpenemistä, sillä merkittävää lämpenemistä ei ole näköpiirissä. Tällä kertaa syynä on polaaripyörteen keskuksen siirtyminen kauas navalta – itse asiassa se on tulossa hyvin lähellä Suomea. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"rxOiMyt6REduefEXMjAjI","type":"Entry","createdAt":"2025-11-11T08:44:09.634Z","updatedAt":"2025-11-11T08:44:09.634Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Polaaripyörre syksy 2025 puheenvuoro 1200px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1lnoAkIfQO9XE6HmskDDXj","type":"Asset","createdAt":"2025-11-11T08:43:40.043Z","updatedAt":"2025-11-11T08:48:49.011Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Polaaripyörre syksy 2025 puheenvuoro","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1lnoAkIfQO9XE6HmskDDXj/6e79b15f2dd32615e1d27173f80d9002/puheenvuoro_kuva1.jpg","details":{"size":125347,"image":{"width":750,"height":422}},"fileName":"puheenvuoro_kuva1.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Polaaripyörteen ennustettu sijainti (mustat isoviivat) marraskuun viimeisellä viikolla ECMWF-säämallin mukaan. Taustavärit kertovat stratosfäärin lämpötilan ennustettua poikkeamaa tavanomaisesta. Lähde: ECMWF."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörteen sijainnilla on suuri vaikutus troposfäärissä havaittavien matalapaineiden reitille. Mikäli polaaripyörteen ennuste toteutuu, matalapaineiden reitti siirtyy Euroopassa hyvin etelään Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Tämä mahdollistaa kylmien pohjoisten ja idän välisten ilmavirtausten esiintymisen Suomessa. Toki on hyvä muistaa, että polaaripyörteen ennustamiseen liittyy epävarmuutta, kuten sääennusteissa yleensäkin. Polaaripyörteen yleistä heikentymistä voidaan pitää melko varmana jo nyt, mutta keskuksen tarkka sijainti on vielä epävarmaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörteen ennustettua heikentymistä tukee myös tutkimuksista havaittu yhteys, jonka mukaan alhainen merijään peittävyys alkutalvesta erityisesti Arktisen alueen Euroopan puolella vaikuttaa polaaripyörteeseen heikentävästi. Tällä hetkellä jäätä on juuri näillä alueilla selvästi keskimääräistä vähemmän. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös Grönlannin sulkukorkeapaine vaikuttaa Suomen talvisäähän ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennusteen luotettavuuden parantamiseksi on syytä tarkastella myös muita tekijöitä, joilla on suuri vaikutus Suomen talvisäähän. Yksi näistä ilmiöistä on ns. Grönlannin sulkukorkeapaine, joita esiintyy tyypillisimmin heikkojen länsivirtausten vallitessa. Säämallien viikkoennusteissa on nyt hyvin vahvoja merkkejä tällaisen sulkukorkeapaineen muodostumisesta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3LTVVI227ps7VweZtxa6G1","type":"Entry","createdAt":"2025-11-11T08:47:14.316Z","updatedAt":"2025-11-11T08:47:14.316Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ilmanpaine puheenvuoro syksy 2025 1200px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7aYXMBn9jhUOAcIqyUPA7H","type":"Asset","createdAt":"2025-11-11T08:46:43.831Z","updatedAt":"2025-11-11T08:48:22.245Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Ilmanpaine puheenvuoro syksy 2025","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7aYXMBn9jhUOAcIqyUPA7H/e9551e628372d097b4c5a4a4e872b46f/ilmanpaine_puheenvuoro.jpg","details":{"size":103948,"image":{"width":750,"height":422}},"fileName":"ilmanpaine_puheenvuoro.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"ECMWF-säämallin ilmanpaine-ennusteen poikkeama 17.11. alkavalle viikolle. Punaisilla alueilla on todennäköisesti korkeapainetta ja sinisillä matalapainetta. Lähde: ECMWF."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Korkeapaine on jo nyt muodostunut Grönlantiin, ja ennusteissa se on pysymässä siellä jopa jouluun saakka. Tällainen säätyyppi olisi Suomen sään osalta meteorologisesti hyvin mielenkiintoinen, mutta yhteiskunnallisesti haastava – matalapaineita kulkisi Suomen yli tai eteläpuolitse lounaasta kohti koillista tuoden runsaasti sateita ja tuulia Suomeen. Ajoittain myös etelä-kaakosta saapuvat matalapaineet lumipyryineen olisivat mahdollisia. Jos vielä säätyyppi kestäisi ennusteiden mukaan useita viikkoja, voisi sademäärä ja sen myötä lumipeite kasvaa Suomessa paikoin suureksi. Toisaalta myös kireät pakkaset olisivat ajoittain todennäköisiä jopa Etelä-Suomea myöten. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Muistettava kuitenkin on, että jo pieni muutos matalapaineiden reitissä läntisemmäksi voi johtaa myös etelästä saapuvien lämpimien ilmamassojen pääsemiseen Suomeen ja vesisateiden sekä jopa talvitulvien todennäköisyyden kasvuun. Tilanne on siis hyvin herkkä! ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":" Grönlannin sulkukorkeapaine näyttää todennäköiseltä ja se tulee hallitsemaan suursäätilaa Euroopassa.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joka tapauksessa Grönlannin sulkukorkeapaine näyttää todennäköiseltä ja se tulee hallitsemaan suursäätilaa Euroopassa, vaikka korkeapaineen tarkka sijainti ja muut yksityiskohdat elävät. Tähän ennusteeseen löytyy tueksi myös muita tutkijoiden löytämiä kaukovaikutuksia (esim. La Niña, MJO ja QBO), joiden nykyiset vaiheet lisäävät todennäköisyyttä Grönlannin sulkukorkeapaineelle ja siten Suomessa keskimääräistä kylmempään alkutalveen. Niiden vaikutusmekanismit Euroopan talvisäähän ovat varsin monimutkaisia ja sisältävät toki epävarmuuksia. Ehkä tämän talven jälkeen alamme mekin seuraamaan näitä entistä tarkemmin, jos kokemus osoittautuu hyödylliseksi. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Entä miltä näyttää ensi vuoden alku? ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jos joulukuu toteutuu yllä ennustetun mukaisesti, myös tammikuun alku voisi olla varsin kylmä. Tätä tukee kausiennusteissa näkyvä Grönlannin korkeapaineen vahvistuminen kohti Skandinaviaa. Samalla polaaripyörre on ennusteiden mukaan voimistumassa lähelle tavanomaista voimakkuuttaan, joten tammikuun edetessä sää todennäköisesti lauhtuu voimistuvan länsivirtauksen seurauksena. Samalla myös korkeapaine siirtyisi Suomen etelä- ja itäpuolelle ja viimeistään helmikuussa länsivirtaus näyttäisi voimistuvan selvästi. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Näin pitkät ennusteet ovat luonnollisesti hyvin epävarmoja, ja koko ennuste voi mennä täysin uusiksi varsinkin, jos polaaripyörre kokee äkillisen lämpenemisen alkutalvella. Äkilliset lämpenemiset alkavat näkyä säämalleissa aikaisintaan kaksi viikkoa ennen tapahtumaa, joten aikaa sellaiselle on vielä runsaasti. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten tuleva talvi alkaa kehittyä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Henri Nyman ja Petteri Pyykkö ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittajat ovat Ilmatieteen laitoksen meteorologeja. ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvisään tilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"sGhKFjpRLEc0TCeikXcxG","type":"Entry","createdAt":"2025-11-11T08:00:04.464Z","updatedAt":"2025-11-11T08:00:04.464Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":25,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Tutkijat selvittivät, miten Itämeren lämpöä voisi hyödyntää energiantuotannossa","leadParagraph":"SeaHeat-tutkimushankkeessa tehtiin ensimmäinen koko Itämerta koskeva arvio meriveden lämmön hyödyntämisestä energiantuotannossa. Hankkeessa kehitetyn työkalun avulla voi arvioida eri merialueiden käyttömahdollisuuksia lämmönlähteenä vuosisadan loppuun asti.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5vPCmDnpyPBLDlSwKnjGxz","type":"Entry","createdAt":"2025-11-10T10:24:27.707Z","updatedAt":"2025-11-10T10:24:27.707Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Örö Jarmo Vehkakoski","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5sgMNftiH4avuhuN9bI0Q9","type":"Asset","createdAt":"2025-11-10T10:23:54.299Z","updatedAt":"2025-11-10T10:23:54.299Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Örö 2015 Jarmo Vehkakoski 1200x675","description":"Meri, Itämeri, Örö, aallot","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5sgMNftiH4avuhuN9bI0Q9/a202a0d5e8bfe5726f2c332821e901f0/OÌ_roÌ__2015_JarmoVehkakoski3_IL-web-1200x675.jpg","details":{"size":80583,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Örö_2015_JarmoVehkakoski3_IL-web-1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Jarmo Vehkakoski.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tulosten mukaan parhaat merilämmön tuotantoalueet sijaitsevat Suomenlahden etelärannikolla ja eteläisellä Itämerellä. Kaukolämmön tarve on suurimmillaan talven kylmimpinä kuukausina, jolloin merilämpöpumpuille on oltava käytettävissä riittävästi vähintään +3 °C:n lämpöistä vettä. Itämeren syvempien kerrosten veden lämpötila pysyy myös talvella reilusti nollan yläpuolella, ja näiden vesimassojen lämpö on nykyisin monilta osin hyödyntämätön energianlähde.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennusteiden mukaan vuosisadan loppuun mennessä potentiaalisia tuotantoalueita löytyy aiempaa lähempää rannikkoa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arviot perustuvat mittauksia ja mallinnusta yhdistäviin aineistoihin sekä tulevaa ilmaston kehitystä ennakoiviin skenaarioihin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Tämä on ensimmäinen kerta, kun Itämeren meriveden lämpöä on arvioitu näin laajasti ja vertailukelpoisesti. Tulokset tarjoavat tietopohjan, jota energiayhtiöt ja suunnittelijat voivat hyödyntää arvioidessaan meriveden käyttömahdollisuuksia lämmönlähteenä”, sanoo","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"johtava tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Lauri Laakso","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"SeaHeat-hankkeessa kehitettiin ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://seaheat-staging.com/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"avoimesti saatavilla oleva työkalu","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", joka tarjoaa helpon tavan tarkastella eri alueiden meriveden lämpötiloja ja soveltuvuutta energiantuotantoon.