Kansainväliset järjestöt

Ilmatieteen laitos edustaa Suomea useassa kansainvälisessä järjestössä ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan niiden toimintaohjelmiin.

WMO

Kansainvälisistä järjestöistä tärkein on Maailman ilmatieteen järjestö, WMO, jonka jäsen Suomi on ollut heti sen perustamisvuodesta 1950 lähtien. WMO on YK:n alainen erityisjärjestö johon kuuluu 193 jäsenmaata ja aluetta. Sen edeltäjä Kansainvälinen ilmatieteen järjestö, IMO perustettiin jo vuonna 1873. Suomen pysyvänä edustajana WMO:ssa toimii Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

WMOn tavoitteena on huolehtia ensisijaisesti siitä, että jäsenvaltioilla on parhaat tekniset ja materiaaliset mahdollisuudet hoitaa viranomaisvelvoitteena oleva sääpalvelu ja siihen liittyvä varoitustoiminta. Tämän toteuttamiseksi WMO edistää säähavaintotietojen ja tuotteiden vapaata vaihtoa jäsenmaiden kesken.

WMOn yleiskokous (Congress) kokoontuu joka neljäs vuosi päättämään seuraavan nelivuotiskauden ohjelmista ja budjetista. Viimeisin kokous oli kesäkuussa 2019. WMOn yleiskokous valitsee hallintoneuvoston (Executive Council) jäsenet ja presidentit sekä WMOn pääsihteerin neljäksi vuodeksi. Hallintoneuvosto koostuu 37 jäsenestä. WMO:n pääsihteerinä toimii vuodesta 2016 Petteri Taalas Suomesta ja hänet nimettiin uudestaan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2020 - 2023.

WMOn hallintoneuvosto  uudistetiin kesän 2019 yleiskokouksessa. Ohjelmat tullaan nyt koordinoimaan  kahdessä teknisessä komissiossa, infrastuktuuri- ja palvelukomissiossa sekä tutkimustoiminta tutkimuslautakunnassa. Kesän yleiskokouksessa uudistetiin myös  hallintoneuvostoa tukevat elimet;  Policy Advisory Committee, Technical Coordination Committee ja Science Advisory Panel. Hallintoneuvosto kokoontuu kuten aikaisemmin kerran vuodessa kun taas yleiskokous ja  tekniset komissiot kokoontuvat kahden vuoden välein. Vaalit suoritetaan kuitenkin neljän vuoden välein.

ECMWF

Jäsenyys Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksessa ECMWFssä takaa meille  säännusteiden saatavuuden aina10 vuorokauteen asti. Kehitys tähtää  vuodenajan pituisten ennustusten tekemiseen. Tällä hetkellä keskuksessa tehdään puolen vuoden pituisia kausiennusteita. ECMWF perustettiin 1975 ja siihen kuuluu tänä päivänä 34 jäsenmaata tai maita joiden kanssa on solmittu yheistyösopimus. Ensimmäiset keskipitkän aikavälin sääennusteita alettiin antaa operatiiviseen käyttöön 1979.

ECMWFn hallintoneuvosto, johon kaikkien jäsenmaiden edustajat kuuluvat, kokoontuu kaksi kertaa vuodessa päättämään budjetista ja keskuksen ohjelmasta. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja on Suomen edustaja hallintoneuvostossa.

ECMWFllä on seuraavat komiteat: Tekninen komitea, Technical Committee (TAC), tieteellinen komitea, Scientific Committee (SAC), "policy"neuvonta komitea, Policy Advisory Committee (PAC), talous komitea, Finance Committee, FC. Suomella on edustajansa tieteellisissä ja teknisissä komiteoissa ja yhteinen edustaja muiden pohjoismaiden kanssa hallinnollisissa komiteoissa.

ECMWF tarjoaa suomalaisille meteorologeille erinomaisen mahdollisuuden työskennellä huipputukimuksen yhteydessä.

EUMETSAT

Jäsenyys Euroopan sääsatelliittijärjestössä, EUMETSAT:ssa, takaavat meille reaaliaikaista sääsatelliittidataa ja mahdollisuudet osallistua useaan satelliittitiedon sovellusohjelmaan. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitos johtaa otsoniohjelmaa ja on mukana ilmasto-ohjelman toteuttamisessa.

