FINNARP retkikunnan uutisia tutkimusaseama Aboalta

28.11. Asema on täysin toimintakuntoinen ja tutkimustyö on hyvässä vauhdissa.

Retkikunnan terveiset Aboalta: Retkikunta on päässyt toisella viikolla hyvin työn touhuun. Asema on täysin toimintakuntoinen ja tutkimustyö on hyvässä vauhdissa. Geologit ja lumitutkijat viettävät hyvällä säällä päivät kentällä ja tukitiimi huolehtii aseman arkisista askareista.

Etelämantereen sääolot ovat vaihtelevat ja sunnuntaina tuuli kiihtyi, yltäen aina myrskylukemiin. Kovimmillaan puuskat olivat voimakkuudeltaan yli 30 m/s. Myrskyyn varauduttiin siirtämällä ajoneuvot suojaan sisätiloihin. Myös asema-alue tarkastettiin että työvälineitä ei jäänyt pihaan ja ulkona sijaitsevien varastojen kiinnitysliinat ovat kiinni. Myrsky ei estä kaikkea työskentelyä Aboalla. Tutkijoilla on dataa käsiteltävänä ja analyysejä tehtävänä sisätiloissa. Verstaiden ja hallien suojassa työskentely jatkuu ja asemalla on aina korjattavaa. Tämän myrskyn aikana huollettiin käymälä. 16 vuotta sitten asennettu yksinkertainen käymäläjärjestelmä purettiin osiin ja putkistot puhdistettiin ja tukokset poistettiin.

Priit ja Tapio täydentävät aseman generaattorin polttoainevarastot ennen myrskyn puhkeamista.
Priit ja Tapio täydentävät aseman generaattorin polttoainevarastot ennen myrskyn puhkeamista. Kuva: Antero Kukko/ FINNARP

Aseman päivittäinen työ koostuu aivan tavallisista asioista, ruuanlaitosta, erilaisista korjaustöistä, lumen sulatussäiliön täytöstä käyttöveden saamiseksi, tärkeiden säätietojen vaihtamisesta ja yhteyksien pidosta muihin tutkimusasemiin. Yhteydet Suomeen ja kotiväkeen pelaavat hyvin satelliittiyhteyksien kautta, vaikka varsinainen internetyhteys ei ole käytössä. Sosiaalista mediaa asemalla ei voi seurata, mutta sen korvaa eristysolosuhteissa hersyvä huumori ja erilaiset sanaleikit. Aikaa kulutetaan iltaisin Etelämanner-dokumentteja katsellen ja pelaten erilaisia pelejä, saunoen ja lukien kirjoja. Aboalla käynnistyy myös pöytäjääkiekkoliiga ja innokkaimmat ovat jo harjoitelleet peliä.

Keskiviikkona logistiikka-ryhmä kävi asentamassa kesäkaudeksi seismometrin 50 kilometrin päähän etelään Fossilryggen nunatakille. Mittaukset täydentävät Aboan ympärivuotisia seismisiä mittauksia. Matka sujui suunnitelmien mukaan kauniissa säässä isorenkaisilla Arctic Trucks lava-autoilla. Lumen pinta on alkukaudesta kovaa ja pehmeän lumen alueita ei ollut reitille vielä muodostunut. Toinen vastaava mittausasema on tarkoitus asentaa Plogen nunatakin huipulle sopivan sään aikaan.

Ennustettu toinen myrsky alkoi torstain ja perjantain välisenä yönä. Perjantaiaamuna tuuli 35 m/s, puuskissa 42 m/s. Näkyvyys ulkona oli vain pari metriä ja päärakennuksen, asuinkonttien ja konehuoneen välille viritettiin köydet kulkemista turvaamaan. Säätä kuvataan englanninkielellä sanoilla ”blizzard” ja ”white out”. Lumimyrskyn ennustetaan taukoavan tiistaina, mutta vain hetkeksi. Merellä on muodostumassa jo seuraava matalapaineen alue, joka ennustaa loppuviikolle jälleen huonoa säätä.