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Monipuolista tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hankkeessa tunnistettiin Itämeren alueen merilämmön tuotantoon soveltuvat alueet ja rajattiin pois epäsuotuisia kohteita, mikä auttaa tekemään realistisempia investointipäätöksiä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Koska merilämpöön liittyvät investoinnit ovat suuria ja käyttöikä pitkä, kannattavuuteen vaikuttavat erityisesti sähkön ja rahoituksen hinta sekä lämpimän veden alueiden sijainti suhteessa kaupunkialueisiin”, summaa hankkeen päätutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Simo-Matti Siiriä","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Merilämpöpumput voivat kuitenkin toimia isojen lämpöjärjestelmien lisäksi myös pienemmissä ratkaisuissa, kuten teollisuuslaitoksissa tai kaupunginosatasolla. Kilpailevien tekniikoiden kehitys, lämpövarastot sekä esimerkiksi datakeskusten ja vedyntuotannon hukkalämpö vaikuttavat merilämmön tuotannon kehitykseen ja kilpailukykyyn. Globaalisti suurin kaupallinen potentiaali on alueellisessa viilennyksessä sekä lämmityksen ja viilennyksen yhdistävissä kaukolämpöverkoissa, joita on rakennettu esimerkiksi Pohjanmeren rannikolla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hankkeessa kehitettiin myös menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida merilämmön tuotannon viilentämän paluuveden vaikutusaluetta. Tämä tukee mahdollisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Menetelmiä ja tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla merialueilla sekä muissa sovelluksissa, kuten kalankasvatusalueiden suunnittelussa, luonnonkalakantojen tutkimuksessa ja vedenalaisen infrastruktuurin suojaamisessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoa:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Simo-Matti Siiriä, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2123, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:simo-matti.siiria@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"simo-matti.siiria@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n\nTutkimusprofessori Aleksi Nummelin, Ilmatieteen laitos, p. 045 154 3774, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:aleksi.nummelin@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"aleksi.nummelin@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" \n\nRyhmäpäällikkö, johtava tutkija Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos, p. 050 525 7488, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:lauri.laakso@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"lauri.laakso@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://seaheat-staging.com/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"SeaHeat Designer -työkalu","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"SeaHeat-projekti","marks":[{"type":"italic"},{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" (2021–2024) oli Business Finlandin rahoittama tutkimushanke, jossa selvitettiin merilämmön tuotannon mahdollisuuksia Itämerellä ja arvioitiin merilämpöön liittyvän teknologian ja palveluiden vientipotentiaalia. Merilämpöpumppujen hyödyntämistä tarkasteltiin, koska ne antavat käytettäessä yhdessä vähäpäästöisen sähkön kanssa mahdollisuuden suurten lämpömäärien tuottamiseen pienin kasvihuonekaasupäästöin. Hankkeen toteutti Ilmatieteen laitos yhteistyössä yritys- ja energiasektorin kanssa.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"hZ0bH4W4hBW1887UEyJnQ","type":"Entry","createdAt":"2025-11-10T10:15:54.965Z","updatedAt":"2025-11-10T10:15:54.965Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Itämeren lämpötila nykytilanne tulevaisuus 1200 px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"75rvZ7DnTbNu4JV6BuCZDR","type":"Asset","createdAt":"2025-11-10T10:15:18.090Z","updatedAt":"2025-11-10T10:15:24.197Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Itämeren lämpötila nykytilanne tulevaisuus 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/75rvZ7DnTbNu4JV6BuCZDR/c32a87d3bd4d8b06427e646252b4fac8/yearly_min_temp_nykytilanne_tulevaisuus_timmean_baltic_1200px.jpg","details":{"size":95201,"image":{"width":1200,"height":813}},"fileName":"yearly_min_temp_nykytilanne_tulevaisuus_timmean_baltic_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Itämeren syvempien kerrosten lämpötila pysyy talvellakin selvästi nollan yläpuolella. Kartassa on esitetty meren pohjakerroksen veden alin lämpötila nykytilanteessa (vasen) ja vuoden 2100 ennustetta, jos ilmasto lämpenee voimakkaasti (oikea). Kuva: Ilmatieteen laitos.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3YFrOG5WPfHjIQBtCRHrpg","type":"Entry","createdAt":"2025-11-10T10:09:23.504Z","updatedAt":"2025-11-10T10:14:09.656Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Helenin Vuosaaren voimala Helen Oy","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6SXZJAbV21ake5YGxGxSGm","type":"Asset","createdAt":"2025-11-10T10:14:03.107Z","updatedAt":"2025-11-10T10:14:03.107Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Helenin voimala Vuosaaressa Helen Oy","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6SXZJAbV21ake5YGxGxSGm/2c7a8fb75b08a60df11467898cf29b08/Helen_Oy_1200px.jpg","details":{"size":86999,"image":{"width":1200,"height":900}},"fileName":"Helen_Oy_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Johtava tutkija Lauri Laakso, tutkimusprofessori Aleksi Nummelin ja hankkeen päätutkija Simo-Matti Siiriä tutustumassa Helen Oy:n merilämpöpumppuihin ja kaukolämmöntuotantoon Vuosaaren voimalassa. Kuva: Helen Oy.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Meri"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7eitPbR1yNMx3WxRu6fP9x","type":"Entry","createdAt":"2025-11-10T11:53:22.683Z","updatedAt":"2025-11-10T11:53:22.683Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":21,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Sää muuttuu viikon mittaan talvisemmaksi koko maassa","leadParagraph":"Lappiin sataa paikoin kymmeniä senttejä lunta, etelässäkin talvirenkaat alkavat olla tarpeen.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"Zs1YnfloeuxAM9tc4u4J7","type":"Entry","createdAt":"2025-11-10T10:25:01.982Z","updatedAt":"2025-11-10T10:25:19.094Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talviliikenne Liikenneturva Kaisa Tanskanen 1200px FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5F6FsSkS3I78gBcvY21RRu","type":"Asset","createdAt":"2024-09-19T08:01:51.892Z","updatedAt":"2024-09-19T08:01:51.892Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Liikenneturva KaisaTanskanen 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5F6FsSkS3I78gBcvY21RRu/7e197fa660ea8d8a041014f9845e995a/Liikenneturva_KaisaTanskanen_1200px.jpg","details":{"size":533767,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Liikenneturva_KaisaTanskanen_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Liikenneturva / Kaisa Tanskanen."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen maanantaina 10.11. tekemän ennusteen mukaan sää muuttuu alkaneen viikon mittaan talvisemmaksi koko maassa. Maan pohjoisosassa tämä tietää runsasta lumisadetta, maan etelä- ja keskiosassa viikon loppua kohti laskevia lämpötiloja ja paikoin myös lumi- tai räntäsadetta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tiistaina ensimmäiset lumisateet leviävät Perämeren rannikolta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen sekä Lappiin. Keski- ja Pohjois-Lapissa viikon sateet tulevat pääosin lumena, mutta keskiviikkona ja torstaina muualla maan pohjoisosassa sataa myös vettä, kun lämpötilan nollaraja kipuaa tilapäisesti Rovaniemen korkeudelle asti. Lunta voi sataa Etelä- ja Keski-Lapissa tiistaista perjantaihin 20–40 senttimetriä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Pohjois-Lappiin runsaimmat lumisateet eivät näillä näkymin yllä, mutta yli 10 senttiä voi sataa sielläkin, kuten myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Keskiviikon ja torstain plussakelit vesisateineen kuitenkin vähentävät viikonlopuksi kasvavien hankien korkeutta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Etelässä aluksi lauhaa, loppuviikolla kylmenee","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Maan etelä- ja keskiosassa lounaisvirtaus työntää maahamme lämpimämpää ilmaa. Keskiviikosta torstaihin ylin lämpötila voi jälleen hätyytellä paikoin jopa kymmentä astetta. Keskiviikkoillasta lähtien sataa kuitenkin vettä, jota voi tulla varsinkin rannikoiden lähellä melko runsaasti.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Torstain aikana matalapaine pyöräyttää Pohjois-Skandinaviasta maan etelä- ja keskiosaan kylmempää ilmaa, ja maan keskiosassa sade voi lämpötilan laskiessa muuttua rännäksi tai lumeksi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Huomattavia lumikertymiä ei ole odotettavissa ainakaan laajalle alueelle, mutta perjantaiaamuna ensilumi voi koristaa monia paikkoja Keski-Suomen korkeudella ja siitä pohjoiseen päin\", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Heikki Sinisalo","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tuuli voimistuu laajalti","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sateet tuova matalapaine näyttää ennusteissa varsin ärhäkältä, ja torstain ja perjantain aikana tuuli voi olla jopa huomattavan voimakasta. Lännenpuoleinen tuuli voi voimistua Pohjanlahdella myrskyksi asti, ja mantereella voimakkaat tuulenpuuskat voivat tehdä vahinkoa suuressa osassa maata. Matalapaineen reittiin ja voimakkuuteen liittyvät epävarmuudet kuitenkin huonontavat tilanteen ennustettavuutta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Viikonloppuna on mahdollista, että koko maa etelää myöten on pakkasella tai ainakin lähellä nollaa astetta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Pohjoinen virtaus on kuiva ja sateet varmaankin vähäisiä, mutta pakkasöinä tienpinnat voivat olla liukkaita ilman sateitakin. Talvirenkaille alkaa olla tarvetta koko maassa\", Sinisalo sanoo.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3O5HbHj10er2KKfB3ebMXy","type":"Entry","createdAt":"2025-11-06T14:05:29.184Z","updatedAt":"2025-11-06T14:05:29.184Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":16,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Ilmaston lämpeneminen jatkuu poikkeuksellisena – vuodesta 2025 on muodostumassa mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin","leadParagraph":"Vuodesta 2025 on tulossa maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin vuosi, selviää Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n State of the Global Climate Update 2025 -raportista. Seuraukset ovat näkyneet vuoden aikana esimerkiksi sään ääri-ilmiöinä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5xM1jdDBzQgoTEGFJvsRHu","type":"Entry","createdAt":"2025-11-06T10:50:36.473Z","updatedAt":"2025-11-06T10:50:36.473Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Tulva Bukarestissa Romaniassa 2025 AdobeStock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2WUrEJQdDG9SOUMd3p07iR","type":"Asset","createdAt":"2025-11-06T10:46:46.150Z","updatedAt":"2025-11-06T10:46:46.150Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Tulva Bukarestissa Romaniassa 2025 AdobeStock","description":"Tulva, ilmastonmuutos, sää, AdobeStock 1527900818","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2WUrEJQdDG9SOUMd3p07iR/7417a2f04ade68b281bcd675f64fe080/Tulva_Bukarestissa_2025_AdobeStock_1527900818.jpg","details":{"size":71473,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Tulva_Bukarestissa_2025_AdobeStock_1527900818.