Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita avaruudessa
Suomi siirtyi avaruusaikaan vuonna 1988, kun Ilmatieteen laitoksen rakentamaa mittauselektroniikkaa sisältäneet Phobos 1 ja 2 -luotaimet laukaistiin matkalle kohti Marsia. Euroopan avaruusjärjestön täysjäseneksi Suomi liittyi 1995, ja 2010-luvulta alkaen maassamme on rakennettu myös kokonaisia pieniä satelliitteja.
Avaruustoimintaan osallistuvat nykyään useat maamme yliopistot ja yksityiset yritykset, mutta Ilmatieteen laitoksen panos on edelleen merkittävä: kaikista tutkimussatelliiteista ja -luotaimista, joihin suomalaista tekniikkaa on liitetty, olemme olleet mukana osapuilleen joka toisessa.
Useimmat avaruuslaitteemme ovat lentäneet isompien avaruusmaiden tai Euroopan avaruusjärjestö ESAn avaruusalusten mukana. On tavanomainen käytäntö, että tieteelliseen tutkimukseen tarkoitettujen satelliittien ja luotainten mittalaitepatteristot kerätään eri tutkijaryhmiltä useista maista. Valinnassa punnitaan muun muassa tarjotun laitteen tuottaman havaintoaineiston tieteellistä kiinnostavuutta ja sopivuutta avaruusaluksen kokonaisuuteen sekä tarjoajan kykyä toimittaa mahdollisimman korkealaatuinen laite.
Tutkimusaloihimme sopien Ilmatieteen laitoksen valmistamat laitteet liittyvät useimmiten eri taivaankappaleitten kaasukehien tai magneettikehien tutkimukseen. Sivun alaosan taulukossa on lueteltu avaruusluotaimet ja satelliitit, joihin olemme rakentaneet komponentteja.
Ilmatieteen laitoksen avaruuslaitteet
Satelliitti / luotain | Maa | Laukaisu | Tutkimuskohde | Toiminta-aika kohteessa | Ilmatieteen laitoksen osuus |
Phobos 1 ja 2 | NL | 1988 | Mars | 1989 |
Aspera-hiukkasmittalaitteen tietokoneen muisti Lima-D-pölymittalaitteen testaus Dion-massaspektrometrin hiukkasilmaisin |
Freja | Ruotsi | 1992 | Maan plasmaympäristö | 1992–1996 | F3-H-plasmamittalaitteen tietokone |
Astrid | Ruotsi | 1995 | Maan plasmaympäristö | 1995 |
Ronja, systeemitason datanprosessointilaite Pippi-plasmamittalaitteen tietokoneen suunnittelu |
Soho | ESA ja USA | 1995 | Aurinko ja planeettainvälinen aine | 1995– | Swan, Lyman alfa -säteilyn mittalaite |
Mars 96 | Venäjä | 1996 | Mars | Tuhoutui laukaisussa |
Aspera-C-hiukkasmittalaitteen tietokoneen ohjelmisto MAK-massaspektrometrin hiukkasilmaisin Laskeutujien painemittalaitteita |
Interball 1 ja 2 | Venäjä | 1995 ja 1996 | Maan magneettikehä | 1995–2000 | Promics-3-plasmamittalaitteen tietokone |
Huygens | ESA | 1997 | Titan | 2005 | PPI-painemittalaite |
Mars Polar Lander | USA | 1997 | Mars-laskeutuja | Katosi laskussa |
MVACS-P-painemittalaite EGA-P, TEGA-kaasuanalysaattoriin kuulunut painemittari |
Stardust | USA | 1999 | Komeetat Wild 2 ja Tempel 1, planeettainvälinen pöly | 2004 (Wild 2) 2006 (näytteenpalautus) 2011 (Tempel 1) |
Pölyä analysoivan CIDA-massaspektrometrin ohjelmisto |
Contour | USA | 2002 | Komeetat Encke, Schwassmann-Wachmann-3 | Katosi avaruuteen | Sama kuin Stardustissa |
Envisat | ESA | 2002 | Maan ilmakehä ja kaukokartoitus | 2002–2012 | Gomos-otsonimittalaitteen suunnittelu ja operointi |
Smart-1 | ESA | 2003 | Kuu | 2006 | Spede, plasma- ja pölymittalaite |
Mars Express | ESA | 2003 | Mars | 2004– |
Aspera-3-hiukkasmittalaitteen ohjelmisto Aspera-3-IMA-ilmaisimen tietokone ohjelmistoineen |
Beagle 2 | ESA | 2003 | Mars-laskeutuja | Katosi laskussa | BaroBit-painemittalaite |
Venus Express | ESA | 2005 | Venus | 2006–2015 | Sama kuin Mars Expressissä |
EOS Aura | USA | 2004 | Maan ilmakehä | 2004– | OMI-otsonimittalaitteen suunnittelu ja operointi |
Rosetta | ESA | 2004 | Komeetta Churyumov-Gerasimenko | 2014 |
Pölyä analysoivan Cosima-massaspektrometrin ohjelmisto Elektroniikkaa LAP- ja ICA-plasmamittalaitteita varten PP, pintamateriaalin permittiivisyyden mittalaite Philae-laskeutujaan Massamuisti CDMS/MEM-tietokoneyksikköön Philae-laskeutujassa |
Phoenix | USA | 2007 | Mars-laskeutuja | 2008 | PHX-P-painemittalaite |
MSL (Curiosity) | USA | 2011 | Mars-mönkijä | 2012– |
REMS-P-painemittalaite REMS-H-kosteusmittalaite |
ESTCube-1 | Viro | 2013 | Maa | 2013–2015 |
Sähköpurjeen koelieka |
Schiaparelli / ExoMars 2016 | ESA | 2016 | Mars-laskeutuja | Tuhoutui laskussa |
DREAMS-P-painemittalaite DREAMS-H-kosteusmittalaite |
Aalto-1 | Suomi | 2017 | Maa | 2017– |
Sähköpurjeen koelieka / plasmajarru |
BepiColombo | ESA, Japani | 2018 | Merkurius | 2025– |
Auringon röntgensäteilyä mittaavan SIXS-laitteen tekninen projektinjohto ja laadunvalvonta |
Mars 2020 (Perseverance) |
USA | 2020 | Mars-mönkijä | 2021– |
MEDA PS -painemittalaite MEDA HS -kosteusmittalaite |
ExoMars 2022 | ESA, Venäjä | 2022 | Mars-laskeutuja | 2022– |
METEO-P-painemittalaite METEO-H-kosteusmittalaite |
Jupiter icy moons explorer (JUICE) | ESA | 2022 | Jupiterin kuut Ganymedes, Kallisto, Europa | 2029– |
PEP-Lo instrumenttipaketin tietokone ja ohjelmisto |