FINNARP retkikunnan uutisia tutkimusasema Aboalta

12.2.2024 Tutkimusasema Aboa suljettiin tämän tutkimuskauden osalta sunnuntai-iltana 11.2.2024. FINNARP 2023-retkikunta lensi sunnuntai-iltana Trollille ja odottaa jatkolentoa Kapkaupunkiin ja sieltä Osloon, josta retkikunta matkustaa reittilennolla takaisin kotiin. Jos lennot ovat aikataulussaan, retkikunta palaa kotiin lauantai-iltana 17.2.2024.

Retkikunnan työt jatkuvat, vaikka Aboa on jo suljettu ja retkikunta on sieltä poistunut. Tällä hetkellä retkikunta odottelee jatkolentoa Norjan ympärivuotisella Troll -tutkimusasemalla. Siellä on iso jääkiitotie johon mannertenväliset lennot voivat laskeutua. Trollilla retkikunta on välpännyt rahtia kotimatkaa varten, tavannut norjalaisia kollegoita sekä tutustunut Troll -aseman käytäntöihin ja rutiineihin. Retkikunta lentää Trollilta Kapkaupunkiin torstaina, jos sää vain sallii. Kotiin retkikuntalaiset saapuvat lauantaina 17.2.2024, jos lennot ovat aikataulussaan.

Arttu Raja-Halli mittaa takymetrillä SAR heijastinten orientaatiota ja koordinaatteja.
Arttu Raja-Halli mittaa takymetrillä SAR heijastinten orientaatiota ja koordinaatteja. Kuva: Jyri Näränen/ FINNARP

Aboalla ei talvisin ole henkilökuntaa mutta tutkimus jatkuu seismometrin, GNNS aseman ja kahden automaattisen sääaseman voimin, jotka on nyt huollettu. Tällä kaudella Maanmittauslaitoksen kollegat asensivat kaksi satelliittitutkaheijastinta joita tutkijat voivat hyödyntää etäyhteyksien kautta monissa projekteissa ympäri vuoden. Tutkijat tekivät myös painovoimamittauksia, joita on Aboalla ja sen ympäristössä on tehty jo vuodesta 1993. Kausi oli onnistunut, palaamme kotiin rinta rottingilla, mutta nöyrällä mielellä.

Etelämantereen kihu Aboan nunatakilla.
Etelämantereen kihu Aboan nunatakilla. Kuva: Jyri Näränen/ FINNARP

8.2.2024 Alla FINNARP 2023-retkikunnan ryhmäkuva juuri asennettujen satelliittiheijastimien edestä. Tutkimuskausi Aboalla alkaa olla lopuillaan, ensi viikolla retkikunta matkaa kotiin.

Ryhmäkuva FINNARP 2023 retkikunnasta satelliittiheijastimen edessä.
FINNARP 2023 -retkikunta vasemmalta oikealle: Jyri Näränen (tutkija, MML), Arttu Raja-Halli (tutkija, MML), Tapio Hyppänen (konemestari, IL), Priit Tisler (erikoissuunnittelija, IL), Juho Vehviläinen (lääkäri, IL), Mika Kalakoski (retkikunnan johtaja, IL), Sanna Häkkänen (kokki, IL). Kuva: FINNARP

2.2.2024 FINNARP retkikuntaa on seurannut hyvä sää koko retkikunnan ajan. Tuulet ovat olleet maltillisia ja etelän kesä on näyttänyt parastaan. Lämpötilat ovat käyneet jopa kokonaisen celcius-asteen plussan puolella. Työt ovat edenneet hyvää vauhtia ja satelliittiheijastimet on asennettu. Kuluneella viikolla Aboalla järjestettiin jo 14. kertaa Etelämantereen elokuvafestivaali.

Etelämantereen sää on kuitenkin yllättävä ja loppuviikosta ilmanpaine laski vuorokaudessa korkeapaineesta alas 27 hPa, tuoden mukanaan matalia jäätäviä pilviä jotka navakassa tuulessa kulkevat peittäen näkyvyyden ajoittain vain muutamaan kymmeneen metriin. Loppuviikosta torstaina satoi alijäähtynyttä vettä ja kotivuori Basenin kivikot ja niin Aboan kuin ruotsalaisen Wasa aseman rakenteet peittyivät jäähän.