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Rankka sade sai kadut tulvimaan Bukarestissa Romaniassa toukokuussa 2025. Kuva: Adobe Stock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosien 2015–2025 jakso muodostaa 176-vuotisen mittaushistorian lämpimimmän yhdentoista vuoden sarjan. Tammi–elokuun 2025 maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 1,42 °C korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900. Raportin mukaan tämä osoittaa, että maailmanlaajuinen lämpeneminen etenee edelleen nopeasti, vaikka El Niñon ja La Niñan vaihtelut vaikuttavat hetkellisesti lämpötiloihin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Lämpötilat, merenpinnan nousu ja jäätiköiden sulaminen kertovat samaa viestiä: ilmaston lämpeneminen kiihtyy, ja sen seuraukset näkyvät kaikkialla. Kunnianhimoisia toimia tarvitaan erityisesti mailta, jotka tuottavat suurimman osan maailman päästöistä. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on edelleen avain siihen, että lämpeneminen voidaan pysäyttää ja palauttaa turvallisemmalle tasolle”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Petteri Taalas","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kasvihuonekaasujen pitoisuus, merien lämpösisältö ja jäätiköiden sulaminen rikkovat ennätyksiä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ja merien lämpösisältö nousivat jälleen ennätystasolle. Lämpöä sitoutuu yhä enemmän valtameriin, jotka varastoivat yli 90 prosenttia ilmastojärjestelmän ylimääräisestä energiasta. Tämä kiihdyttää merenpinnan nousua, joka on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta ja etenee nyt noin 4 millimetrin vuosivauhtia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arktinen merijää oli talvella 2025 mittaushistorian laajuudeltaan pienin, ja myös Antarktiksen jääpeite jäi selvästi keskiarvon alapuolelle. Maailman jäätiköiden massan häviäminen jatkui kolmatta vuotta peräkkäin, ja sulaminen vastasi 1,2 millimetrin lisäystä globaaliin merenpintaan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset kasvavat ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuoden 2025 aikana koettiin lukuisia sään ääri-ilmiöitä, kuten tuhoisia tulvia Afrikassa ja Aasiassa, laajoja metsäpaloja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä helleaaltoja ja trooppisia sykloneja. Säästä ja ilmastosta johtuvat katastrofit aiheuttivat merkittävää taloudellista ja yhteiskunnallista vahinkoa ja vaikuttivat ruokaturvaan ja muuttoliikkeeseen useilla alueilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Raportin mukaan vaaraa aiheuttavan sään hälytysjärjestelmien ja ilmastopalvelujen kehitys jatkuu. Vuonna 2024 monivaaravaroitusjärjestelmä (engl. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"multi-hazard early warning systems","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":") oli käytössä 119 maassa, mikä on yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna. Kuitenkin 40 % maailman maista on edelleen vailla vastaavia järjestelmiä. Samalla lähes kaksi kolmasosaa kansallisista sää- ja ilmastopalveluista tarjoaa nyt ilmastopalveluja, kun viisi vuotta sitten osuus oli vain 35 %. Palveluiden avulla tuetaan päätöksentekoa esimerkiksi maataloudessa, energiantuotannossa ja terveydenhuollossa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos on toteuttanut kansallisiin sää- ja ilmastopalveluihin liittyviä kehitys- ja konsultointihankkeita yli sadassa maassa viime vuosikymmeninä. Hankkeiden tuloksena kehittyvien maiden kansallisilla toimijoilla on paremmat edellytykset tuottaa palveluita kotimaissaan kansalaisten ja yhteiskunnan turvaksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat ovat median käytettävissä ilmastokokouksen aikaan","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"COP30-ilmastokokous järjestetään 10.–21. marraskuuta Brasilian Belémissä. Valtioiden johtajat kokoontuvat Belémiin jo 6.–7. marraskuuta. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat seuraavat ilmastokokousta Suomessa, ja ovat käytettävissä haastatteluihin. Asiantuntijat vastaavat mielellään tiedusteluihin ja kysymyksiin esimerkiksi 1,5 asteen tavoitteesta, ilmastonmuutoksen etenemisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yhteydenotot:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:petteri.taalas@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"petteri.taalas@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toimialajohtaja Jari Liski, Ilmatieteen laitos, p. 040 748 5088, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:jari.liski@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"jari.liski@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/medialle"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen viestintä","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://wmo.int/publication-series/state-of-climate-update-cop30?access-token=mJ8WKioGCrNcGgQdERJIlC3vQxT6npfiCoetMmwlwNQ"},"content":[{"nodeType":"text","value":"WMO:n State of the Global Climate Update 2025 -raportti","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" julkaistiin COP30-ilmastokokouksen yhteydessä tieteelliseksi taustamateriaaliksi ilmastoneuvotteluille. Koko vuoden ilmastotilastot koostava ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"State of the Global Climate 2025","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" -raportti julkaistaan kokonaisuudessaan maaliskuussa 2026.","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Ilmasto","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3iqtDp7jVIQvoDJsIaHzBG","type":"Entry","createdAt":"2025-11-06T11:44:50.365Z","updatedAt":"2025-11-06T11:44:50.365Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":22,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Revontulia voi nähdä tulevina öinä eteläistä Suomea myöten","leadParagraph":"Revontulia voi nähdä eteläisessäkin Suomessa, kunhan pilvet eivät peitä taivasta. Parhaat mahdollisuudet revontulien bongailuun on tänään Länsi-Lapissa sekä Pohjanmaan rannikolta kaakkoon ulottuvalla alueella. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"388gWo4I7n8oK7715GKClD","type":"Entry","createdAt":"2025-11-06T11:38:45.683Z","updatedAt":"2025-11-06T11:39:02.145Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Revontulia kaupungissa Adobe Stock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1L4Z5siSVCA7OJOj5rda7g","type":"Asset","createdAt":"2022-09-12T12:07:46.785Z","updatedAt":"2022-09-12T12:07:46.785Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Revontulet_kaupunki_1200x675_adobeStock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1L4Z5siSVCA7OJOj5rda7g/befda72a7612adde9cf90d8158340639/1200x675-revontulet_adobeStock.jpg","details":{"size":253714,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"1200x675-revontulet_adobeStock.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Adobe Stock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Geomagneettinen aktiivisuus on yltynyt voimakkaaksi myrskyksi ennakoitua voimakkaamman koronan massapurkauksen osuttua Maahan keskiviikkoiltana. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maahan osuessaan massapurkaus synnyttää geomagneettisen myrskyn, jonka näkyvin vaikutus ovat tavanomaista eteläisemmillä alueilla loimottavat revontulet. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Revontulien todennäköisyys on lähipäivinä suuri, ja myös jatkossa voimakkaat geomagneettiset myrskyjaksot ovat mahdollisia usean massapurkauksen saapuessa Maahan peräjälkeen\", arvioi Ilmatieteen laitoksen avaruussääpäivystäjä ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Petri Koskimaa","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringonpilkkualue, joka on ollut näiden roihu- ja massapurkausten aiheuttaja, on myös edelleen erittäin aktiivinen ja jatkaa siirtymistään kohti Auringon keskilinjaa. Keskemmältä Auringon näkyvää kiekkoa lähtevät massapurkaukset suuntautuvat todennäköisemmin kohti Maata. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pilvisyys vaihtelee ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myrskyisän avaruussään lisäksi revontulien näkeminen edellyttää riittävän pilvetöntä maanpäällistä säätä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Parhaat mahdollisuudet revontulien bongailuun on tänään Länsi-Lapissa sekä Pohjanmaan rannikolta kaakkoon ulottuvalla vyöhykkeellä. Pilvisyys lisääntyy maan keskiosassa ensi yönä\", ennustaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Petteri Pyykkö","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauantain vastaisena yönä niin ikään parhaat olosuhteet revontulien näkemiseen on Länsi-Lapissa. Pilvisyys saattaa repeillä illan ja yön aikana lounaisrannikon tuntumassa sekä rintaman pohjoispuolella Jyväskylän korkeudella. Sunnuntain vastaisena yönä pohjoisesta virtaa kuivempaa ilmaa, ja sää selkenee osassa Lappia. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringon aktiivisuus on ollut huipussaan viime vuosina ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lapissa revontulet ovat yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana, mutta tulevina öinä niitä voi nähdä koko Suomessa. Paras aika katsella revontulia on yleensä keskiyön tienoilla, mutta tulevina öinä tilannetta kannattaa ryhtyä seuraamaan heti pimeän tultua. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulien aktiivisuus on suoraan yhteydessä Auringon aktiivisuuteen, joka vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Auringon aktiivisuus on ollut huipussaan viime vuosina. Nykyisen pilkkujakson maksimi on jo ohitettu, mutta vielä laskevan vaiheen aikana geomagneettiset myrskyt ovat yleisiä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulien lisäksi raju avaruussää voi aiheuttaa häiriöitä joissain teknisissä järjestelmissä: esimerkiksi pitkän matkan radioliikenteessä, satelliittipaikannuksessa ja joskus myös sähköverkossa. Tavallinen kansalainen ei näitä häiriöitä yleensä arjessaan huomaa, mutta ammattilaisilta ne vaativat varautumista. Ilmatieteen laitos tukee tätä varautumista tuottamalla kohdennettuja avaruussääpalveluja alttiiden järjestelmien ylläpitäjille ja käyttäjille. