Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita avaruudessa

Suomi siirtyi avaruusaikaan vuonna 1988, kun Ilmatieteen laitoksen rakentamaa mittauselektroniikkaa sisältäneet Phobos 1 ja 2 -luotaimet laukaistiin matkalle kohti Marsia. Euroopan avaruusjärjestön täysjäseneksi Suomi liittyi 1995, ja 2010-luvulta alkaen maassamme on rakennettu myös kokonaisia pieniä satelliitteja.

Avaruustoimintaan osallistuvat nykyään useat maamme yliopistot ja yksityiset yritykset, mutta Ilmatieteen laitoksen panos on edelleen merkittävä: kaikista tutkimussatelliiteista ja -luotaimista, joihin suomalaista tekniikkaa on liitetty, olemme olleet mukana osapuilleen joka toisessa.

Useimmat avaruuslaitteemme ovat lentäneet isompien avaruusmaiden tai Euroopan avaruusjärjestö ESAn avaruusalusten mukana. On tavanomainen käytäntö, että tieteelliseen tutkimukseen tarkoitettujen satelliittien ja luotainten mittalaitepatteristot kerätään eri tutkijaryhmiltä useista maista. Valinnassa punnitaan muun muassa tarjotun laitteen tuottaman havaintoaineiston tieteellistä kiinnostavuutta ja sopivuutta avaruusaluksen kokonaisuuteen sekä tarjoajan kykyä toimittaa mahdollisimman korkealaatuinen laite.

Tutkimusaloihimme sopien Ilmatieteen laitoksen valmistamat laitteet liittyvät useimmiten eri taivaankappaleitten kaasukehien tai magneettikehien tutkimukseen. Sivun alaosan taulukossa on lueteltu avaruusluotaimet ja satelliitit, joihin olemme rakentaneet komponentteja.