Metsäpaloindeksi apuna varoittamisessa

Meteorologi arvioi maaston paloherkkyyttä säähavaintojen (mennyt sää) ja ennusteiden (tuleva sää) lisäksi maaston kuivuutta arvioivan indeksin avulla. Indeksi perustuu metsämaaston kuivuutta arvioivaan laskentamalliin.

Laskentamallin avulla arvioidaan puoliavoimen puuttoman maaston (esimerkiksi avohakkuualue) humuksen pintakosteutta. Avoimet alueet kuivuvat puustovaltaisia nopeammin ja edustavat siten herkimmin syttyvää maastotyyppiä. Malli on kehitetty Ilmatieteen laitoksessa Suomen oloihin.

Malli laskee humuksen pintakosteuden 3 ja 6 senttimetrin paksuisille kerroksille. Ohutta 3 senttimetrin kerrosta käytetään ruohikkopaloindeksin ja paksumpaa 6 senttimetrin kerrosta metsäpaloindeksin laskemiseen.

Kuva: Juho Aalto

Ruohikkopalovaroitus voidaan antaa ruohikkopaloindeksiin perustuen maalis-toukokuussa niille lumettomille alueille, joilla ruohikko ei ole täysin viheriöitynyt. Metsäpaloindeksi on puolestaan perustana arvioitaessa metsäpalojen vaaraa.

Kuinka metsäpaloindeksi lasketaan

Metsäpaloindeksin laskennassa sovelletaan ns. hilapohjaista menetelmää, jolloin mittausten perusteella arvioidaan sääsuureiden arvo säännöllisessä pistejoukossa eli hilassa, jossa jokainen piste kuvaa ympärillään olevaa tietynsuuruista aluetta eli hilaruutua. Käytössä on yhtenäiskoordinaatiston projektiota noudattava, koko maan kattava 10 km x 10 km hilaruudukko.

Laskentamallin syöttötietoina käytetään ilman suhteellista kosteutta, tuulen nopeutta, ilman lämpötilaa, auringon säteilyä sekä sademäärää. Auringonsäteilyä arvioidaan säänennustusmallin avulla. Lämpötila, ilman kosteus ja tuulen nopeus saadaan pintasäähavaintoasemilta. Sademäärää arvioidaan lähes koko maan kattavan säätutkaverkon sekä automaattisten säähavaintoasemien mittausten avulla.