Suomessa luotauksia tehdään päivittäin rutiiniluonteisesti Jokioisissa neljä kertaa päivässä ja Sodankylässä kaksi kertaa. Päivittäisten sääluotausten (lämpötila, kosteus, paine, tuulen suunta ja nopeus) lisäksi otsoniluotauksia tehdään viikoittain Sodankylässä, sekä tarvittaessa kampanjaluonteisesti. Kummallakin luotausasemalla on lisäksi valmius tehdä radioaktiivisuusluotauksia. 

Luotauksessa radiolähettimellä varustettu luotain lähetetään vedyllä tai heliumilla täytetyn pallon varassa keräämään tietoja ilmakehän olosuhteista. Luotauksessa mittauksia saadaan maanpinnalta jopa 35 kilometrin korkeuteen asti. Kun pallo on noussut riittävän korkealle, se puhkeaa laajenevan kaasun laajetessa ja radioluotain putoaa vapaasti maata kohden. Pudotessaan radioluotain mittaa samoja suureita kuin ylöspäin noustessaan.

Luotaushavaintojen yleiskuvaus

Luotaimen anturit mittaavat seuraavia suureita: ilmanpaine, lämpötila, kosteus, tuulen suunta ja nopeus. Kastepiste lasketaan tietokannassa lämpötilan ja kosteuden avulla.

Luotaukset tuulitietoineen ovat erittäin tärkeitä numeerisille ennusteille ja lentosääpalvelulle. Luotaukset mahdollistavat tarkemmat ja luotettavammat ennusteet.  Luotaustiedot syötetään kansainväliseen jakeluverkkoon ja ne ovat aivan keskeisessä asemassa numeerisissa ennusteissa. Joillakin alueilla, esimerkiksi Keski-Euroopassa, luotausasemaverkko on tiheä. Suomessa luotausasemaverkko on tarpeisiin nähden riittävä.

Luotausten resoluutiota korkeussuunnassa on ollut mahdollista parantaa käyttämällä talviaikaan paksumpia ilmapalloja. Parhaimmillaan luotaus yltää yli 35 kilometriin, mutta keskimäärin luotaukset yltävät luokkaa 22 - 28 kilometriin.

Muista lähteistä saatavia luotauksia ovat lentokoneista tehtävät AMDAR-luotaukset, jotka ovat yleistyneet viime vuosina. Niistä saadaan ilmakehän profiilitietoa lentokoneen noustessa ja laskeutuessa.