Poikkeuksellinen vai harvinainen

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin 2-3 kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sitä esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Lämpötilan, sateen ja tuulisuuden tilastot ovat erilaiset eri vuodenaikoina, joten tilastotarkastelu tulee aina suhteuttaa kulloiseenkin meneillään olevaan ajankohtaan ja paikkaan.

Todennäköisyys  Yleiskielinen sanontaTalvellaKesällä
 97,5–100 %poikkeuksellinenpoikkeuksellisen leutoa/lauhaapoikkeuksellisen lämmintä, hellettä
 87,5–97,5 %  harvinaisen lämmintä, keskimäärin kerran 10 vuodessahyvin leutoa / lauhaaharvinaisen lämmintä, hellettä
 62,5–87,5 %vähän tavallista lämpimämpääleutoa/lauhaa, keskimääräistä leudompaa tai lauhempaalämmintä
 37,5–62,5 %tavanomainen, tyypillinen, keskimääräinenkeskimääräinen, tavanomainen, tyypillinenkeskimääräinen,   tavanomainen, tyypillinen
 12,5–37,5 %vähän tavallista kylmempääkylmempääviileää, tavallista viileämpää
 2,5–12,5 %harvinaisen kylmää, keskimäärin kerran 10 vuodessahyvin kylmää tai kovan pakkasen rajojen mukaistakoleaa
 0–2,5 %poikkeuksellinenpoikkeuksellisen kylmääpoikkeuksellisen koleaa
Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on kunkin prosentuaalisen kertymäosuuden rajat. Taulukossa on esimerkkinä lämpötilan ilmaisut. Samanlaisia termejä käytetään myös muille sääsuureille. Esimerkiksi lämpötiloista on vähän tavallista kylmempiä 12,5 % tilanteista ja sitä lämpimämpiä 100 % - 37,5 % eli 62,5 %.
Olennaiset asiat todennäköisyysjakaumasta on kuvatekstissä.
Kuvassa on esimerkkinä Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitsevan havaintoaseman vuorokauden ylimmän lämpötilan keskimääräinen vuosikulku 1.1.–31.12. vuosina 1981–2010. Yhtenä vuonna kyseisen päivän ylin lämpötila voidaan sijoittaa jakaumaan, josta nähdään kuinka harvinainen ko. arvo on. Prosentuaaliset raja-arvot ovat samat kuin yllä olevassa taulukossa on esitetty. Kuvasta nähdään, että mediaanin mukaan kylmintä on helmikuun alkupuolella, mutta kaikkein kylmimpien lämpötilojen todennäköisyys on suurin helmikuun puolivälissä. Lämpimin aika on heinäkuun loppupuoli katsoo sitä sitten mediaanin tai kuumimpien päivien todennäköisyyden mukaan.

Uuden sääennätyksen syntyminen on aina poikkeuksellinen tapahtuma, jos havaintosarja on riittävän pitkä. Tiedämme, että sääelementtien vaihtelut ovat suuria, joten sään tarkastelussa muutaman kymmenenkin vuoden yhtenäinen havaintojakso on lyhyt.

Yllä olevassa taulukossa ei missään käytetä sanaa normaali. Monenlaiset säät ovat normaaleja Suomen säitä, ja epänormaali sää on hankala määritellä. Yleiskielessä sanan normaali synonyymit tavallinen, tavanomainen tai tyypillinen ovat kuvaavampia. Silloin kyseinen arvo on jakauman keskiarvon tai mediaanin eli keskimmäisen arvon lähellä.

Periaatteessa ilmatieteilijän silmissä kaikki säät, jotka Suomessa ilmenevät, kuuluvat Suomen ilmastoon. Silti äärihelle tai ennätyspakkanen ei ole tavallisen ihmisen mielestä tavanomaista säätä. Hehän saattavat kokea sellaisen vain kerran elinaikanaan. Kuitenkin meteorologisesti ajateltuna mediassa käytetään liian usein sanaa poikkeuksellinen, vaikka tilastot eivät sitä tue.