Poikkeuksellinen vai harvinainen

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sitä esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Lämpötilan, sateen ja tuulisuuden tilastot ovat erilaiset eri vuodenaikoina, joten tilastotarkastelu tulee aina suhteuttaa kulloiseenkin meneillään olevaan ajankohtaan ja paikkaan.

Taulukossa on eri määritelmien toistuvuusaika/jakaumarajat. Taulukossa on esimerkkinä lämpötilan ilmaisut. Samanlaisia termejä käytetään myös muille sääsuureille. Esimerkiksi lämpötiloista on tavallista kylmempiä 33,3 % tilanteista eli kolmannes. Tavallista lämpimämpiä on niin ikään 33,3% (jakaumassa 100 % - 33,3 % eli 66,7 prosenttipiste).

Uuden sääennätyksen syntyminen on aina poikkeuksellinen tapahtuma, jos havaintosarja on riittävän pitkä. Tiedämme, että sääelementtien vaihtelut ovat suuria, joten sään tarkastelussa muutaman kymmenenkin vuoden yhtenäinen havaintojakso on lyhyt.

Yllä olevassa taulukossa ei missään käytetä sanaa normaali. Monenlaiset säät ovat normaaleja Suomen säitä, ja epänormaali sää on hankala määritellä. Yleiskielessä sanan normaali synonyymit tavallinen, tavanomainen tai tyypillinen ovat kuvaavampia. Silloin kyseinen arvo on jakauman keskiarvon tai mediaanin eli keskimmäisen arvon lähellä.

Periaatteessa ilmatieteilijän silmissä kaikki säät, jotka Suomessa ilmenevät, kuuluvat Suomen ilmastoon. Silti äärihelle tai ennätyspakkanen ei ole tavallisen ihmisen mielestä tavanomaista säätä. Hehän saattavat kokea sellaisen vain kerran elinaikanaan. Kuitenkin meteorologisesti ajateltuna mediassa käytetään liian usein sanaa poikkeuksellinen, vaikka tilastot eivät sitä tue.