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruussääpäivystäjä Petri Koskimaa, Ilmatieteen laitos, puh. 050 408 8579, etunimi.sukunimi@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruussäätutkimuksen ryhmäpäällikkö Tiera Laitinen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 3279, etunimi.sukunimi@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/revontulet-ja-avaruussaa?station=KEV"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontuliennuste","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-revontulista"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tietoa revontulista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulitietoa nyt myös Ilmatieteen laitoksen sääsovelluksessa! ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen sääsovellus kertoo, jos lähitunnin aikana on mahdollista nähdä revontulia. Ennuste ottaa huomioon avaruussään havaintotiedot laskettuna pisteeseen, jossa tarkastelet säätä, sekä pilvisyyden ja valon määrän. Jos revontulien näkyminen on todennäköistä, säätiedon taustalla näkyy kuva revontulista. ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Avaruus","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3YxrmAfZd58XImI9aMNBx3","type":"Entry","createdAt":"2025-11-03T11:41:25.654Z","updatedAt":"2025-11-03T11:41:25.654Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Pohjois-Atlantin matalapaine puskee lämpöpulssin Suomeen asti – sääennusteessa on poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja","leadParagraph":"Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja mitataan todennäköisimmin keskiviikkona. Aurinko näyttäytyy torstaina mahdollisesti maassamme laajemmin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"xPRVho4zZA7RVM8WrtDyw","type":"Entry","createdAt":"2025-11-03T11:39:00.192Z","updatedAt":"2025-11-03T11:39:00.192Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Marraskuu Helsingissä Kaisa Ryynänen 1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5HEA4kaoVkTKSU3sL1OH2W","type":"Asset","createdAt":"2025-11-03T11:38:38.657Z","updatedAt":"2025-11-03T11:38:38.657Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Marraskuu Helsingissä Kaisa Ryynänen 1200x675","description":"syksy, kaupunki, marraskuu","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5HEA4kaoVkTKSU3sL1OH2W/e3523779c20441164539020896f1bb82/IMG_0392_cropped_1200x675.jpg","details":{"size":137267,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"IMG_0392_cropped_1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Kaisa Ryynänen.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun ensimmäinen viikko alkaa koko maassa selvästi tavanomaista lämpimämpänä. Ilmavirtaus käy lounaan puolelta, mistä Suomeen saapuu Atlantin syvän matalapaineen saattelemana runsaasti kosteutta, lämpöä ja sadealueita.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen maanantaina 3.11. tekemän sääennusteen mukaan ensimmäinen laaja sadealue saapuu tiistai-iltana länteen iltapäivän ruuhka-aikaan ja liikkuu koko maan yli keskiviikkoaamuun mennessä. Ainoastaan osassa Pohjois-Lappia sade on osaksi lunta. Keskiviikkona vesi- ja tihkusateita on odotettavissa monin paikoin maan etelä- ja keskiosaan. Myös sumuja ja utuja esiintyy alkuviikosta ajoittain.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lämpötilojen osalta säätilanne on ennustettuihin sademääriin verrattuna tilastollisesti mielenkiintoisempi. ”Etelässä lämpötila on päivisin ja ajoittain jopa öisinkin 10 asteessa, mikä on vuodenaikaan nähden poikkeuksellista. Varsinkin keskiviikkona vastaavia lämpötiloja mitataan myös maan keskiosassa”, kertoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Henri Nyman","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pohjoisessa lämpötila vaihtelee 5 asteen molemmin puolin. Lähinnä käsivarren suunnalla on alkuviikolla ajoittain pakkasta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viikon puolivälissä Suomi jakautuu sään osalta kahtia","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keskiviikon jälkeen ilmavirtaus kääntyy enemmän länteen tai luoteeseen, mistä Suomeen alkaa virrata kuivempaa ja myös vähän kylmempää ilmaa. Varsinkin torstai näyttää pitkästä aikaa laajemmin aurinkoiselta päivältä lähes koko maassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Loppuviikon osalta sää näyttää Suomessa kahtia jakaantuneelta, sillä etelään on saapumassa lounaasta jälleen uusi matalapaine ja annos kosteampaa ilmaa. Pohjoisessa sää puolestaan pysynee vähän kylmempänä ja poutaisempana, vaikka joitakin lumi- tai räntäsateita voi tulla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ensi viikon osalta ennusteissa on merkkejä selvemmästä kylmenemisestä ainakin maan pohjoisosassa. Mikäli ennuste toteutuu, pohjoisessa lämpötila laskisi selvästi ja etelässäkin ajoittain pakkasen puolelle. Samalla ensilunta voitaisiin saada laajemmin Suomessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyssään tilastoja","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Onko sää ollut poikkeuksellinen vai harvinainen?","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" Meteorologit käyttävät sanaa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"poikkeuksellinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":", kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Harvinaiseksi","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5VNTjot1SKGhzYXI8i6goh","type":"Entry","createdAt":"2025-11-03T07:11:57.219Z","updatedAt":"2025-11-03T07:11:57.219Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":21,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Rataverkon talvikunnossapidon takana on monen toimijan yhteispeli – sääennusteet varautumisen kulmakivenä","leadParagraph":"Rautateiden talvikunnossapidon onnistumiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä Väyläviraston, kunnossapitourakoitsijoiden, liikenteenohjauksen, rautatieliikenteen harjoittajien ja Ilmatieteen laitoksen meteorologien kesken. Yhteistyön tavoitteena on mahdollisimman toimiva junaliikenne myös talvikaudella.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7sbdIKP4wBxAcf3gwi43ha","type":"Entry","createdAt":"2025-10-31T09:07:25.481Z","updatedAt":"2025-10-31T09:07:25.481Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Rautatie juna talvi Väylävirasto 1200px FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3Fem3tuVRMN1iZO1Z1nT3U","type":"Asset","createdAt":"2025-10-31T09:07:00.239Z","updatedAt":"2025-10-31T09:07:00.239Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kuvituskuva,-rautatie-ja-juna-talvimaisemassa Väylävirasto","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3Fem3tuVRMN1iZO1Z1nT3U/d0b4474c361085b0951e6606f423b7db/Kuvituskuva_-rautatie-ja-juna-talvimaisemassa_VÃ_ylÃ_virasto.jpg","details":{"size":118748,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Kuvituskuva,-rautatie-ja-juna-talvimaisemassa_Väylävirasto.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Väylävirasto."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Rautateillä talveen varaudutaan ennakoiden ja suunnitelmallisesti. Käytännön kunnossapidosta vastaavat kilpailutuksella valitut urakoitsijat. Urakoitsija toteuttaa kunnossapidon sovitun palvelutason mukaisesti itse valitsemillaan keinoilla ja resursseilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Keskeisimmässä roolissa talvikauden onnistumisessa on eri toimijoiden valtakunnallinen sekä alueellinen yhteistyö, joka varmistetaan tekemällä varautumissuunnitelmat erilaisiin talvikauden haasteisiin liittyen\", toteaa ratojen kunnossapidon teettämisyksikön päällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Teemu Poussu","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Väylävirastosta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen kattava palvelukokonaisuus kunnossapitäjän tukena","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvikunnossapidon varautumisessa isossa roolissa ovat Ilmatieteen laitoksen tuottamat sääpalvelut. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat muun muassa sääpäivystyksen tuottamat ennakkohälytykset, joita meteorologit antavat esimerkiksi voimakkaasta tuulesta, runsaista lumisateista, kireistä pakkasista ja nopeista lämpötilan vaihteluista. Kausiennusteitakin hyödynnetään pidemmän aikavälin varautumisessa, kuten talvikaudella kolmen kuukauden keskimääräinen lumensyvyysennuste.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisäksi Ilmatieteen laitos toimittaa tiedotteita vaaraa aiheuttavista säätilanteista, pitää briiffaustilaisuuksia ja tuottaa tarvittaessa jälkiraportteja haastavista säätilanteista. Tieto kulkee kohdennetusti oikeille kunnossapitoalueille, joita Suomen rataverkolla on 12. Viestejä, hälytyksiä tai tiedotteita lähtee melkein päivittäin kunnossapidon ennakoinnin ja päätöksenteon tueksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Yhteistyö ja tiedonvaihto on tiivistä, ja runsaan digitaalisen tiedon lisäksi kunnossapitäjän ja liikenteenohjauksen käytössä on myös meteorologien ammattitaito. Kattavassa palvelukokonaisuudessa tieto kulkee nopeasti, ja kunnossapitäjä pääsee myös keskustelemaan suoraan sääasiantuntijan kanssa, jolloin säätieto ei jää oman tulkinnan varaan. Jatkuvasti myös mietimme yhdessä, mitä voimme tehdä jatkossa entistä paremmin hienosäädön tai uusienkin elementtien kautta\", kertoo yhteyspäällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Minna Haikonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yksi uusimpia palvelukokonaisuuden kehitysaiheita on koneoppimisella tuotettu kiskon lämpötilaennuste, jota voidaan hyödyntää ympäri vuoden. Tulevaisuudessa koneoppimisen avulla voidaan mahdollisesti ennustaa suoraan tietyn toimenpiteen todennäköisyyttä, esimerkiksi rataverkon vaihteiden lumenputsaustarvetta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mikäli sääennusteissa näkyy erityisen vaativia keliolosuhteita, voidaan rataverkolla tehtäviä töitä perua tai harventaa junaliikennettä yhteisellä päätöksellä eri toimijoiden kesken. Harvennettu liikenne antaa paremmat mahdollisuudet talvikunnossapitoon ja pienentää häiriöiden riskiä rataverkolla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös yllätyksiin on varauduttu","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Eri rautatietoimijoiden yhteinen talvivarautumisryhmä on ollut toiminnassa vuodesta 2019 asti. Ryhmä ohjaa kaikkien toimijoiden (Väylävirasto, Fintraffic Raide, liikenteenharjoittajat) yhteistä talveen varautumista, seuraa tilannekuvaa läpi talven sekä tunnistaa erilaisia kehittämistarpeita.