Juhannussäät

Voit valita haluamasi paikkakunnan klikkaamalla kuvaajan alapuolella olevaa listaa - Helsinki on valittu oletuksena. Kuvaajassa punaiset väkäset esittävät ylimmän ja alimman lämpötilan vaihteluväliä, siniset pylväät aamun lumensyvyyttä ja vihreät pylväät vuorokauden sademäärää.

Voit valita haluamasi paikkakunnan klikkaamalla kuvaajan alapuolella olevaa listaa - Helsinki on valittu oletuksena. Kuvaajassa punaiset väkäset esittävät ylimmän ja alimman lämpötilan vaihteluväliä, siniset pylväät aamun lumensyvyyttä ja vihreät pylväät vuorokauden sademäärää.

Joko juhannusaattoon tai -pyhään sattuu tilastojen mukaan hellesäätä keskimäärin kerran neljässä, rannikoilla keskimäärin kerran viidessä ja Lapissa keskimäärin kerran 10 vuodessa. Molempiin päiviin sattunut helle on harvinainen. Allaolevista taulukoista nähdään, kuinka monta kertaa hellettä on ollut joko juhannusaattona tai juhannuspäivänä vuodesta 1961 lähtien muutamilla paikkakunnilla.

Vasemmalla taulukossa on esitettynä juhannusaaton ja juhannuspäivän helletilasto, kun helleraja (päivän ylin lämpötila > 25,0 °C) ylittyy. Oikealla olevassa taulukossa näkyy kolmelta paikkakunnalta, milloin sekä juhannusaatto että juhannuspäivä ovat molemmat olleet helteisiä. Taulukkoon on merkitty päivän ylin lämpötila helteisinä ja koleina juhannuksina. Helteisenä juhannuksen on molempina päivinä ollut hellettä ja koleina juhannuksina molempien päivien ylin lämpötila on jäänyt alle 15 asteen.

Vuonna 1999 oli mitä helteisin juhannuspäivä (kartta vasemmalla). Helteinen päivä tosin päättyi rajuihin ukkoskuuroihin ja puuskatuuliin. Vuonna 2022 (kartta oikealla) korkeimmat hellelukemat jäivät vuoden 1999 lukemista, mutta hellettä oli laajemmalla alueella. Vielä näitä lämpimämpi juhannus oli vuonna 1935, jolloin Ähtärissä saavutettiin kesäkuun Suomen lämpöennätys 33,8 astetta.

Taulukkoon on poimittu juhannusaaton ja -päivän suurin tuulen nopeus meriasemilla niiltä vuosilta, jolloin on 10 minuutin keskituulen nopeus on ollut vähintään 14 m/s. Tilastossa on käytetty kolmen tunnin välein tehtäviä ns. Synop-havaintoja. Myrskyä, jolloin 10 minuutin keskituuli on vähintään 21 m/s, on havaittu ainoastaan vuosina 1994, 1995 ja 2018 tarkastelujaksolla vuodesta 1981 alkaen.

Juhannuksen tienoilla sadekuurojen tilastollinen todennäköisyys on jo yhtä suuri kuin heinäkuussa, joten juhannuksena esiintyy melko usein voimakkaita kuurosateita. Tilastojen mukaan kuitenkin keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen.

Sateisina juhannuksina sataa varsin herkästi yli yhden millimetrin. Suurimmat juhannuspäivään osuneet rankkasateet ovat kerryttäneet vettä 40 - 70 millimetriä. Taulukossa on esitetty juhannuspäivänä sattuneet yli 40 mm vuorokausisateet.

Juhannuspäivänä mitatut suurimmat sademäärät millimetreinä vuodesta 1961 lähtien.

Juhannuksen tienoilla aurinko voi paistaa enimmillään maan eteläosissa 18 - 19, maan keskiosissa 19 - 22 tuntia ja Napapiiriltä pohjoiseen läpi yön. Tyypillisenä juhannuksena aurinko paistaa rannikoilla ja saaristossa noin 10 tuntia ja sisämaassa Lappi mukaan lukien noin 9 tuntia. Toki joskus on sattunut täysin pilvisiäkin juhannuksia, mutta onneksi aika harvoin.

Keskiyön aurinko paistaa napapiirillä ja siitä pohjoiseen juhannusyönä keskimäärin joka kolmas vuosi. Vastaavasti joka kolmas vuosi keskiyön aurinko on pilvessä. Loppuina juhannuksina aurinko paistaa osan yötä tai kuultelee ylä- ja keskipilvien lävitse.

Taulukossa on kuusi aurinkoisinta ja viisi pilvisintä juhannusta muutamalla paikkakunnalla. Yhteissummassa saattaa olla yksittäisiä desimaalin poikkeamia yksittäisten päivien lukemiin havaintodatan desimaalipyöristyksen takia.

Taulukossa näkyy mm. erikoisuutena vuoden 2001 juhannus, joka oli Turussa ja Kuopiossa pilvisin, mutta Sodankylässä puolestaan kaikkein aurinkoisin.