Meriennätyksiä
Ennätyksiä Itämereltä, etenkin Suomen merialueilta, Ilmatieteen laitoksen havainnoista.
Aaltoennätykset
Suomen merialueiden aaltopoijuilla mitatut korkeimmat havainnot merkitsevästä aallonkorkeudesta.
Poijun paikka | Merkitsevä aallonkorkeus | Ajankohta | Havainnot aloitettu |
Perämeri | 5,0 m | 21.11.2024 | 2012 |
Selkämeri | 8,1 m | 2.1.2019 | 2011 |
Pohjois-Itämeri | 8,2 m | 22.12.2004 | 1996 |
Suomenlahti | 5,2 m | 15.11.2001 | 1990 |
Suomenlinna | 2,0 m | 7.10.2023 | 2016 |
Aaltohavaintoverkko on melko harva. Aallonkorkeutta mitataan aaltopoijuilla, joiden asentaminen ja huoltaminen keskellä merta on haastavampaa kuin maalla olevien säähavaintoasemien. Itämerellä jäät vaikeuttavat mittaamista, sillä poijut eivät kestä jäitä, vaan ne pitää ottaa talvisin pois. Siksi aallokosta ei ole yhtä pitkiä mittaussarjoja kuin monista muista havainnoista.
Vertailussa on käytetty merkitsevää aallonkorkeutta, joka kuvaa koko aallokon korkeutta paremmin kuin yksittäinen korkein aalto.
Tuuliennätykset
Keskituulen nopeus merellä: 33,5 m/s
Suurin Suomessa mitattu 10 minuutin keskituulen nopeus merellä on 33,5 m/s. Se mitattiin Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla 1.11.2024. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen meriasemilla on mitattu 10 minuutin keskituulena hirmumyrskyn nopeutta (vähintään 33,0 m/s). Edellinen ennätys 32,5 m/s on mitattu Kökarin Bogskärin havaintoasemalla 2.1.2019.
Puuskaennätys 41,6 m/s
Automaattihavaintojen aikakaudella kovin puuska Suomen merialueilla oli Aapeli-myrskyssä 2.1.2019, jolloin Kökarin Bogskärin asemalla mitattiin 41,6 m/s.
Vedenkorkeusennätykset
Suomessa mitatut korkeimmat ja matalimmat merivedenkorkeudet. Viimeisessä sarakkeessa on vuosi, josta alkaen asemalta on havaintoja.
Asema | Korkein (pvm) | Matalin (pvm) | Havaintoja vuodesta |
Kemi | +201 cm (22.9.1982) | -161 cm (21.11.2024) | 1922 |
Oulu | +183 cm (14.1.1984) | -131 cm (14.1.1929) | 1922 |
Raahe | +162 cm (14.1.1984) | -129 cm (4.10.1936) | 1922 |
Pietarsaari | +139 cm (14.1.1984) | -113 cm (4.10.1936) | 1922 |
Vaasa | +144 cm (14.1.1984) | -103 cm (2.1.2019) | 1922 |
Kaskinen | +148 cm (14.1.1984) | -92 cm (2.1.2019) | 1926 |
Pori | +132 cm (14.1.1984) | -86 cm (2.1.2019) | 1925 |
Rauma | +135 cm (22.2.2020) | -80 cm (2.1.2019) | 1933 |
Turku | +130 cm (9.1.2005) | -74 cm (10.4.1934) | 1922 |
Föglö | +102 cm (14.1.2007) | -71 cm (10.4.1934) | 1923 |
Hanko | +133 cm (9.1.2005) | -79 cm (28.1.2010) | 1887 |
Helsinki | +151 cm (9.1.2005) | -93 cm (28.1.2010) | 1904 |
Porvoo | +123 cm (6.12.2015) | -69 cm (7.3.2017) | 2014 |
Hamina | +197 cm (9.1.2005) | -116 cm (20.3.2013) | 1928 |
Vedenkorkeudet on ilmoitettu teoreettisen keskiveden suhteen. Tällöin ne kuvaavat, miten korkealla tai matalalla vesi on ollut kovimmissa sääoloissa. Muissa korkeusjärjestelmissä kuin teoreettisessa keskivedessä, ennätyslukemien tulkinta riippuu käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi N2000-korkeusjärjestelmässä mitatut korkeimmat ja matalimmat merivedenkorkeudet kertoisivat, kuinka korkealla vesi on ollut suhteessa maahan. Maankohoamisen ja valtamerten pinnannousun vuoksi nämä vedenkorkeudet ovat hyvin aikariippuvaisia, eikä niiden kohdalla ennätysten tilastointi ole yhtä mielekästä.
Jääennätyksiä
Paksuin mitattu tasainen jää: 122 cm Röytässä 21.4.1985.
Talven laajin jäätilanne Itämerellä: Suurin: 422 000 km² Pienin: 37 000 km²
Jäätalven ankaruutta kuvataan yleensä talven laajimman jäätilanteen mukaan. Leutoina jäätalvina suurinkin laajuus on alle 115 000 km².
30.1.2025