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Esimerkiksi lumityöt suunnitellaan yhteistyössä liikenteenohjauksen, viraston ja kunnossapitäjän kanssa. Suunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Hyvistä suunnitelmista huolimatta myös yllätyksiä voi tulla. Siksi talvikaudellakin toimii kullakin kunnossapitoalueella ympärivuorokautinen päivystys viankorjauksiin\", Poussu sanoo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvikunnossapito kehittyy vuosi vuodelta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Radan talvikunnossapitoa kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi ratojen kunnossapidon ja talvikaudelle jatkuvien rakentamishankkeiden yhteistyötä on tiivistetty viime vuosina. Väyläviraston raivauspalvelu puolestaan auttaa tehostamaan palautumista häiriötilanteista, jos esimerkiksi puita kaatuu myrskyn aikana radalle. Riskipuita myös poistetaan ympäri vuoden ratojen varsilta sekä kaatumisten että tykkylumiongelmien ehkäisemiseksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Liikenteen kannalta keskeisimpiin vaihteisiin on asennettu vaihdelämmitykset, jotka sulattavat lunta ja jäätä vaihteista. Kaikki vaihdelämmitykset myös tarkastetaan ennen talvikauden alkua. Lisäksi lumiharjoja on noin sadassa vaihteessa, ja niitä asennetaan mahdollisuuksien mukaan lisää jatkuvasti\", Poussu toteaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yhteyspäällikkö Minna Haikonen, Ilmatieteen laitos p. 050 594 0041, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:etunimi.sukunimi@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"etunimi.sukunimi@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ratojen kunnossapidon teettäminen -yksikön päällikkö Teemu Poussu, Väylävirasto p. 029 534 3974, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:etunimi.sukunimi@vayla.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"etunimi.sukunimi@vayla.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://vayla.fi/kunnossapito/rataverkon-kunnossapito/talvihoito"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Rataverkon talvihoito","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" (Väylävirasto)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2hgg9fsPRBZhEQUD2nagAT","type":"Entry","createdAt":"2025-11-01T08:52:02.862Z","updatedAt":"2025-11-01T08:52:02.862Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Lokakuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi","leadParagraph":"Lapissa kuukausi oli harvinaisen lämmin: ensilumi satoi maahan reilut kaksi viikkoa tavanomaista myöhemmin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3dRiV2tgAH7GATFycjXBb0","type":"Entry","createdAt":"2025-11-01T08:39:24.851Z","updatedAt":"2025-11-01T08:39:24.851Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Lokakuu kuura syksy Tuomas Aumala FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"674EbtU0sywGVyGGML4RBP","type":"Asset","createdAt":"2025-11-01T08:39:04.537Z","updatedAt":"2025-11-01T08:39:04.537Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"lokakuu kuura Tuomas Aumala 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/674EbtU0sywGVyGGML4RBP/6f4e66538d0e07202709d523b04abec0/lokakuu_kuura_Tuomas_Aumala_1200px.jpg","details":{"size":141123,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"lokakuu_kuura_Tuomas_Aumala_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Tuomas Aumala."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, maan pohjoisosassa jopa harvinaisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Enontekiön noin +1,5 asteesta lounaissaariston noin +10 asteeseen. Näin ollen lokakuu oli koko maassa 1‒3,5 astetta vertailukauden 1991‒2020 keskiarvoja lämpimämpi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuukauden ylin lämpötila, 15,7 astetta, mitattiin lokakuun 6. päivänä Kemiönsaaren Vänön havaintoasemalla. Kuukauden alin lämpötila, ‒13,4 astetta, mitattiin lokakuun 21. päivänä Muonion Oustajärven ja Enontekiön lentoaseman havaintoasemilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Eniten lokakuussa satoi alustavien tietojen mukaan Tornion Kaakkurissa, jossa satoi 114,6 millimetriä. Vähiten satoi Ilomantsin Mekrijärven havaintoasemalla, 30,3 millimetriä. Lokakuun sademäärä oli idässä ja etelässä pääosin tavanomaista pienempi, mutta länsi- ja lounaisrannikolla sekä laajalti pohjoisessa vähän tavanomaista suurempi. Idässä kuukauden sademäärä jäi paikoin noin puoleen lokakuun tavanomaisesta sademäärästä. Suurin vuorokausikohtainen sademäärä, 30,2 millimetriä, mitattiin Tornion Kaakkurin havaintoasemalla 23. lokakuuta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lapissa oli lunta tavanomaista vähemmän","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ensilumi mitattiin lokakuun 16. päivänä Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksella; ensilumi satoi reilut kaksi viikkoa tavanomaista ajankohtaa myöhemmin. Kuukauden jälkipuoliskolla lunta oli maassa vähäisiä määriä Keski- ja Pohjois-Lapissa ja lokakuun lopussa enää paikoin Pohjois-Lapissa. Lunta oli Lapissa ajankohtaan nähden hieman tavanomaista vähemmän. Suurin lumensyvyys, 17 senttimetriä, mitattiin Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksella kuukauden 24. päivänä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringonpaistetunteja kertyi maan länsiosaan 70–110 tuntia, muualle maahan 30–70 tuntia. Aurinko paistoi suurimmassa osassa maata lokakuussa hieman tavanomaista vähemmän. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyssään tilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutki säähavaintoja Havaintojen lataus -palvelussa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Onko sää ollut poikkeuksellinen vai harvinainen?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" Meteorologit käyttävät sanaa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"poikkeuksellinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":", kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Harvinaiseksi","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Tilasto","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3MxVxumpBYC5ZdVB2YJlMv","type":"Entry","createdAt":"2025-10-29T11:20:22.529Z","updatedAt":"2025-10-29T11:20:22.529Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Maastopalojen pienhiukkaset aiheuttavat yli 100 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain – savun ja aavikkopölyn leviämisen vaikutukset jakautuvat epätasaisesti eri maanosiin","leadParagraph":"Maastopaloista syntyvät pienhiukkaset aiheuttavat maailmassa yli 100 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa, kertoo Lancet Countdown 2025 -raportti. Tutkimuksen mukaan savujen pienhiukkaspitoisuudet eivät ole maailmanlaajuisesti merkittävästi lisääntyneet, mutta savulle altistuvien ihmisten määrä kasvaa väestönkasvun myötä etenkin paloherkillä alueilla.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2rzdLh8yGYOq2nCJGKcOrO","type":"Entry","createdAt":"2025-08-18T06:28:32.168Z","updatedAt":"2025-08-18T06:28:32.168Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Maastopalo ilmasta Shutterstock 1200x675 low-res","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4vVkuujxYK4YtbZQbPkCZO","type":"Asset","createdAt":"2025-08-18T06:28:11.786Z","updatedAt":"2025-08-18T06:28:11.786Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Maastopalo ilmasta Shutterstock 1200x675 low-res","description":"metsäpalo, maastopalo, savu, shutterstock 1074014492","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4vVkuujxYK4YtbZQbPkCZO/4b05cb12184566461117ee02dc85a1d9/shutterstock_1074014492_IL_web_1200x675.jpg","details":{"size":256500,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"shutterstock_1074014492_IL web 1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock.","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat raportin tekoon mallintamalla, miten maastopalojen savun pienhiukkaset leviävät ilmakehässä ja arvioivat, kuinka moni ihminen altistuu terveydelle haitallisille pitoisuuksille. Arviot perustuivat satelliittihavaintoihin paloista, joita käytettiin savupäästöjen arviointiin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vuonna 2024 maastopalojen savun aiheuttama kuolleisuus oli huipussaan, noin 154 000 ennenaikaista kuolemaa, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleisuuden kasvu johtuu kuitenkin pääasiassa väestönkasvusta eikä savujen pienhiukkaspitoisuuksien lisääntymisestä. Kun verrataan vuosia 2015–2024 vuosiin 2003–2012, ennenaikaisen kuolleisuuden kasvu on ollut voimakkainta, 46 prosenttia, maissa, jotka kuuluvat matalan inhimillisen kehityksen luokkaan (","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"Human Development Index","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":", HDI). Keskimäärin kasvu on ollut 9 prosenttia. Paikallisesti palot ovat voimistuneet joillakin alueilla, kuten Kanadan ja Yhdysvaltain länsiosissa, mutta maailmanlaajuisesti maastopalosavun pienhiukkasten keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selvää nousevaa trendiä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Alueellisesti maastopaloriskit kuitenkin kasvavat, ja palojen voimakkuus sekä savualtistus riippuvat palontorjunnan tehokkuudesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen SILAM-mallia käytettiin myös aavikkopölyn leviämisen mallinnuksessa, yhdessä Copernicus-ohjelman, Naval Research -laboratorion ja NASAn mallien kanssa. Ilmastonmuutos ja väestönkasvu lisäävät myös ihmisten altistumista aavikkopölylle. Suurin kasvu tässä on havaittavissa Afrikassa ja Aasiassa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmastonmuutos ja terveys kulkevat käsi kädessä","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Nyt julkaistu raportti on osa","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":" Lancet Countdown","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" -hanketta, joka seuraa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia yli 50 eri mittarilla. Niitä ovat esimerkiksi ilmanlaatu, helleaallot ja tartuntatautien leviäminen. Vuoden 2025 raportti korostaa, että ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista on kiirehdittävä, jotta vakavimmilta terveysvaikutuksilta vältytään.