Aboa peittyi mataliin jäätäviin pilviiin ja näkyvyys oli ajoittain vain muutama kymmenen metriä.
Aboa peittyi mataliin jäätäviin pilviiin ja näkyvyys oli ajoittain vain muutama kymmenen metriä. Kuva: Mika Kalakoski

Kaikki toiminta Etelämantereella on kytköksissä säähän niin lyhyelläkin pidemmällä aikavälillä. Siksi säähavaintojen tekeminen ja välittäminen muille alueen asemille sekä sääennusteita tekeville meteorologeille on jokapäiväistä toimintaa Aboalla. Säähavaintoja lähetetään kolme kertaa vuorokaudessa, ensimmäinen aamu kuudelta ja viimeinen iltakuudelta. Silloin kun odotetaan lentoja, säähavaintoja lähetetään jopa tunnin välein.

Jyrin ja Artun töihin toi haastetta se, että Basenin rinteillä on paljon enemmän lunta kuin edellisellä kerralla neljä vuotta sitten, kun he osallistuivat retkikuntaan. Tämä vaikeutti ehjän kallion löytämistä tutkasatelliittien heijastimien asennusta varten, joka oli seuraavaksi työlistalla. Aiemmin Geokontin lähistöllä oli useitakin potentiaalisia kalliopaikkoja näkyvissä, mutta nyt ne olivat yhtä lukuun ottamatta hangen sisässä. Heijastimien sijainnit mitataan tarkasti pysyvän satelliittipaikannusaseman suhteen ja tässä auttaa, jos heijastimilta on suora näköyhteys satelliittipaikannusantennille, joka sijaitsee Geokontin vieressä. Sopivat paikat molemmille heijastimille löytyivät lopulta, kun päätettiin siirtää pois käytöstä poistettu kalliolle perustettu jäteveden biologinen käsittelysammio. Tämän jälkeen työt etenivät hyvin ensin heijastimien mastojen asennuksella ja sitten osissa Aboalle saapuneiden heijastinten kasaamisella kaarihallissa. Heijastimet saatiin asennettua paikoilleen tiistaina ja keskiviikkona. Ne on suunnattu Euroopan avaruusjärjestön Sentinel-1A kaukokartoitussatelliitin radan mukaan ja ovat suurimmat tähän käyttöön asennetut kuutionkulmaheijastimet Etelämantereella. Painovoimamittaukset jatkuivat myös menestyksekkäästi, vaikka loppuviikosta kova tuuli vähän järisyttikin maaperää kasvattaen mittausten kohinaa.

Jyri Näränen pystyttämässä satelliittiheijastimen mastoa kalliolle.
Jyri Näränen pystyttämässä satelliittiheijastimen mastoa kalliolle. Kuva: Arttu Raja-Halli/ FINNARP

Lauantaina havaittiin, että asemalta jäätikölle kuoppaan johtava harmaiden jätevesien putki oli tukkeutunut. Putken avaaminen osoittautui haasteelliseksi tukosten ja jäätymisen vuoksi ja Priitin ja Tapsan sunnuntain lepopäivä lykkääntyi maanantai-iltapäivään. Asemalla on erilaisiin sulatusta vaativiin tehtäviin höyrynkehitin ja jätevesiputken avauksen yhteydessä puhdistettiin linjastoa myös pidemmältä matkalta. Tästäkin huolimatta Aboalla vietettiin juhlapäivää virolaisen aatelisen amiraali Bellinghausenin kunniaksi. Hän oli ensimmäinen tunnettu ihminen, joka näki Etelämantereen yli 200 vuotta sitten. Illan teemaan sopi hienosti Aboalla jo perinteiseksi tullut merellinen illallinen erilaisine ns. meren önniäisineen lisukkeena sushikakku!

Käytöstä poistettu jäteveden biologinen käsittelysammio siirrettiin pois satelliittiheijastimien tieltä. Kuva: Juho Vehviläinen/ FINNARP
Jäteveden biologinen käsittelysammio siirrettiin pois paikaltaan tutkaheijastimien tieltä. Kuva: Juho Vehviläinen/ FINNARP

HF-radion toiminnassa havaittiin ongelmia joka-aamuisessa yhteydessä Saksan Neumayer-asemalle. Aseman yli 20 vuotta vanha lineaarivahvistin on rikkoontunut ja vaatii huoltoa. Myös antennin syöttökaapelin liittimessä havaittiin vaurio ja Mika ja Juho vaihtoivat sen, ja yhteydet toimivat jälleen pienemmilläkin tehoilla ilman vahvistinta. Viestiyhteydet ovat tärkeimpiä turvallisen toiminnan tekijöitä Etelämantereella.