Tutkimusaseman kontit kauden toisen myrskyn kourissa. Näkyvyys vain vähäistä lumen tuiskutessa ja tuulen ulvoessa..
Kauden toinen myrsky Aboalla. Kuva: Aleksi Rimali/ FINNARP

Geologiatiimin (Arto ja Jussi) kaksi ensimmäistä kenttäpäivää kuluivat Basenin kallioseinämien kartoituksessa. Tarkoituksena oli etsiä paikkoja, joissa pääsisi kulkemaan basalttikerrosten poikki ylös- tai alaspäin. Näin saataisiin yhtenäisiä kuvauksia Basenin kerrosjärjestyksestä. Työhön sopivia kanjoneita ja lumikouruja löytyikin eri puolilta nunatakia. Niiden avulla tulisi olla mahdollista lävistää Basenin kerrostumat kokonaisuudessaan.

Kerrosjärjestyksen yksityiskohtainen kartoitus aloitettiin lumikourusta Basenin luonaispuolella olevan jääjärven läheisyydestä. Moottorikelkalla ajettiin alas jäätikölle ja siitä kallion reunaan vielä umpijäässä olevan järven yli, lumilämpäreiltä vauhtia hakien. Lumikourun kapuaminen aloitettiin jääjärven pinnasta ja etenemiseen tarvittiin myös jäärautoja.

Kerrosten kartoitukseen sisältyi valokuvausta, laavarakenteiden dokumentointia, kerrosten paksuuden mittaamista ja näytteenottoa. Kartoitus eteni hyvin ja lumikourun leikkaus saatiin kartoitettua siihen asti, missä kouru muuttuu lähes pystysuoraksi. Tarkoitus on laskeutua kohti samaa kerrostasoa Basenin huipulta sen lounaisrinteitä alaspäin. Ehdimme yhtenä kauniina kevätpäivänä aloittaa jo tämänkin työn ennen sään huononemista lumimyrskyksi.

Jussi Heinonen tekee mittauksia basalttilaavoista. Kuvassa näkyy kaksi päällekkäistä laavapatjaa vaalean ja lohkareiksi rapautuneen hiekkakivikerroksen alla. Kuva: Arto Luttinen
Jussi Heinonen tekee mittauksia basalttilaavoista. Kuvassa näkyy kaksi päällekkäistä laavapatjaa vaalean ja lohkareiksi rapautuneen hiekkakivikerroksen alla. Kuva: Arto Luttinen

Lumitiimin tutkijat Leena, Antero ja Aleksi jatkoivat instrumenttien testausta ja kalibrointia sekä tekivät droneilla testi- ja kalibrointilentoja ja -mittauksia. Kiinteä säteilyasema käytiin asentamassa 10 kilometrin päähän Aboalta AWS5 sääaseman lähelle. Säteilyasema saa virtansa akusta, jota ladataan aurinkopaneelilla. Alueella on kauden aikana tarkoitus tehdä drooneilla säännöllisiä laserkeilauksia ja säteilymittauksia sekä lumikuoppamittauksia lumen fysikaalisesta rakenteesta. Tavoitteena on havaita ajallisia muutoksia lumen pinnankarkeudessa ja rakenteessa. Mittaukset aloitettiin alueella ensimmäisen myrskyn jälkeen.

Lumiryhmän mittauksia Basenin jäätiköllä.
Lumiryhmän mittauksia Basenin jäätiköllä. Kuva: Antero Kukko/ FINNARP

Mittauksissa lumikuoppa on tyypillisesti 25 cm syvä, josta mitataan lumen lämpötilaprofiili, tiheysprofiili, kosteusprofiili, lumen kerrokset ja niiden mikrorakenne. Drooneilla lennetään 75 metrin ja 100 metrin korkeudessa noin puoli kilometriä kanttiinsa oleva alue. Kuvamosaiikkien pikselikoko on 6 cm, ja laserkeilatun pistepilven tiheys on yli 1000 mittauspistettä neliöllä. Näiden aineistojen avulla tutkitaan lumen pinnan rakennetta ja heijastuvuutta riittävän laajoilla alueilla satelliittiaineistojen vertailua varten.

