Maastopaloindeksi apuna varoittamisessa

Maastopalovaroitusjärjestelmän tavoitteena on tiedottaa suurelle yleisölle ja paloviranomaisille maaston kuivuuden aiheuttamasta maastopalovaarasta. Maastopalovaroituksen voimassaolosta päättää Ilmatieteen laitoksen Turvallisuussääpalvelun päivystävä meteorologi.

Meteorologi arvioi maaston paloherkkyyttä säähavaintojen (mennyt sää) ja ennusteiden (tuleva sää) lisäksi maaston kuivuutta arvioivan indeksin avulla. Indeksi perustuu metsämaaston kuivuutta arvioivaan laskentamalliin.

Laskentamallin avulla arvioidaan puoliavoimen puuttoman maaston (esimerkiksi avohakkuualue) humuksen pintakosteutta. Avoimet alueet kuivuvat puustovaltaisia nopeammin ja edustavat siten herkimmin syttyvää maastotyyppiä. Malli on kehitetty Ilmatieteen laitoksessa Suomen oloihin.

Malli laskee humuksen pintakosteuden 3 ja 6 senttimetrin paksuisille kerroksille. Ohuempaa kerrosta käytetään keväällä ja sen jälkeen siirrytään vähitellen paksumpaan kerrokseen kasvukauden edistyessä.

Metsä palaa. Syntyy runsaasti tummaa savua.
Kuva: Juho Aalto

Kuinka maastopaloindeksi lasketaan

Maastopaloindeksin laskennassa sovelletaan ns. hilapohjaista menetelmää, jolloin mittausten perusteella arvioidaan sääsuureiden arvo säännöllisessä pistejoukossa eli hilassa, jossa jokainen piste kuvaa ympärillään olevaa tietynsuuruista aluetta eli hilaruutua. Käytössä on yhtenäiskoordinaatiston projektiota noudattava, koko maan kattava 10 km x 10 km hilaruudukko.

Laskentamallin syöttötietoina käytetään ilman suhteellista kosteutta, tuulen nopeutta, ilman lämpötilaa, auringon säteilyä sekä sademäärää. Auringonsäteilyä arvioidaan säänennustusmallin avulla. Lämpötila, ilman kosteus ja tuulen nopeus saadaan pintasäähavaintoasemilta. Sademäärää arvioidaan lähes koko maan kattavan säätutkaverkon sekä automaattisten säähavaintoasemien mittausten avulla.

Lisää tietoa maastopalovaroituksista.