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"Lancet Countdown","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" on valittu GAEA Awards -kilpailun 15 finalistin joukkoon. Palkinnon voittaja julkistetaan Maailman talousfoorumissa tammikuussa 2026. Pelkkä ehdokkuuskin on merkittävä tunnustus hankkeen vaikutuksesta ilmastotutkimukseen ja päätöksentekoon.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://lancetcountdown.org/2025-report/"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lancet Countdown 2025 -raportti (englanniksi)","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mikhail Sofiev, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos, p. 050 329 0578 ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Risto Hänninen, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Rostislav Kouznetsov, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Andreas Uppstu, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sähköpostiosoitteet ovat muotoa ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:etunimi.sukunimi@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"etunimi.sukunimi@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":". Korvaa nimen ä-kirjain a-kirjaimella.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3lWQj0fWo4NpyjJ8sOHwXE","type":"Entry","createdAt":"2025-10-29T10:05:40.400Z","updatedAt":"2025-10-29T10:05:40.400Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":29,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Hirmumyrsky Melissa iski tuhoisasti Jamaikalle – jatkaa kulkuaan Kuubaan ja Bahamasaarille","leadParagraph":"Melissan tuulet puhalsivat kovimmillaan 83 metriä sekunnissa, ja se on voimakkain koskaan Jamaikalle rantautunut hurrikaani. Ilmastonmuutos voimistaa hirmumyrskyjä. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2O3KxKzDTDKYIvGY7ntYhn","type":"Entry","createdAt":"2025-10-29T09:30:27.912Z","updatedAt":"2025-10-29T10:03:58.511Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Melissa_geoweb_1200_low","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4Z00jXBk3CKvPTDOHZdhEa","type":"Asset","createdAt":"2025-10-29T09:29:48.236Z","updatedAt":"2025-10-29T09:29:48.236Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Melissa Geoweb 1200 low","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4Z00jXBk3CKvPTDOHZdhEa/8992894471bb8235482f0e5039b9d8a9/Melissa_Geoweb_1200_low.jpg","details":{"size":151672,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Melissa_Geoweb_1200_low.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Satelliittikuva: GeoWeb.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkään Jamaikan eteläpuolella voimiaan kerännyt hurrikaani Melissa rantautui eilen illalla seitsemältä Suomen aikaan Jamaikan länsiosaan ja kulki hitaasti saaren yli pohjoiseen. Rantautuessaan Melissa oli erittäin vaarallinen 5. luokan hirmumyrsky; tuulen nopeus oli pahimmillaan yli 80 metriä sekunnissa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Melissa heikentyi selvästi Jamaikan yllä, mutta pysyi silti koko saaren ylityksen ajan erittäin vaarallisena 3. tai 4. luokan hirmumyrskynä, eli tuulen nopeudet olivat 55–65 metriä sekunnissa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Pahimmilta tuhoalueilta ei ole vielä saatu varsinaisia havaintoja tuhoista, mutta myrskyn voimakkuuden perusteella ne ovat todennäköisesti katastrofaalisia\", sanoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Henri Nyman","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suorat tuulituhot kattavat noin 100 kilometriä leveän alueen myrskyn silmästä. Lisäksi Melissa on aiheuttanut äärimmäisiä rannikko-, joki- ja äkkitulvia sekä vuoristoisilla alueilla maa- ja mutavyöryjä. Monet alueet saaren länsiosissa jäävät todennäköisesti useiksi päiviksi saarroksiin katkenneiden liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien takia. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tilannetta pahentaa entisestään se, että myrsky toi runsaita sateita saarelle jo useita päiviä ennen rantautumistaan. Ennustetut neljän päivän sademäärät olivat alueelle 300–700 millimetriä, vuoristoalueille jopa 1 000 millimetriä. Sademäärät vastaavat noin 2–4 kertaa koko lokakuun sademäärää Jamaikalla. Suomessa koko vuoden sademäärä on tyypillisesti 700–800 millimetriä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Melissa jatkaa kohti Kuubaa hieman heikentyneenä ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ihmisten varautumista ja evakuoimista hankaloitti myrskyn reitin ennustamiseen liittyvät epävarmuudet ja muutokset, sillä vielä viikonloppuna myrskyn ennustettiin ylittävän saaren selvästi idempää. Jamaikan pääkaupunki Kingston onneksi vältti pahimman katastrofin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jamaikan jälkeen myrsky alkoi jälleen hieman voimistua ennen rantautumistaan Kuuban etelärannikolle, lähelle Santiagon kaupunkia. Kuubaan Melissan silmä rantautui keskiviikkoaamuna noin yhdeksältä Suomen aikaan. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Melissan liike on nyt selvästi nopeutumassa, ja se ylittää Kuuban itäiset osat lähituntien aikana. Sen jälkeen se liikkuu hieman heikentyneenä 2. tai 3. luokan hirmumyrskynä itäisten Bahamasaarten yli pohjois-koilliseen","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". Heikentyneenäkin Melissan tuulet puhaltavat noin 45–55 metriä sekunnissa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Heikentymisestä huolimatta myrsky on edelleen erittäin voimakas ja aiheuttaa tuulituhojen lisäksi merkittäviä tulvia ja vuoristoalueilla myös maanvyörymiä\", Nyman painottaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hirmumyrskyt voimistuvat ilmastonmuutoksen seurauksena ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Melissa jää historiaan, sillä se on voimakkain Jamaikalle koskaan rantautunut hurrikaani. Lisäksi Melissa on kaikkien aikojen voimakkain rantautuva hurrikaani Atlantilla, jaetulla 1. sijalla vuoden 1935 “Labor Day” -hurrikaanin ja vuoden 2019 Dorianin kanssa. Kaikissa näissä hurrikaanin rantautumishetken tuulenvoimakkuus oli 83 metriä sekunnissa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yksi s","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"elitys Melissan voimakkuudelle löytyy ilmaston lämpenemisestä. Melissa kulki hitaasti ja pitkään hyvin lämpimien, 30–31-asteisten merialueiden yllä ennen rantautumistaan Jamaikalle. Sen lisäksi, että merivesi oli pinnastaan 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpää, se oli lämmintä myös paksussa kerroksessa eikä myrsky tavanomaisesta poiketen viilentänyt merivettä. Yleensä hitaasti liikkuvat myrskyt heikkenevät myrskyn sekoittaman, viilenevän meriveden takia. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vaikka täsmälliset tutkimukset ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Melissan voimakkuuteen vielä puuttuvat, voidaan aiempien tutkimusten perusteella sanoa, että hurrikaani oli voimakkaampi ja sen tuottamat sademäärät runsaampia ilmastonmuutoksen seurauksena. Myös jo tapahtunut merenpinnan nousu teki myrskyn aiheuttamasta myrskytulvasta korkeamman. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ilmastonmuutos lisää hurrikaanien tuulien voimakkuutta noin 5–10 metriä sekunnissa. Ilmastonmuutoksesta johtuva merivesien lämpeneminen teki Melissasta siis entistä tuhoisamman\", Ilmatieteen laitoksen tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Mika Rantanen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" sanoo. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ylimeteorologi Henri Nyman, puh. 050 434 3421, etunimi.sukunimi@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Mika Rantanen, puh. 050 475 0756, etunimi.sukunimi@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trooppiset-hirmumyrskyt"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Trooppiset hirmumyrskyt","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Kansainvälisyys","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5MflkAZ7s0kcnYJ5r8Lrwt","type":"Entry","createdAt":"2025-10-28T14:40:06.290Z","updatedAt":"2025-10-28T14:40:06.290Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":20,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Tampereen ilmanlaatu on pääosin hyvä – keskustan ilmanlaatu on parantunut autoliikenteen vähentymisen myötä","leadParagraph":"Ilmatieteen laitoksen selvityksen mukaan Tampereen ilmanlaatu on suurimmassa osassa kaupunkia hyvää. Keskusta-alueella ilmanlaatu on parantunut viime vuosina autoliikenteen vähentymisen ansiosta. Tampereen nykyiset ilmanlaadun mittausasemat kuvaavat hyvin alueen ilmanlaatua.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2Egv47R99pT9pav6XtmAaR","type":"Entry","createdAt":"2020-11-13T10:47:28.844Z","updatedAt":"2020-11-13T10:47:28.844Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Tampere_kaupunki_EijaVallinheimo","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"360cjypwWUj5BczsS4XvTO","type":"Asset","createdAt":"2020-11-13T10:45:31.525Z","updatedAt":"2025-10-24T13:33:14.361Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Tampere_EijaVallinheimo","description":"Tampereen kaupunki näsinneulasta kuvattuna, vuosi 2009.","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/360cjypwWUj5BczsS4XvTO/81bbfa760790173a656ba5d93cdbee19/tampere2_evallinheimo-www-low-res.jpg","details":{"size":85063,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"tampere2_evallinheimo-www-low-res.