Aboalla järjestettiin kokous yhdessä ruotsalaisten kanssa kartoittaen tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia kuljetuksissa, kommunikoinnissa ja retkikuntien lääkintähuollossa. Sekä Ruotsissa että Suomessa on tulossa tutkimusrahoituksen haku Etelämannertoimintaan kuluvan vuoden aikana. Tämä helpottaa yhteistyötä seuraavan neljän vuoden aikana, niin tutkimusprojektien välillä, kuin retkikuntien järjestämisen mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti.

Suomen ja Ruotsin retkikunnan lääkärit tutkivat Ruotsin Wasa -aseman lääkintävarausteita.
Suomen ja Ruotsin retkikunnan lääkärit tutkivat Ruotsin Wasa -aseman lääkintävarausteita. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Vapaa-aikaa on viikon aikana useampana iltana ilostuttanut Aboan perinteinen Etelämantereen elokuvafestivaali. Festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 14. kertaa. Sanna vastasi festivaalien runsaista tarjoiluista. Avajaisten sacher-kakusta ja mokkapaloista jäi hyvä maku. Festivaaleilla on esitetty pääasiassa dokumentteja, animaatioita, fiktiota ja kokeilevaa lyhytelokuvaa ympäri maailmaa. Elokuvafestivaalit jatkuivat vielä maanantai- ja tiistai-iltana. Voittajaksi äänestettiin puolalainen elokuva Live, ohjannut Mara Tamkovich 2022. Elokuva kertoo Valko-Venäjän opposition vastarinnasta.

Aboalla järjestettiin tänä vuonna jo 14. kertaa Etelämantereen elokuvafestivaali. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP
Aboalla järjestettiin tänä vuonna jo 14. kertaa Etelämantereen elokuvafestivaali. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

27.1.2024 Kulunut viikko Aboalla on ollut kiireinen. Retkikunnan rahtilento saapui vihdoin Aboalle, ja se toi asemalle kolme tonnia rahtia. Retkikunta on nyt täydessä koossaan, kun Maanmittauslaitoksen tutkijat Jyri Näränen ja Arttu Raja-Halli pääsivät vihdoin asemalle sunnuntaina 21.1. puolen päivän aikaan.

Edeltävän viikon sunnuntaina,14.1., rahtilento Saksan Neumayer -asemalta toi mukanaan Aboalle 3 tonnia retkikunnan rahtia. Rahti oli lähetetty Suomesta aikaisemmin syksyllä kontissa merirahtina Etelämantereelle. Tavarat ja varaosat lajiteltiin viikon aikana omiin paikkoihinsa ja useita töitä päästiin aloittamaan uusien tarvikkeiden saavuttua asemalle. Tapsa vaihtoi yhteen moottorikelkoista rikkinäisen jarrusatulan ja jarrulevyn, jonka jälkeen kaikki aseman moottorikelkat olivat taas käytössä. Ajoneuvot työllistävät konemestaria sekä tavallisten huoltojen että korjausten osalta. Yhteen Aboan telakuorma-autoista, eli Nasuista, Tapsa vaihtoi vaihteiston öljyt ja asensi uudet käynnistysakut vanhojen tilalle. Työtä edelsi konetilaan talven aikana kertyneen paksun jääkerroksen sulatus. Aboalta löytyy vanerihalliksi kutsuttu rakennus, johon ajoneuvot on mahdollista ajaa suojaan huoltoja varten. Sisätilat helpottavat ja nopeuttavat työskentelyä, sillä kesäkaudellakin Etelämantereen sää voi muuttua kylmäksi ja tuuliseksi. Etelämantereen talven aikana aseman ollessa tyhjillään hallit ovat ajoneuvojen ja muun kaluston suojina.

Konemestari Tapio Hyppänen korjaamassa aseman autoa.
Konemestari Tapio Hyppänen korjaamassa aseman autoa. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Loppuviikosta Aboalla valmistauduttiin lennon vastaanottamiseen. Lennon tarkoituksena oli Maanmittauslaitoksen tutkijoiden Jyrin ja Artun liittyminen retkikuntaan sekä varaosien ja muonan tuonti asemalle. Sanna ja Juho merkitsivät kiitoradan jäätikölle perjantaina aamupäivällä. Etelämantereen olosuhteissa kiitorata on jäätikön päällä olevalla lumella ollen noin 800 metriä pitkä ja jonkin verran tasoitettu suora. Tällä kertaa kiitorata sijaitsee Basen-vuorelta noin neljän kilometrin etäisyydellä lounaaseen, ja se merkittiin suurilla mustilla jätesäkeillä lentokoneen turvallisen laskeutumisen avustamiseksi. Laskeutuminen tasaisen valkoiseen ympäristöön vaatii riittävän hyviä sääolosuhteita, kuten hyvää kontrastia ja näkyvyyttä ja horisonttia, joten asemalta lähetetyt säähavainnot ovat tärkeitä lentojen onnistumiseksi.