Mittauksia jatketaan AWS5 aseman läheisyydessä viikoittain sään salliessa. Lisäksi vastaavia mittauksia tehdään kauden aikana tiettyjen optisten ja tutkasatelliittien rataennusteiden perusteella valikoiduissa paikoissa enimmillään parin tunnin eli noin 30 km moottorikelkkamatkan päässä asemalta. Näissä paikoissa erityisesti laserkeilauslennot ulottuvat noin kahden kilometrin leveydelle johtuen rataennusteiden epätarkkuudesta.

17.11. Tutkimusasema on avattu ja tutkimukset aloitettu

Retkikunnan johtaja Mikan terveiset Aboalta: Retkikunnnan matka sujui suunnitelmien mukaan. Tutkimusasema Aboa on avattu ja tutkimustyö on päässyt alkuun. Asema on selviytynyt Etelämantereen talvesta hyvin. Aboan ympäristössä on runsaasti lunta. Sää on vielä talvinen lämpötilojen laskiessa kylmimmillään 20 pakkasasteesen. Tuulen suunta vaihtelee, mutta silloin kun tuulee etelästä se on erityisen raaka. Auringon säteily on voimakasta ja kasvojen suojaamiseen pitää erikseen kiinnittää huomiota.

FINNARP 2022 (Finnish Antarctic Research Program), kymmenen hengen tutkimusretkikunta lähti Suomesta 8. marraskuuta. Matkan ensimmäinen osuus suuntautui Osloon, josta Seuraavan päivänä matka jatkui Norjan Polaari Instituutin (NPI) järjestämällä yksityislennolla Boeing 737 lentokoneella Etelä-Afrikkaan Kapkaupunkiin. Kapkaupungissa vietettiin yksi yö ja 11.11. jatkettiin samalla lentokoneella Norjan Troll tutkimusasemalle Kuningatar Maudin Maalle. Sää suosi retkikuntaa ja välittömästi päästiin siirtämään osa rahdista Twin Otter -lentokoneeseen. Retkikunnan tukiryhmän kaikki viisi jäsentä jatkoivat välittömästi matkaa Aboalle, tutkijoiden jäädessä Trollille odottamaan.

FINNARP 2022 retkikunnan jäsenet kävelevät kohti tutkimusasema Aboaa köysistönä.
FINNARP 2022 retkikunnan jäsenet kävelevät kohti tutkimusasema Aboaa köysistönä. Kuva: Priit Tisler/ FINNARP

Twin Otter laskeutui Basen vuoren viereen jäätikölle ja retkikuntalaiset siirtyivät asemalle kävellen. Edellinen retkikunta oli hoitanut hommansa asiallisesti ja Nasu-telakuorma-auto ja moottorikelkka saatiin nopeasti liikkeelle noutamaan rahtia asemalle ja lentäjät lepäämään. Pitkän matkan päälle retkikunta teki tarpeelliset avaustoimet. Konemestari Tapsa käynnisti voimakoneet, lääkäri Jukka huolehti lääkintämateriaalin asianmukaiseen säilytykseen, kokki Sanna purki pakasteet arkkuihin ja retkikunnan johtaja Mika ja erikoissuunnittelija Priitin nostaessa viestijärjestelmän pystyyn. Sannan valmistaman illallisen jälkeen pitkä päivä Kapkaupungin hotellista Aboalle päättyi aamulla kolmelta ja ryhmä pääsi lepäämään.

Retkikunnan johtaja Mika Kalakoski ihmettelee lumen määrää Aboan edustalla.
Mika Kalakoski ihmettelee talven aikana kertyneen lumen määrää Aboan edustalla. Kuva: Priit Tisler/ FINNARP

Aseman avaamista jatkettiin seuraavana päivänä ja myös Priit ja Sanna kävivät merkitsemässä laskeutumispaikan DC-3 Basler lentokoneelle. Sunnuntaina tutkijat saapuivat ja aseman avaaminen kesäkautta sai vauhtia, kun koko kymmenen hengen retkikunta pääsi perille Aboalle.

