Poijut mittaavat mm. aallokkoa

Poijuja käytetään merellä alustoina erilaisille meren tilaa tai ominaisuuksia mittaaville laitteille. Poijut voivat olla kiinteästi paikalleen ankkuroituja tai veden tai jään mukana ajelehtivia.

Ilmatieteen laitoksella on operatiivisessa käytössä aaltopoijuja, jotka mittaavat aallokon ominaisuuksien lisäksi meren pintalämpötilaa, sekä pelkästään meren pintalämpötilaa mittaavia poijuja. Näiden havaintoja on saatavilla eri kanavissa, kuten verkkosivuilla tai avoimessa datassa. Poijujen tiedonsiirto maihin tapahtuu satelliitin, matkapuhelinverkon tai HF-radiolinkin kautta.

Tutkimuskäytössä Ilmatieteen laitoksella on vedessä tai jään mukana ajelehtivia poijuja, sukeltavia Argo-poijuja sekä kiinteästi asennettuja poijuja. Näiden poijujen havaintoja ei pääsääntöisesti ole avoimesti julkisina, koska aikasarjat ovat melko lyhyitä, mutta niitä voidaan käyttää mm. tutkimusprojekteissa. Useimmiten poijuilla mitataan meren lämpötilaa ja suolaisuutta, mutta myös meriveden happipitoisuutta, hiilidioksidipitoisuutta ja bio-optisia ominaisuuksia mittaavia mittalaitteita tai antureita voidaan asentaa poijuihin tai niiden alapuolelle. Myös veden pintavirtausta mitataan poijuilla. Ajelehtivien poijujen avulla saadaan tietoa jään ja veden liikkeistä.

Aaltopoijut

Ilmatieteen laitos mittaa Suomea ympäröivillä merialuilla avovesikausina aallokkoa viidellä aaltopoijuilla.

Poijut on sijoitettu avomerelle seuraaville merialueille: • Suomenlahti • Pohjoinen Itämeri • Selkämeri • Perämeri • Helsinki Suomenlinna

Aaltopoijut ovat halkaisijoiltaan 0,7 tai 0,9 m suuria poijuja, jotka on ankkuroitu merelle niin, että niiden liike seuraa vapaasti aaltojen liikettä. Nämä Directional Waverider® -aaltopoijut mittaavat aallokkoa kolmen kiihtyvyysanturin ja kompassin avulla. Yksi antureista mittaa poijun kiihtyvyyttä pystysuorassa suunnassa ja kaksi muuta vaakatasossa. Näin saadaan mitattua aallokon korkeus, periodi ja suunta. Poijut mittaavat myös veden lämpötilaa.

Pohjois-Itämeren, Selkämeren ja Perämeren poijut lähettävät havainnot Iridium-satelliitin välityksellä. Suomenlahden ja Suomenlinnan poijut lähettävät tiedot radioteitse vastaanottoasemalle.

Ilmatieteen laitoksella on myös GPS-tekniikkaan perustuvia pienikokoisia DWR-G4 aaltopoijuja. Niitä voidaan käyttää tilapäisissä mittauksissa vapaasti kelluvina tai lyhytaikaisesti ankkuroituna. Tutkimusalus Arandalta aaltomittauksia tehdään kapasitiivisilla lankamittareilla, aaltotutkalla ja ilmakuvauksella.

Poiju mittaa aallokkoa, poijusta riippuen, 1600 tai 1800 sekunnin ajan ja laskee sen jälkeen aikasarjasta spektrin. Spektristä lasketaan aallokon perusparametrit. Tiedot lähetetään eteenpäin puolen tunnin välein. Mittauksen kellonaika kertoo 1600 tai 1800 sekunnin mittausaikasarjan aloitusajan.

Spektristä lasketut arvot:

  • Merkitsevä aallonkorkeus

  • Huipun (modaalinen) periodi: periodi jolla on suurin energia

  • Suunta: aallokon tulosuunta huipun periodin kohdalla

  • Suunnan hajonta: suunnan hajonta huipun periodin kohdalla

  • Veden pintalämpötila: mitattu 0,35-0,45 m pinnan alapuolelta.

Poiju meressä aallokossa.
Aaltopoiju. Kuva: Heidi Pettersson.

Pintalämpötilapoijut

Meriveden pintalämpötilaa mitataan avovesikautena Suomen rannikolla pintalämpötilapoijuilla. Ne on ankkuroitu rannikon uloimpien saarien tai karien suojaamille alueille paikkoihin, joissa ei ole veneliikennettä ja joissa mitattu pintalämpötila kuvastaa laajemman alueen tilannetta.

Poijut lähettävät lämpötilahavainnon ja samalla myös paikkatietonsa tunnin välein Iridium-satelliitin välityksellä maihin. Lämpötilan mittaussyvyys on hieman alle 20 cm. Mittaukset on aloitettu vuonna 2016.

Poijut ovat MetOceanin iSVP-poijuja, jotka on muokattu ankkurointia varten. Anturi on U.S. Sensorin valmistama ja sen tarkkuus on valmistajan mukaan 0,05 °C. Vertailumittausten perusteella lämpötilahavainnon tarkkuuden arvioidaan olevan käytännössä 0,2 °C luokkaa.

Poijut ovat väriltään oransseja ja niissä on valkoinen antennimainen osa. Poijun halkaisija on noin 35 cm ja poijun pinnassa on nimitarra (nimi on muotoa SST_) ja heijastintarroja.

Pintalämpötilapoijut on nimetty paikkakunnan ja läheisen saaren tai luodon mukaan:

  • Kotka Kuusenkari

  • Espoo Kytö

  • Hanko Längden

  • Kemiönsaari Kalvören

  • Uusikaupunki Vekara

  • Pori Kaijakari

  • Maalahti Storskäret

  • Kalajoki Maakalla

  • Oulu Santapankki

Oranssi poiju meressä.
Pintalämpötilapoiju meressä. Kuva: Tuomo Roine.

15.3.2022