Jyrin ja Artun saapuminen asemalle lykkääntyi noin vuorokaudella, mikä on tavallista Etelämanteren vaihtelevissa sääoloissa. Jyri ja Arttu olivat olleet matkalla edellisestä keskiviikosta lähtien. Matkaan sisältyivät lyhyet pysähdykset Oslossa, Kap Kaupungissa sekä Norjan Troll-asemalla Etelämantereella. Samalla lennolla Ruotsin retkikuntaan Wasa-asemalle liittyi kaksi henkilöä ja Aboalle tuotiin ruokatäydennys Kap Kaupungista.

Rahtilento laskeutuneena Basenin jäätikölle. Rahti kuljetetaan Nasu telakuorma-autolla tutkimusasemalle.
Rahtilento laskeutuneena Basenin jäätikölle.Rahti kuljetetaan Nasu telakuorma-autolla tutkimusasemalle. Kuva: Priit Tisler/ FINNARP

Pienestä viivästyksestä huolimatta tutkijoiden työt lähtivät vauhdikkaasti käyntiin. Geodeettiset painovoimamittaukset saatiin käyntiin jo tiistaina. Alustavien tulosten mukaan painovoima Basen-vuoren alueella jatkaa kasvuaan, mikä sopii yhteen tämän ja aiempien retkikuntien havaintojen kanssa. Lunta on viime vuosina satanut alueelle todella paljon. Keskiviikkona Aboan pysyvälle satelliittipaikannusasemalle vaihdettiin uusi antenni ja vastaanotin 20 vuotta hienosti palvelleen tilalle. Seuraavaksi edessä on nk. SAR kaukokartoitussatelliittien heijastinten asennukset. Myös painovoima- ja satelliittipaikannusmittaukset jatkuvat.

Tutkija Jyri Näränen pystyttää tutkaheijastinta Basen nunatakille.
Tutkija Jyri Näränen pystyttämässä tutkaheijastinta Basen -nunatakille. Kuva: Arttu Raja-Halli/ FINNARP

Aboan sääaseman lisäksi, kymmenen kilometrin päässä itään sijaitsee sääasema AWS5, joka antaa paremman kuvan alueen yleisistä sääolosuhteista. Asemalle oli vuodessa kertynyt 1,2 metriä lunta. Tästä syystä sitä nostettiin ylöspäin. Aseman akut kaivettiin esiin ja sen mastoa jatkettiin Juhon, Priitin ja Sannan toimesta. Asema oli toiminut hyvin, ja vuoden mittaukset saatiin tallentimesta ladattua tietokoneelle ja tutkijoiden käyttöön.

AWS5 sääaseman huoltoa jäätiköllä.
AWS5 sääaseman huoltoa jäätiköllä. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Lepoaika Aboalla on jatkunut entisissä merkeissä, pääasiassa kotivuori Basenilla vaeltelun, sekä saunomisen ja hyvän ruuan merkeissä. Tässä vaiheessa retkikuntaa Aboan harrastelijaparturiliike on siistinyt asiakkaiden kuontaloita. Torstaina Aboalla aloitettiin jo neljännettoista Etelämanner-elokuvafestivaalit ja tällä kertaa katsottavana on 18 lyhyt-, dokumentti ja animaatioelokuvaa, jotka retkikunnan jäsenet pisteyttävät.

26.1.2024 Maanmittauslaitoksen tutkijat Jyri Näränen ja Arttu Raja-Halli pääsivät perille Aboalle sunnuntaina 21.1.2024.

Tutkijat ovat päässeet aloittamaan työnsä ja he tekevät geodeettisia mittauksia tutkimusaseman läheisyydessä sekä asentavat uuden satelliittipaikannusvastaanottimen tutkimusasemalle.