Geologiatiimin (Arto ja Jussi) ensimmäisen viikon ohjelmaan on kuulunut varusteiden järjestelyä, korkeus- ja etäisyysmittausten kalibrointia, lähialueiden tiedustelua sekä liikuteltavan röntgenfluoresenssianalysaattorin testausta. Jälkimmäisellä tehtiin Aboan ja ehkä jopa koko Kuningatar Maudin maan historiaa: ensimmäiset geokemialliset kivianalyysit täällä paikan päällä!

Käyttämällämme laitteella voidaan selvittää 20 eri alkuaineen pitoisuudet kivissä. Ennen tällaisia analyyseja varten kivet tuli kuljettaa pois Etelämantereelta laboratorioissa analysoitavaksi. Vaikka käyttämämme menetelmän tarkkuus ei pärjääkään vertailussa laboratorioille, se riittää tämän retken tarkoitukseen, joka on eri laakiobasalttityyppien tunnistaminen. Yksi ensimmäisistä testianalyyseista oli hyvin kuumista kivisulista kiteytynyt ferropikriitti, joita Jussi keräsi viimeksi väitöskirjatyötään varten 16 vuotta sitten.

Tutkija Jussi Heinosen jälleennäkeminen ferropikriitin kanssa 16 vuoden jälkeen.
Tutkija Jussi Heinosen jälleennäkeminen ferropikriitin kanssa 16 vuoden jälkeen. Kuva: Jussi Heinonen/ FINNARP

Lumitutkimusryhmän tutkijat Leena, Antero ja Aleksi aloittivat työt mittalaitteiden kasaamisella ja testaamisella. Ensimmäiset testilennot sekä laserkeilausdronella että säteilydronella on tehty. Huomenna aloitetaan mittaukset ICESat-2 satelliitin ylilentopaikalla noin 17 km päässä Aboalta, joihin kuuluu dronemittausten lisäksi lumikuoppamittauksia sekä jäätikön pinnalla tehtäviä säteilymittauksia. Tavoitteena on määrittää lumen ja jään pinnankarkeuden vaikutusta säteilyhavaintoihin sekä altimetriahavaintoihin.

Matkustaminen ja aseman saattaminen toimintakuntoon ja tutkimustyön aloitus on mennyt suunnitelmien mukaan ja saunakin on jo lämmennyt pitkien työpäivien päätteeksi.

Suomen lippu nostettiin salkoon tutkimusaseman edustalla.
Suomen tutkimusasema Aboa on virallisesti auki ja Suomen lippu salossa. Kuva: Priit Tisler/ FINNARP

12.11.2022 FINNARP 2022 retkikunta on saapunut Etelämantereelle ja Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa on avattu kauden 2022-23 ajaksi. Kymmenhenkinen retkikunta lähti Suomesta kohti Etelämannerta ja tutkimusasema Aboaa 8. marraskuuta 2022. Retkikunnan tekninen henkilöstö saapui Aboalle perjantai-iltana 11.11.2022. Retkikunnan tutkijat matkustavat Aboalle sunnuntaina 13.11.2022. Tänä vuonna Aboalle matkustetaan Norjan tutkimusasema Trollin kautta.

FINNARP-retkikuntaan kuuluu kahdessa eri tutkimusprojektissa työskenteleviä tutkijoita. Matkalle lähtee lumen ja jään tutkijoita sekä geologeja Ilmatieteen laitokselta, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Maanmittauslaitokselta.

FINNARP 2022 retkikunnan jäsenet: Mika Kalakoski (retkikunnan johtaja), Priit Tisler (erikoissuunnittelija), Jukka Huumonen (lääkäri), Tapio Hyppänen (konemestari), Sanna Häkkänen (kokki), sekä Ilmatieteen laitoksen tutkijat Leena Leppänen ja Aleksi Rimali, Maanmittauslaitoksen tutkija Antero Kukko sekä Helsingin yliopiston tutkijat Arto Luttinen ja Jussi Heinonen.

Maisema Basen nunatakin huipulta. Jäätikköä ihmettelemässä kaksi tutkijaa.
Maisema Basen nunatakin huipulta. Kuva: Jussi Heinonen/ FINNARP