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Eija Vallinheimo"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Selvityksessä tarkasteltiin liikenteen, energiantuotannon, teollisuuden ja kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun vuosina 2021 ja 2040 leviämismallinnuksen avulla. Tulosten perusteella ilmanlaatuun vaikuttavat eniten liikenteen suorat päästöt, katupöly sekä asuinrakennusten puunpoltto. Energiantuotannon ja teollisuuden vaikutus hengityskorkeuden ilmansaasteiden pitoisuuksiin todettiin vähäiseksi korkealta vapautuvien päästöjen vuoksi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tampereella pitoisuudet alittavat pääosin ilmanlaadun vertailuarvot. Etenkin autoliikenteen päästöistä peräisin olevat typpidioksidin pitoisuudet alittavat nykyiset ja vuonna 2030 tiukentuvat raja-arvot koko kaupungissa vilkkaasti liikennöityjen väylien risteysalueita lukuun ottamatta – liikennealueilla raja-arvot eivät ole voimassa. Pitoisuudet pienenevät, kun etäisyys teistä kasvaa. Pitoisuuksien ennustetaan laskevan vuoteen 2040 mennessä ajoneuvojen päästökehityksen ja sähköistymisen ansiosta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Liikenteen aiheuttama katupöly ja kotitalouksien puunpoltto nostavat pitoisuuksia","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Pienhiukkasten pitoisuudet vaihtelevat Tampereen eri alueilla vain vähän, sillä suuri osa hiukkasista on peräisin kauempaa. Pienhiukkaspitoisuudet ovat selvästi alle raja-arvojen nykytilanteessa sekä tulevaisuudessa tiukkenevat raja-arvot huomioon ottaen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sen sijaan hengitettävien hiukkasten pitoisuudet voivat kohota ajoittain korkeiksi etenkin kevään katupölykaudella vilkkaasti liikennöityjen väylien läheisyydessä. Hengitettävien hiukkasten nykyiset ja vuonna 2030 voimaan tulevat raja-arvot alittuvat vilkkaasti liikennöityjä väyliä lukuun ottamatta, joskin tiukempi vuorokausiohjearvo on vaarassa ylittyä. Katupölypäästöihin voidaan tehokkaasti vaikuttaa paikallisilla toimilla. Katujen tehokas ja oikea-aikainen kunnossapito on tärkeää, ettei raja-arvojen ylityksiä esiintyisi myöskään tulevaisuudessa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kiinteistöjen lämmityksen puunpolton aiheuttamat bentso(a)pyreenin pitoisuudet ylittävät mallinnuksen mukaan paikoin nykyisen tavoitearvon muutamilla tiivisti rakennetuilla asuinaluilla. Vuonna 2030 voimaan tuleva raja-arvo on vaarassa ylittyä merkittävässä osassa Tampereen pientaloalueita. Tampereelle suositellaan bentso(a)pyreenimittausten toteuttamista pitoisuustason varmistamiseksi. Mustan hiilen pitoisuudet ovat nykytilanteessa suurimmillaan vilkasliikenteisillä väylillä. Tulevaisuudessa autoliikenteen päästöjen vähentyessä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöjen suhteellinen vaikutus pitoisuuksiin kasvaa tulevaisuudessa. Mustalle hiilelle ei ole ilmanlaadun vertailuarvoja.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmanlaadun mittausasemien edustavuus on Tampereella hyvä","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Selvityksessä arvioitiin myös Tampereen ilmanlaadun mittausasemien edustavuutta. Asemat sijaitsevat Epilässä, Pirkankadulla, linja-autoasemalla ja Kalevassa. Arviointi toteutettiin leviämismallinnusten tulosten, päästöjen alueellisen jakauman ja leviämisympäristöjen avulla.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Arvioinnin perusteella nykyiset mittausasemat kuvaavat hyvin alueen ilmanlaatua ja ne edustavat erityyppisiä kaupunkiympäristöjä. Kalevan kaupunkitausta-aseman edustama pinta-ala on asemista laajin, ja se soveltuu hyvin asukkaiden kaupunkiympäristön epäpuhtauspitoisuuksille altistumisen kuvaamiseen. Keskustan liikenneympäristössä sijaitsevien Pirkankadun ja linja-autoaseman mittausasemien edustavuusalueet menevät monilta osin päällekkäin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vuonna 2030 voimaan tulevat ilmanlaadun raja-arvot voivat vaikuttaa ilmanlaadun mittaustarpeeseen, mutta selvityksen perusteella Tampereen nykyinen mittausverkko täyttää hyvin nykyisen ilmanlaadun seurantatarpeen. Tampereen mittausverkkoa suositellaan täydennettäväksi pientaloaluetta edustavalla mittausasemalla ja bentso(a)pyreenimittauksilla pitoisuustason varmistamiseksi. Kalenterivuoden kattavia bentso(a)pyreenimittauksia onkin tarkoitus tehdä seuraavan, vuodenvaihteessa käynnistyvän ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuskauden (2026-2030) aikana. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://expo.fmi.fi/aqes/public/Tampereen_ilmanlaatuselvitys_2025.pdf"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tampereen ilmanlaatuselvitys 2025 (pdf-tiedosto).","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Ilmatieteen laitos:\n","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Erityisasiantuntija Jenni Latikka\npuh. 050 45 32 163\nSähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Tampereen kaupunki:\n","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Ympäristötarkastaja Ari Elsilä\npuh. 050 5215 149\nSähkpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi. Korvaa sukunimen ä-kirjain a-kirjaimella.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Ilmanlaatu","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4h1tMTabT2DFevbxSVi9eK","type":"Entry","createdAt":"2025-10-27T15:20:10.849Z","updatedAt":"2025-10-27T15:20:10.849Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Historiallisen voimakas hurrikaani Melissa rantautuu Jamaikalle tiistaina","leadParagraph":"Jamaikan eteläpuolella oleva hurrikaani Melissa on voimistunut korkeimman eli 5. kategorian trooppiseksi hirmumyrskyksi. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7ipWYVH5bhy8taKoE4Og6M","type":"Entry","createdAt":"2024-06-19T08:12:43.110Z","updatedAt":"2024-06-19T08:12:43.110Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Hurrikaani puheenvuoro Pixabay 1200px FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7oXGWHIFOH5npAEtCbjP36","type":"Asset","createdAt":"2024-06-19T08:12:17.396Z","updatedAt":"2024-06-19T08:12:17.396Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"hurrikaani puheenvuoro pixabay","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7oXGWHIFOH5npAEtCbjP36/1015f0e44658c3ed0e569d88d443fcd7/hurrikaani_puheenvuoro_pixabay.jpg","details":{"size":666121,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"hurrikaani_puheenvuoro_pixabay.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Pixabay."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Hirmumyrskyn ennustetaan kääntyvän pohjoiseen ja rantautuvan Jamaikan etelärannikolle tiistaina päivällä Suomen aikaa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Hirmumyrskyn vaikutukset voivat olla jopa katastrofaalisia”, Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Paavo Korpela ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"toteaa. Tuhovoimaisimmat, voimakkuudeltaan jopa 50–70 metriä sekunnissa puhaltava tuulet kohdistuvat hirmumyrskyn keskuksen rantautumisalueelle. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Tällaiset tuulen nopeudet pystyvät hajottamaan jo vankempiakin asuinrakennuksia, mutta laaja-alaisimmat ja suurimmat vaikutukset tulevat tuulen, sateiden ja tulvien yhteisvaikutuksesta. Katkeavien liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien takia monet alueet voivat jäävät saarroksiin useiksi päiviksi”, Korpela sanoo.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Hirmumyrskyn rajan eli yli 33 metriä sekunnissa ylittävät tuulet voivat ulottua lähes 50 kilometrin etäisyydelle myrskyn silmästä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisäksi Melissa nostaa 2,7–4 metriä korkean tulva-aallon, jonka tuhovoimaa lisää raju myrskyaallokko.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Hidasliikkeinen Melissa kerryttää valtavia sademääriä Jamaikalle","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Jamaikan keski- ja itäosaan ennustetaan erittäin voimakkaita rankkasateita. Koska Melissa liikkuu hitaasti, sademäärät kasvavat valtavan korkeiksi: hirmumyrskyn mukanaan tuoma sademäärä voi olla noin 350–750 millimetriä ja idän vuoristoalueilla jopa 1000 millimetriä. Esimerkiksi Suomessa keskimääräinen koko vuoden sademäärä on 600–700 millimetriä. Jamaikalle ennustetut rankkasateet aiheuttavat suurella todennäköisyydellä merkittäviä tulvia ja vuoristoalueilla myös maanvyörymiä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Jamaikan ylityksen jälkeen Melissa voimistuu uudelleen ja rantautuu keskiviikkoaamuna Suomen aikaa Kuuban itäosaan merkittävänä, jopa kategorian 4 hirmumyrskynä. Melissa tuo mukanaan vakavat vaikutuksensa myös Kuubaan. Keskiviikkoiltana Melissa saapuu Bahamalle edelleen trooppisen hirmumyrskyn, mahdollisesti kategorian 3 voimalla.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Näin voimakkaan trooppisen hirmumyrskyn rantautuminen Jamaikalle on historiallista. Edellinen lähes yhtä voimakas hirmumyrsky osui Jamaikalle vuonna 1988, kun hurrikaani Gilbert liikkui Jamaikan eteläosan yli idästä länteen. Vaikutukset olivat myös silloin vakavat”, Korpela toteaa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Merivesi Jamaikan eteläpuolella on noin 30-asteista eli 1,5 astetta keskiarvoa lämpimämpää. Erittäin lämmin merivesi toimii polttoaineena myrskyjen voimistumiselle, mikä aiheutti sen, että Melissa voimistui nopeasti alle kahdessa vuorokaudessa trooppisesta myrskystä 5. kategorian hurrikaaniksi. Tämä sopii kuvaan ilmastonmuutoksen tuomista vaikutuksista Atlantin hurrikaaneihin, joiden ennakoidaan kokevan yhä useammin tällaisia äkillisiä voimistumisia.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Lisätiedot:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trooppiset-hirmumyrskyt"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Trooppiset hirmumyrskyt","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Kansainvälisyys","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2MBllKRxECr3tO0DjEDvFs","type":"Entry","createdAt":"2025-10-23T09:40:19.435Z","updatedAt":"2025-10-23T09:40:19.435Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Tutkimusyhteistyö auttaa Uudenmaan kuntia sopeutumaan ilmastonmuutokseen","leadParagraph":"Ilmatieteen laitos ja kuusi Uudenmaan kuntaa käynnistivät tutkimusyhteistyön, jossa tuotetaan tarkkaa alueellista ilmastonmuutostietoa ja arvioidaan sopeutumistoimien vaikutuksia.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4XfprdlPPim72YGxVD18tn","type":"Entry","createdAt":"2025-10-23T09:35:15.143Z","updatedAt":"2025-10-23T09:35:15.143Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ilmakuva Helsinki Espoo AdobeStock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1UZN6Oy4vwknn6AcGZMcyK","type":"Asset","createdAt":"2025-10-23T09:34:53.413Z","updatedAt":"2025-10-23T09:34:53.413Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Ilmakuva Helsinki Espoo AdobeStock","description":"Ilmakuva, pääkaupunkiseutu, Helsinki, Espoo, AdobeStock 358941238","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1UZN6Oy4vwknn6AcGZMcyK/aee981e893414f04d07c3b905b75cf9b/AdobeStock_358941238_ilmakuva_espoo_helsinki.jpg","details":{"size":97910,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_358941238_ilmakuva_espoo_helsinki.