FINNARP retkikunnan uutisia tutkimusasema Aboalta
Matka Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalle onnistui suunnitellusti ja asema avattiin joulukuun lopussa 2025. Tällä sivulla voit seurata retkikunnan kuulumisia.
Myrskyä Kuningatar Maudin maalla
28.1.2026
Retkikunnan alkukauden kiireet rauhoittuivat luonnollisesti, kun läntistä Kuningatar Maudin maata saapui kurittamaan myrsky. Kovimmillaan tuulen puuskat nousivat aina hirmumyrskylukemiin, yli 72 solmuun mikä on noin 35 m/s. Myrskyn mukana ei kuitenkaan tullut lunta mikä helpotti töiden jatkamista, kun tuuli laantui kolmen päivän jälkeen. Työtä tutkimusasemalla on riittänyt aamusta iltaan ja päivät juoksevat nopeasti. Erityisen mielenkiintoista on ollut Aboalla toimivien biologien työn seuraaminen.
Retkikunta on saanut tehtyä suunnitelman mukaiset ympärivuotisten mittalaitteiden keräämien tiedostojen tallennuksen. Asemalla on seismometri, maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän GNSS-asema, satelliittitutkaheijastimet ja automaattinen sääasema, jonka yksi aurinkopaneeli jouduttiin vaihtamaan uuteen talvella rikkoontuneen tilalle. Kauempana jäätiköllä sijaitseva automaattinen sääasema sai mastoonsa jatkokappaleen, jolla varmistetaan, ettei asema huku lumeen.
Kaikki automaattiset asemat vaativat vuosittain tarkastuksen ja tarvittavat huollot ja joskus säätämistä, jotta mittalaitteet toimivat seuraavan Etelämantereen talven keräten lisää tietoa jatkuviin pitkiin aikasarjoihin, joilla voidaan havaita muutoksia ympäristössä.
Retkikunnan biologien asentamat yhdeksän TOMS-anturia aloittavat uuden pitkäaikaisen aikasarjan. Niillä tutkitaan mikroilmastoa eli esimerkiksi sammalien kasvuolosuhteita eri puolilla Basen- sekä Fossilryggen-nunatakeilla. Anturit mittaavat kosteutta sekä lämpötilaa maanpinnasta ja maan alta ja yläpuolelta, ja niistä saatavaa dataa kerätään tulevina vuosina aseman henkilökunnan toimesta.
Retkikunnan tutkijat ovat saaneet kerättyä kaikki haluamansa DNA-, bakteeri-, syanobakteeri-, mikrolevä-, vesi-, jäkälä- ja sammalnäytteet. Lisäksi on otettu vesinäytteitä asemalla käytettävästä jäätikön alta pumpattavasta käyttövedestä ja aseman harmaavedestä mikro- ja nanomuovianalyysejä varten.
Kirkasvetinen jään peittämä lampi makrolevineen ja mikrobiyhteisöineen löytyi Basen nunatakin päältä. Tästä eristyneestä, äärimmäisiin ympäristöolosuhteisiin sopeutuneesta eliöyhteisöstä on kerätty suuri määrä erilaisia näytteitä, joiden tutkimisessa riittää mielenkiintoista analysoitavaa tuleville vuosille.
Tutkijoiden on tärkeää päästä kenttäasemille itse havainnoimaan tutkimuskohteita ja niiden ympäristöä, jotta tulosten tulkinta on luotettavaa. Usein uudet tutkimusideatkin syntyvät maastotöitä tehdessä. Ilman tutkimusasemia ja niillä toimivaa logistiikka- ja turvallisuusosaamista sekä paikallistuntemusta luotettavan tutkimuksen tekeminen ja uudet tutkimusavaukset eivät olisi mahdollisia.
Aseman arkea värittävät moninaiset huolto- ja korjaustyöt. Aboa on pystytetty jo tammikuussa 1989 ja ankarat olosuhteet ovat ehtineet rasittamaan aseman vanhimpia osia. Myös osa ajoneuvoista on vanhoja ja vaativat jatkuvaa huoltoa ollakseen kunnossa aseman ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Aseman ympäristöön kertyy vuosittain lunta paikkoihin missä siitä on haittaa, joten lumityöt traktorilla kuuluvat tutkimusaseman arkeen.
Päivän työt raikkaassa tuulessa, armottoman intensiivisessä auringon paisteessa tai hyytävän kylmässä pakkassumussa vaatii veronsa, ja asema hiljenee levolle illallisen jälkeen jo hyvissä ajoin ennen kello kymmentä.
Aboan Etelämantereen kesän retkikunta lähestyy loppuaan. Osa kalustosta, halleista ja asuinmoduuleista on jo laitettu talvikuntoon. Vielä on paljon työtä inventaarioiden, puutelistojen ja sellaisten töiden kanssa, joilla varmistetaan seuraavan retkikunnan onnistumisen edellytykset. Helmikuun ensimmäisellä viikolla retkikunta saa jännittää säätä, joka ratkaisee päästäänkö matka kotiin aloittamaan ajoissa!