Geodeettisia mittauksia Basenin jäätiköllä
Geodeettisia mittauksia (RTK-GPS) Basenin jäätiköllä. Kuva Jyri Näränen/ FINNARP
Absoluuttigravimetrimittauksia tutkimuskontissa Aboalla.
Absoluuttigravimetrimittauksia tutkimuskontissa Aboalla. Kuva: Jyri Näränen/ FINNARP
Lumeen hautautuneen sääaseman korotusta Basen jäätiköllä.
Lumeen hautautuneen sääaseman korotusta Basenin jäätiköllä. Kuva: Juho Vehviläinen/ FINNARP

18.1.2023 Retkikunnan työt Aboalla ovat edenneet hyvin. Sää on jatkunut pilvisenä ja tuuli pysynyt maltillisena. Kahden Maanmittauslaitoksen tutkijan odotetaan saapuvan Aboalle tulevana viikonloppuna joten retkikunta seuraa lentosäätä tiiviisti ja valmistelee asemaa tutkijoita varten.

Aboalla tekninen henkilöstö on pannut töpinäksi. Suurin osa uusista aurinkopaneeleista on asennettu tutkimusaseman seinille ja ne tuottavat sähköä erittäin hyvin. Yllätyksiltäkään ei ole säästytty. Tapsa huomasi että yhdessä Nasu telakuorma-autossa oli pari konetilan pulttia katkennut, mikä aiheutti paljon lisätyötä. Kuten monesti aiemminkin, ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä, ensin piti valmistaa työkalu, jolla ahtaaseen paikkaan ulottui työskentelemään. Etelämantereelle kun ei posti kulje eikä kauppojakaan ole tarjolla, joten korjaustoimenpiteet voivat muodostua varsin monimutkaisiksi.

Priit Tisler kytkemässä aurinkopaneelia aseman sähköjärjestelmään.
Priit Tisler kytkemässä aurinkopaneelia aseman sähköjärjestelmään. Kuva: Priit Tisler/ FINNARP

Yhteistyö ruotsalaisten kanssa on sujunut hyvin. Ruotsalaiset kuljettivat suuren konttireen saksalaisten reitille, josta saksalaisten sisämaan retkikunta vie sen edelleen heidän Neumayer-asemalleen. Tätä kautta kulkee myös suomalaisten laivarahti. FINNARP sai käyttöön puolet reen tilasta, yhteensä 20 jätetynnyriä, ja toiseen puoleen ruotsalaiset pakkasivat omat jätteensä. Neumayerilla jätteet pakataan suomalaisten merikonttiin odottamaan sopivaa poiskuljetusta Etelämantereelta. Sujuva yhteistyö on kaikkien etu ja säästää resursseja, aikaa ja rahaa. Hyvä kommunikaatio retkikuntien välillä on osa Etelämanner-työtä. Tätä toteutettiin lauantaina ruotsalaisten kutsumana Wasa-asemalla vietetyn herkullisen hampurilaisillallisen merkeissä.

Retkikuntalaiset vierailulla ruotsalaisella Wasa -tutkimusasemalla hampurilaisillallisen merkeissä.
Retkikuntalaiset hampurilaisillallisella ruotsalaisella Wasa -tutkimusasemalla. Kuva: Priit Tisler/ FINNARP

Loppuviikkoa kohti saatiin hyvää keliä, erityisesti lentokeliä. Sunnuntaina horisontin ja kontrastin ollessa hyvät, suunniteltu rahtilento pystyttiin toteuttamaan. Sunnuntai on Aboalla yleisesti lepopäivä, mutta sääolosuhteet ovat operaatioiden kannalta niin merkittävä tekijä, että silloin kun voidaan, tehdään työt. Lento-operaatio alkoi jo hyvissä ajoin aamusta ja Aboalta lähetettiin tunnin välein säähavaintoja lento-operaattorille. White Desert -yhtiön operoima kone lähti noin 800 km päästä idästä Wolf’s Fang Runway jääkiitoradalta, nouti Saksan Neumayer-asemalta rahdin, jonka pakkaamisessa saksalaiset auttoivat, ja lensivät viimeisen 350 km legin Aboan läheisyyteen, laskeutuen Basen vuoren juurelle jäätikölle. Kolme ja puoli tonnia rahtia, mm. lääkintämateriaalia, varaosia ja taloustarvikkeita saatiin Aboalle turvaamaan tulevien retkikuntien tutkijoiden työtä. Tavarat tuotiin asemalle jäätiköltä iltapäivän aikana kahdella nasu telakuorma-autolla ja Arctic Truck -lava-autolla.