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Adobe Stock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos on aloittanut Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Järvenpään ja Tuusulan kanssa tutkimusyhteistyöhankkeen, jossa tuotetaan ajankohtaista ilmastonmuutostietoa kunnissa tehtävän sopeutumistyön tueksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aiempien tutkimusten mukaan Suomessa esimerkiksi kesien helleaallot voimistuvat ja yleistyvät ja toisaalta talvet lauhtuvat ja lyhenevät. Muutoksiin sopeutuminen vaatii tarkkaa alueellista tietoa muuttuvista olosuhteista. Tietoa tarvitaan myös sopeutumistoimien tai toimimattomuuden taloudellisista vaikutuksista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkijat selvittävät, miten Uudenmaan kesät muuttuvat","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ILMOS-hankkeessa tarkastellaan sopeutumisen koko ketjua Uudellamaalla lähtien havaituista olosuhdemuutoksista esimerkiksi helteissä, kuivuudessa, talven pituudessa ja talviaikaisissa vesisateissa, sekä näiden tulevaisuusarvioista. Hankkeessa keskitytään erityisesti kesäajan lämpötiloihin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Tutkimme Uudenmaan alueella mahdollisten, mutta toistaiseksi havaitsemattomien, äärimmäisten helleolosuhteiden voimakkuutta ja esiintymistodennäköisyyttä”, kertoo hanketta vetävä ryhmäpäällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Anna Luomaranta","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitoksesta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hankkeessa tuotetaan kunta- ja kaupunkitasoisia hellearvioita hyödyntämällä aiemmissa hankkeissa luotuja tiheitä lämpötilamittausverkostoja ja koneoppimismenetelmiä. Näin voidaan tuottaa hankkeessa mukana oleviin kuntiin alueellisesti tarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, miten siniviheralueet tai kaupunkirakenteen muutokset vaikuttavat paikallisiin lämpötilaoloihin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimus tarkastelee sopeutumisen hyötyjä ja kustannuksia","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hankkeessa pureudutaan myös taloustieteellisiä menetelmiä hyödyntäen sopeutumistoimien sosioekonomisiin vaikutuksiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Arvioimme esimerkiksi valittujen sopeutumistoimien, kuten kaupunkivihreän lisäämisen vaikutuksia sekä asukkaiden kokemaan hyötyyn että kustannuksiin, joita voidaan mahdollisesti välttää sopeutumistoimilla. Arvioinnissa sopeutumistoimien vaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa sopeutumistoimia ei toteuteta”, sanoo Anna Luomaranta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hankkeen tuloksia viestitään kerronnallisilla ilmastonmuutoskuvauksilla. Niiden tavoitteena on havainnollistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumiskeinoja mahdollisimman konkreettisesti esimerkiksi tietyn toimialan tai toiminnan kannalta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitoksen lisäksi Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Järvenpää ja Tuusula. Hanke kestää 31.5.2027 asti.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ryhmäpäällikkö Anna Luomaranta, Ilmatieteen laitos, p. 050 383 5358","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ryhmäpäällikkö Thomas Kühn, Ilmatieteen laitos, p. 050 521 8291","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ryhmäpäällikkö Eeva Kuntsi-Reunanen, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 5323","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sähköpostiosoitteet ovat muotoa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:etunimi.sukunimi@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"etunimi.sukunimi@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5ILm7FgLKSiI18GIXyTwJ2","type":"Entry","createdAt":"2025-10-22T11:02:27.255Z","updatedAt":"2025-10-22T12:34:09.946Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":23,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Rakeita satoi kesällä tavanomaista useammin – raesateet painottuivat Pohjois- ja Länsi-Suomeen","leadParagraph":"Raekausi alkoi verkkaisesti viileän alkukesän takia, mutta heinäkuussa helteiden myötä koettiin lukuisia voimakkaita raekuuroja. Rakeita satoi monena päivänä vielä syyskuussakin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7AMVM0rqYf9Y65NiXe0DCd","type":"Entry","createdAt":"2023-10-18T11:22:10.091Z","updatedAt":"2023-10-18T11:22:10.091Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Rakeita maassa AdobeStock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1HVO2D2LapzTHKZAVGaths","type":"Asset","createdAt":"2023-10-18T11:21:42.767Z","updatedAt":"2023-10-18T11:21:42.767Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Rakeita maassa AdobeStock","description":"Raekuuro, rakeet","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1HVO2D2LapzTHKZAVGaths/11079072a07efb580d2237b26d91264e/AdobeStock_442377732.jpeg","details":{"size":143183,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_442377732.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Jäärakeita maassa.","plainTextImageCaption":"Kuva: AdobeStock.","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen mukaan raekauden 2025 käynnistymistä hidasti alkukesän tavanomaista kylmempi säätyyppi, joka kesti pitkälle kesäkuuhun. Lämmön saavuttua heinäkuun puolivälistä elokuun alkuun koettiin runsaasti raesateita.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kesän rakeet painottuivat pohjoiseen ja länteen. Samoilla alueilla havaittiin myös paljon maasalamoita: esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa esiintyi yhteensä 40 prosenttia koko kesän maasalamoista. Etelässä ja idässä raekuuroja esiintyi tavanomaista vähemmän. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Rakeita havaittiin 54 päivänä ja suuria rakeita, eli halkaisijaltaan vähintään kaksisenttisiä rakeita, havaittiin 18 päivänä; molempia yli keskiarvon. Havaintojen määrä suurista rakeista (38 kappaletta) jäi sen sijaan hieman keskiarvon alapuolelle. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Heinä- ja syyskuussa raepäiviä oli tavanomaista enemmän, mikä paikkasi hiljaista touko-kesäkuuta\", summaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Jari Tuovinen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Viisisenttisiä jättirakeita havaittiin kahtena päivänä ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ensimmäiset jäärakeet satoivat toukokuun 6. päivänä ja ensimmäiset suuret rakeet toukokuun 25.päivänä Kuusamon Närängänvaarassa. Sää oli varsin vaihtelevaa läpi kesäkuun, ja säätyyppi jatkui samanlaisena heinäkuun alkuun asti. Tilannetta kuvastaa hyvin se, että heinäkuun alkaessa maasalamoita oli rekisteröity Suomessa vain 2 600 kappaletta, eli 8 prosenttia vastaavan ajan keskimääräisestä määrästä (noin 32 000 kpl). ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Ukkosten esiintyminen on usein verrattain hyvä indikaatio nousuliikkeistä, joita rakeet tarvitsevat kasvaakseen. Heikommatkin nousuliikkeet riittävät muodostamaan rakeita kesän viileämpien sääjaksojen aikana, joskin raekoko jää tyypillisesti tällöin alle kahden senttimetrin\", Tuovinen selittää. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lämpö saapui Suomeen kunnolla heinäkuun alun jälkeen, ja voimakkaampia ukkossateita esiintyi heinäkuun puolivälistä elokuun alkuun. Kesän suurimmat rakeet satoivat Ylitorniossa Mellakoskella heinäkuun 25. päivänä, jossa ne olivat viiden senttimetrin kokoisia. Hetkeä myöhemmin hieman pohjoisempana Jolanginniemessä satoi halkaisijaltaan 4,5 senttimetrin suuruisia rakeita. Myös heinäkuun 31. päivänä satoi varsin suuria rakeita eri puolilla maata: Iisalmessa rakeet olivat halkaisijaltaan jopa viiden senttimetrin luokkaa. Jättirakeita, joiden läpimitta on vähintään viisi senttimetriä, havaittiin siis kesällä kahtena eri päivänä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Elokuun alun jälkeen sää viileni ja muuttui jälleen vaihtelevaksi. Syyskuussa lämpöä ja kosteutta riitti vielä niin, että kuukaudesta tuli lähes kesäkuukausien veroinen raepäivien lukumäärällä mitattuna. Syyskuun maasalamamäärä olikin yli kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna, ja etenkin 9. päivän yli 3 000 maasalamaa voidaan pitää harvinaisena ukkospäivänä syyskuulle. Syyskuussa satoi vielä kahtena päivänä kahden senttimetrin kokoisia jäärakeita; tyypillisesti syyskuussa sataa rakeita noin viitenä päivänä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Raekausi kestää toukokuusta syyskuulle","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Raekausi käynnistyy Suomessa maan eteläosassa toukokuun alkupuolella, pohjoisempana kesäkuun alkuun mennessä ja päättyy usein elokuun lopussa tai syyskuun alkupuolella. Pieniä rakeita voi esiintyä kuitenkin raekauden ulkopuolellakin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Rakeita on kahta eri tyyppiä: kesäisiin kuuropilviin liittyviä jäärakeita ja keväällä tai syksyllä esiintyviä kylmän purkaukseen liittyviä lumirakeita. Jäärakeet ovat kovia ja osin läpinäkyviä jääkappaleita, jotka satavat alas korkeista kuuro- tai ukkospilvistä. Suomessa jäärakeet ovat tyypillisesti läpimitaltaan 5–10 millimetriä, mutta suurimmat havaitut ovat olleet 90 millimetrin kokoisia. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lumirakeet ovat huhti–toukokuussa, etenkin kylmänpurkauksissa esiintyviä valkoisia, timanttia muistuttavia kappaleita, jotka ovat muodostuneet lumen ja jään yhdistelmästä huurtumalla. Kooltaan ne ovat tyypillisesti 3–8 millimetriä. Talviaikaan ja varhain keväällä esiintyy myös lumijyväsiä, jotka ovat hyvin hauraita ja muistuttavat mannaryynejä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6zGyxCsgdZ5w4dpeF16CDX","type":"Entry","createdAt":"2025-10-22T10:40:11.470Z","updatedAt":"2025-10-22T10:40:11.470Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":21,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"tableComponent"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Raekausi 2025","tableType":"htmlRaw","html":"| \n | Raepäiviä | \nSuurien rakeiden päiviä | \nSuurien rakeiden tapauksia | \n
| Huhtikuu | \n- | \n- | \n- | \n
| Toukokuu | \n7 | \n1 | \n1 | \n
| Kesäkuu | \n10 | \n3 | \n4 | \n
| Heinäkuu | \n16 | \n7 | \n22 | \n
| Elokuu | \n13 | \n5 | \n8 | \n
| Syyskuu | \n8 | \n2 | \n3 | \n
| Lokakuu | \n- | \n- | \n- | \n
| Yht. | \n54 | \n18 | \n38 | \n