Retkikunta saapui Etelämantereelle ja aloitti työt
12.1.2026
Matka Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalle onnistui suunnitellusti ja asema avattiin 31.12.2025. Kauden tutkimus- ja huoltotyöt ovat alkaneet suunnitellussa aikataulussa.
Suomen Etelämanner-retkikunta FINNARP 2025 saapui tutkimusasema Aboalle suunnitellussa aikataulussa. Matka Kapkaupungista eteni jouhevasti, koska lento Etelämantereelle toteutettiin vuorokautta aikaisemmin kuin oli suunniteltu.
Retkikunta lensi Wolf Fang Runwaylle (WFR) suurella Boeing 330 matkustajakoneella yhdessä mm. Saksan ja Ruotsin Etelämanner-ohjelmien jäsenten kanssa. Lennon toteuttanut White Desert on alueen suurin turistioperaattori. Turistien lisäksi lennoille on varattu tilaa tutkimusretkikunnille. Turismi on nopeasti kasvava ala Etelämantereella ja on tärkeää, että se toteutetaan valvotusti ja Etelämantereen ympäristöä huomioiden.
Retkikunnan jatkolento Aboalle onnistui uuden vuoden aattona. 700 kilometrin lento WFR -Aboa tehtiin suksilla varustetulla DC-3 Basler BT-67 koneella. Ruotsin tutkimusasema Wasan henkilökunta oli vastassa jäätiköllä ja kuljetti retkikunnan Aboalle. Suomen ja Ruotsin tutkimusasemat sijaitsevat näköetäisyydellä toisistaan ja retkikunnat tekevät jatkuvaa yhteistyötä, retkikuntien suunnittelun tasolta toteutukseen.
Vuosi Aboalla vaihtui talven jälkeisten vaurioiden kartoituksessa ja aseman avaamisessa. Etelämantereen talvi on ankara, ja on tärkeää varmistaa, että asema ja sen ympäristö on turvallinen asua ja työskennellä. Vasta sen jälkeen voidaan aloittaa varsinaiset kauden tutkimus- ja huoltotyöt.
Jäätä, sammalia ja makroleviä
Biologien kuusi laatikollista laboratoriovälineitä ja -materiaaleja saapui Kapkaupungista samaa matkaa retkikunnan kanssa. Tarvikkeet oli tarkkaan mietitty ja laskettu jo Suomessa, koska pipetinkärkiä, Petrimaljoja tai muita tarvikkeita ei voi hankkia enää paikanpäältä Etelämantereelta.
Aseman takana olevassa kontissa sijaitseva laboratorio mikrobiologisia- ja DNA-näytteitä varten saatiin toimintavalmiiksi ensimmäisten päivien aikana. Ensimmäiset kenttäpäivät tuottivat hyvän näytesaaliin. Päämielenkiinnon kohde on mikrobit erilaisissa ympäristöissä. Lumen, jään ja maaperän lisäksi tutkijoiden yllätykseksi kotinunatakilta löytyi myös jäkälä-, sammal- ja makroleväesiintymiä, joiden mikrobiyhteisöjen tarkastelu tarjoaa mielenkiintoisen vertailumahdollisuuden aiemmin muilta polaarialueilta kerättyjen näytteiden kanssa. Ruotsin aseman jäätikkötutkijat olivat kiinnostuneita yhteistyöstä, ja he toimittivat biologeille jääpötköjä, jotka oli porattu 8 metrin syvyyteen. Eri syvyyksiltä kerätyistä jääpötköistä otetut DNA-näytteet mahdollistavat jään mikrobiyhteisöjen ajallisen muutoksen tarkastelun. Tulevat viikot pitävät tutkijat kiireisinä sillä näytteitä kertyy ripeään tahtiin odottamaan tarkempia analyysejä Suomessa.
Ympärivuotista tutkimusta, huoltoa ja tiedon keruuta
Aseman tutkimuslaitteiden huolto aloitettiin välittömästi Aboan sääaseman antureiden vaihdolla. Anturit vaihdetaan vuosittain ja kalibroidaan Suomessa. Jäätiköllä kymmenen kilometrin päässä sijaitsee toinen sääasema. Tämä sääasema on Aboan sääaseman lisäksi tärkeä, koska se on riittävän kaukana lämpötilaan ja tuuliin vaikuttavista vuorista ja antaa kokonaisvaltaisemman kuvan alueen olosuhteista. Tällä paikalla tehdään usein tutkimuksia ja tänäkin kesänä Ruotsin retkikunnan kansainvälinen kokoonpano on hyödyntänyt aseman hyvää sijaintia omien tutkimusten tukena.
Työ Aboalla vaatii huolellista valmistautumista jo Suomessa. Hankitut varaosat, tehtävän ja kohdealueen mukainen koulutus sekä tarvittava osaaminen on oltava retkikunnalla hallussa, kun varsinainen työ tehdään kaukana kaikesta. Osaaminen, tieto ja kokemus on edellytyksenä onnistumiselle ja hyvän toiminnan jatkuvuudelle. Retkikunta jatkaa näillä eväillä työtään.