Rahtilento laskeutuneen Basenin jäätikölle. Rahti lastataan Nasu telakuorma-autoon ja kuljetetaan sillä tutkimusasemalle.
Rahtilento laskeutuneen Basenin jäätikölle. Rahti lastataan Nasu telakuorma-autoon ja kuljetetaan sillä tutkimusasemalle. Kuva: Priit Tisler/ FINNARP

Sunnuntain ateriasta vastasi tällä kertaa retkikunnan lääkäri Juho, joka valmisti dal bhathia, riisiä ja linssikastiketta sekä pakoraa eli paistettuja kikhernejauhomötkäleitä. Sanna on valmistanut asemalle aromipesän, joka on eräänlainen ruoan haudutuslaatikko. Eristävä, vanhoista ruuankuljetuslaatikoista valmistettu haudepesä toimii perinteisen heinälaatikon tapaan. Kiehuvan kuuma kattila voidaan nostaa laatikkoon missä se hyvin eristettynä pysyy pitkään kuumana, ja siinä oleva ruoka kypsyy. Keksintö on mainio, sillä se säästää merkittävästi keittiön liedessä käytettävää kaasua. Kaikki polttoaine joudutaan kuljettamaan Etelämantereelle ja jokainen energiaa säästävä keksintö parantaa tutkimusmatkojen resilienssiä ja säästää vähäisiä varoja tutkimuksen tarpeisiin.

Polttoaine kuljetetaan Etelä-Afrikasta Aboalle tynnyreissä. Kun polttoaine on käytetty, sullotaan tyhjät tynnyrit täyteen jätettä ja kuljetetaan Saksan Neumayer -aseman kautta takaisin Etelä-Afrikkaan jossa jätteet lajitellaan.
Polttoaine kuljetetaan Etelä-Afrikasta Aboalle tynnyreissä. Kun polttoaine on käytetty, sullotaan tyhjät tynnyrit täyteen jätettä ja kuljetetaan Saksan Neumayer -aseman kautta takaisin Etelä-Afrikkaan jossa jätteet lajitellaan. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Aboan viikkolepo järjestettiin maanantaina. Perinteiseen tapaan osa porukasta vaelsi Basen-nunatakilla, saunoi, luki ja nautti hyvää ruokaa. Tiistaina palattiin jälleen normaaliin viikko-ohjelmaan. Poikkeuksellisen päivästä teki se, että nyt paikalla olevalle retkikunnalle päivä merkitsi retkikunnan puoliväliä. Paljon on vielä töitä tekemättä, mutta hyvin on myös aikaa jäljellä. Nyt jännätään pääsevätkö Maanmittauslaitoksen tutkijat Jyri Näränen ja Arttu Raja-Halli Aboalle lentosuunnitelman mukaan jo tulevana viikonloppuna, vai viivästyttääkö Etelämantereen ailahteleva sää jälleen kerran lentoja.

8.1.2023 Vuoden vaihteen jälkeen retkikunnan työ on jatkunut suunnitelmien mukaan. Päivät ovat vaihdelleet täysin pilvettömistä sinitaivaista aina valkoharmaisiin täysin pilvisiin päiviin. Tuulet ovat kuitenkin pysyneet maltillisina lämpötilojen pysyessä viidestä kymmeneen astetta pakkasen puolella.

Elämä tutkimusasemalla on työntäyteistä. Aseman käynnissäpito, vesihuolto jäätiköltä ja wc-säiliöiden vaihto kuuluu aseman rutiineihin. Pääasiassa on kuitenkin tehty aseman varsinaisia kesäkaudelle suunniteltuja töitä hyvässä järjestyksessä.

Priit ja Juho ovat vaihtaneet ympärivuotisten mittausten energiajärjestelmiin liittyviä aurinkopaneeleita uusiin. Vanhojen, yli 20 vuotta palvelleiden paneelien poisto, ja uusien kiinnitys vie oman aikansa, sään määrätessä tahdin milloin ovat parhaat olosuhteet paneeleiden liimaamiselle. Etelän talvi on pimeää kaamosta. Aurinkopaneelit lataavat talven tutkimusten tarpeisiin akustoja vielä pitkään sen jälkeen, kun retkikunta on aloittanut paluumatkansa. Kun kaamos päättyy ja ennen kuin seuraava retkikunta palaa asemalle huoltamaan mittausasemia, ovat paneelit syöttäneet virtaa jo hyvän aikaa Etelän keväässä.