EUMETSATiin, joka perustettiin 1986, kuuluu 30 jäsenmaata tai maita joiden kanssa on solmittu yhteistyötä. Jäsenmaat rahoittavat EUMETSATin toimintaa ja ovat myös sen pääasiasialliset käyttäjät.

EUMETSATin hallintoneuvosto, johon kuuluvat kaikkien jäsenmaiden edustajat, kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa päättämään järjestön päälinjauksesta ja rahoituksesta. Hallintoneuvoston jäsen on pääjohtaja.

Työryhmät, jotka tukevat hallintoneuvostoa ovat: the Policy Advisory Committee (PAC), the Scientific and Technical Group (STG), the Administrative and Finance Group (AFG) ja the Data Policy Group (DPG).

EUMETNET

Vuonna 1995 perustettu eurooppalainen yhteistyöverkko, Conference of the National Meteorological Services in Europe, EUMETNET, koostuu 31 eurooppalaisesta ilmatieteen laitoksesta. Vuonna 2009 EUMETNETistä tuli EIG, Economic Interest Group. EUMETNET tarjoaa puitteet järjestää yhteistyöohjelmia jäsenten välillä meteorologisten perustoimintojen alalla kuten havaintotoiminta, tietojenkäsittely, perussääpalvelun tuotteet, ympäristö ja ilmasto, tutkimus ja tuotekehitys sekä koulutus.

Jäsenet käyttävät EUMETNETiä tehostaakseen yhteisten resurssien hallinnointia. Ilmatieteen laitos on vastuussa koulutusohjelmasta ja tutkaohejlmasta ja on edustettuna myös muissa ohjelmissa.

EUMETNET yhteistyötä ohjaa hallintoneuvosto, joka koostuu ilmatieteen laitosten pääjohtajista. Hallintoneuvosto kokoontuu kaksi kerta vuodessa. Hallintoneuvostoa tukevat työryhmät ovat Policy and Finance Advisory Committe ja Scientific and Technical Advisory Committee. Varsinaista koordinointityötä varten on perustettu sihteeristö. Sihteeristö sijaitsee KMI:n tiloissa Brysselissä.

ECOMET

ECOMET on länsi-Euroopan ilmatieteen laitosten välinen yhteenliittymä, jonka yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna 1995. Yhteenliittymän päätarkoitus on säilyttää meteorologisen datan ja informaation vapaa kulku kansallisten ilmatieteen laitosten välillä ja taata datan saatavuus sekä yksityiselle sektorille että kansalliselle ilmatieteen laitokselle. Tarkoitus on myös luoda samanlaiset edellytykset yksityisen sääpalvelun tuottajalle kuin myös kansallisen meteorologisen laitoksen sääpalvelun kaupalliselle toiminnalle. ECOMET- jäseninä on 27 maan ilmatieteen laitokset.

COST

COST (European Cooperation in the Field of Scientific and Technical Research) perustettiin vuonna 1971 edistämään eurooppalaista tieteellisteknistä yhteistyötä. Se tukee eurooppalaisia monikansallisia ja tieteidenvälisiä tutkimusverkostoja tarjoamalla kansallisesti rahoitetuille tutkimusprojekteille yhteistyömahdollisuuksia.

COST-maita on 35. Lisäksi yhteistyökumppanit ovat tervetulleita myös muista kuin COSTin jäsenmaista, myös Euroopan ulkopuolelta. Toiminta perustuu yhteistyöhankkeisiin (COST Actions), joissa on kyse kansallisesti rahoitetun tutkimuksen yhteen saattamisesta eurooppalaisella tasolla. COST-hankketta voi ehdottaa mikä maa tahansa, mutta vähintään viiden maan pitää sitoutua hankkeen aloittamiseen ja allekirjoittaa tavoitemuistio (Memorandum of Understanding).

COST-hankkeita on käynnissä noin 200, ja jokaisessa on osallistujia keskimäärin 16 maasta. Meteorologiaan liittyvät yhteistyhankkeet ovat COSTissa Earth System Science and Environmental Management -toimialan alla. Lisätietoja COSTista myös TEKESin sivuilta.