Priit Tisler ja Juho Vehviläinen asentamassa aurinkopaneeleja aseman seinään.
Priit Tisler ja Juho Vehviläinen uusimassa aseman energiajärjestelmien aurinkopaneeleja. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Tapsa on ahertanut Aboan vanhojen diesel-voimakoneiden parissa ja molemmat koneet ovat saaneet huolletut kannet päälleen. Aboan voimakoneet on tarkoitus vaihtaa seuraavan retkikunnan aikana, mutta toiminta Etelämantereella on sen verran haastavaa että siihen saakka kun uudet koneet eivät ole toiminnassa, ei ole syytä lopettaa vanhojen koneiden ylläpitoa parhaalla mahdollisella tavalla. Voimakoneiden huollon on keskeyttänyt välillä traktorin korjaus, mikä ei ole yllätys. Aboan kalusto on pääasiassa melko vanhaa mikä merkitsee että laitteiden kuluvia osia hajoaa ja niitä joudutaan vaihtamaan.

Tutkimusasema Aboa ja nasutelakuorma-autot pilvisenä päivänä.
Tutkimusasema Aboa pilvisenä päivänä Nasu telakuorma-autoineen. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Sanna on kokkaillut keittiössä aamusta iltaan. Retkikunnan alun juhlapäivien ja -aterioiden jälkeen on siirrytty arkeen, mutta ruoka on ollut joka aterialla mitä parhainta. Aboan ruoka koostuu pitkälti kuivatuista elintarvikkeista, joista parhaita ovat suomalaiset vihannekset. Aseman keittiössä harrastetaan myös idätystä. Rapeat, vitamiinipitoiset idut maistuvatkin hyvin retkikuntalaisille. Aamuisin on tarjolla puuroa lisukkeineen ja lounaalla keittoa. Illalla on syöty kiinteämpää ruokaa ja jokaisella aterialla on tarjolla Aboalla paistettua leipää, niin vaaleaa vuokaleipää kuin ruisreikäleipää, puhumattakaan kahvitauolla nautituista korvapuusteista. Viikon odotettu kohokohta on pizzaperjantai, joka on Aboalla jo vuosia jatkunut perinne.

Viime vuosina tutkimusaseman alueella lunta on tullut runsaasti ja se on myrskyjen aikaan kasaantunut Abon rakennusten tuulen alapuolelle. Kun retkikunta saapui Aboalle, pystyi lumikinosta pitkin kulkemaan vaivatta katolle. Mika on retkikunnan johtajan töiden ohessa tehnyt traktorilla lumitöitä ja parissa viikossa on asema saatu ”pelastettua” tulevien retkikuntien iloksi.

Lumitöitä traktorilla tutkimusasema Aboalla.
Mika tekemässä lumitöitä traktorilla tutkimusasema Aboalla. Kuva: Juho Vehviläinen/ FINNARP

Yksi suuri muutos edellisiin retkikuntiin verrattuna, on tietoliikenneyhteyksien parantuminen. Ruotsin Wasa-aseman SWEDARP -retkikunnalla on käytössään Starlink-satelliittiyhteys ja myös FINNARP -retkikunta on saanut käyttää tätä yhteyttä. Tulevien retkikuntien kannalta näyttää siltä että jatkossa viestiyhteydet tulevat olemaan aivan eri tasolla mihin on aiemmin totuttu, mikä mahdollistaa niin tiiviin yhteydenpidon ystäviin ja kotiväkeen, kuin erilaisten sovellusten hyödyntämisen tieteellisessä työskentelyssä.

Harrastukset Aboalla ovat jatkuneet samaan malliin kuin ennenkin. Lukemista, saunomista ja lenkkeilyä kotivuorella. Osa retkikuntalaisista kiersi sunnuntaina koko Basenin rastiverkoston. Rastit toimivat vuorella ns. pelastuspisteinä joiden mukaan on helppo ilmoittaa sijaintinsa koti-nunatakin päällä. Aboan radioasemalta on myös otettu muutama radioamatööriyhteys tunnuksella OJ1ABOA, 20 ja 15 metrin alueilla mm. Falklandin saarille, Etelä-Afrikkaan ja Espanjaan. Loppiaisen myötä Aboa on siirtynyt joulun ajasta arkisiin tunnelmiin ja joulukoristeet on pakattu takaisin varastokonttiin odottamaan tulevia retkikuntia ja tulevia jouluja.

Sanna Häkkänen ja Mika Kalakoski evästauolla Basen -nunatakin päällä.
Sanna Häkkänen ja Mika Kalakoski evästauolla Basen -nunatakin päällä. Kuva: Juho Vehviläinen/ FINNARP

31.1.2023 Tutkimusasema on auki, työt aloitettu ja joulu Aboalla juhlittu. Retkikunta valmistautuu uuteen vuoteen 2024 työn touhussa, sillä työlista on pitkä ja Etelämantereen kesä lyhyt.

FINNARP 2023 -retkikunta aloitti tutkimusmatkan reittilennolla 15.12.2023 Helsingistä Osloon. Oslossa vietettiin yksi vuorokausi, ja matka jatkui Norjan Polaari Instituutin vuokraamalla Boeing 737 Max 8 koneella yön yli Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin. Samassa koneessa matkusti suomalaisten ja norjalaisten lisäksi myös Saksan Alfred Wegener Instituutin ja Ruotsin Polaaritutkimuksen sihteeristön henkilökuntaa ja tutkijoita. Matka Etelämantereelle Norjan Troll-asemalle jatkui kaksi vuorokautta myöhemmin. Trollilla odotettiin päivä ja illansuussa päästiin vihdoin suksivarusteisella DC-3 T Basler-67 turbo conversion koneella kohti Aboaa. Ruotsin retkikunnasta oli jo puolet saapunut Basenille reilua viikkoa aiemmin, joten tällä kertaa vastassa olivat telakuorma-autot ja matka ylös tuttua rinnettä sujui helposti.

FINNARP 2023 retkikunnan jäsenet Trollin jääkiitotiellä.
Retkikuntalaiset saapuneena Trollin jääkiitoradalle. Kuva: Priit Tisler/ FINNARP

Aboan pihassa ja ympäristössä oli valtavasti lunta. Katolle pystyi kävelemään tuulen alapuolelta helposti ja koko huoltoterassin nurkka oli lumen peitossa. Asema oli kuitenkin edellisen retkikunnan toimesta suljettu huolella ja onnistuneesti, niin asettuminen oli helppo aloittaa. Konemestari Tapio Hyppänen käynnisti aseman voimakoneet, lääkäri Juho Vehviläinen huolehti lääkkeet oikeisiin paikkoihin ja lämpötiloihin ja kokki Sanna Häkkänen purki pakasteet pakastimiin ja valmisti illallista. Erikoisuunnittelija Priit Tisler käynnisti kontista telakuorma-auton ja päällikkö Mika Kalakoski aloitti ikkunaluukkujen avaamisen. Vaikka ilta meni myöhäiseksi, niin seuraavana aamuna herättiin tutkimusaseman perinteisen aikataulun mukaisesti ja jatkettiin aseman ylös ajoa. Ensimmäisen vuorokauden aikana asema lämpeni, satelliittiviestijärjestelmät olivat ylhäällä ja vettäkin saatiin tulemaan hanoista, kun jäätiköltä oli noudettu sulaa vettä. Seuraavan vuorokauden aikana asema saatiin täysin toimintakuntoiseksi, hyvissä ajoin ennen joulua.

Aboalla on tänä vuonna todella paljon lunta. Kuvassa traktorilla tehdään aseman lumitöitä.
Tänä vuonna Aboalla on paljon lumitöitä tehtäväksi. Lunta on satanut vuoden aikana paljon. Kuva: Juho Vehviläinen/ FINNARP

Ensimmäiset kymmenen päivää Aboalla ovat menneet nopeasti jouluisissa tunnelmissa ja työn merkeissä. Sää on ollut vaihtelevan hyvä ja vaikka on ollut välillä pilvistä ja tuulista, niin myrskyltä on vältytty. Päivät kuluvat erilaisissa huoltotöissä ja tutkimuslaitteiden ja niiden energiajärjestelmien parissa. Lepoajalla harrastukset ovat olleet tavalliseen tapaan saunomista, vaeltelua kotivuori Basenilla, seurapelejä ja lukemista. Juhlaa on riittänyt kun Tapsan syntymäpäivät sopivasti katkaisivat joulun ja uudenvuoden välisen viikon. Ja tietenkin on hyvää ruokaa. Torstaisin syödään hernekeittoa ja perjantaisin pitsaa!

Työt on saatu hyvin alkuun mikä nostaa tunnelmaa, sillä työlista on pitkä ja Etelämantereen kesä lyhyt.

Retkikuntalaisia leipomassa pipareita Aboan messissä.
Retkikuntalaisia leipomassa pipareita Aboan messissä. Kuva: Tapio Hyppänen/ FINNARP