Tutkimus auttaa varautumaan ilmastonmuutokseen Suomessa
Arabianrannassa Helsingissä tulvi vuoden 2020 huhtikuussa. Kevättulviin on varauduttava Suomessa tulevaisuudessakin. Kuva: Kari Österberg.Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen monin eri tavoin: lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja myös routaa on aiempaa vähemmän. Muutosten seuraukset näkyvät kaikkien suomalaisten arjessa. Kuinka tukalia kesät ovat, vyöryykö sade kaupungeissa kellareihin, kuinka pitkään lumipeite pysyy talvella maassa?
Muutoksista voi aiheutua merkittävää haittaa yhteiskunnalle, jos niihin ei varauduta. Varautumisen keskiössä on tutkimus, joka auttaa tunnistamaan haittoja ja riskejä sekä löytämään ratkaisuja.
“Ennakkoon varautuminen auttaa eri toimijoita tekemään tarvittavat investoinnit ja toimenpiteet ajoissa. Tämä on taloudellisesti paljon kannattavampaa kuin toimia vasta sitten, kun ongelmat ovat käsillä ja vahinko jo tapahtunut”, tiivistää tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta.
Tässä esimerkkejä siitä, kuinka Ilmatieteen laitoksella tehtävän tutkimuksen keinoin tuetaan ilmastonmuutokseen varautumista ja siihen sopeutumista.
Tiedot roudasta, lumesta ja sateesta auttavat sopeutumaan talvella
Lämpötila nousee Suomessa kaikkina vuodenaikoina, talvella kuitenkin enemmän kuin kesällä. Maan routaisuus vähenee, ja sateet tulevat entistä useammin lumen sijaan vetenä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi puunkorjuuseen; sula maa ei kanna raskaita työkoneita samaan tapaan kuin jäinen maa. Hakkuiden ja puiden korjuun suunnittelun tueksi Säätyö-hankkeessa on kehitetty maan pintakerroksen kosteudesta ja kantavuudesta kertova palvelu. Säätietojen avulla laskettu analyysi kertoo puunkorjuuta suunnittelevalle vallitsevasta tilanteesta sekä 10 vuorokauden ennusteen. Myös tuulituhot voivat lisääntyä, kun maa ei ole roudassa. HarvesterSeasons-hankkeessa kehitettiin menetelmä, jolla voi kartoittaa tuulituhoriskejä eri alueilla. Palvelu on kaikkien avoimesti käytettävissä. Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat myös mukana kehittämässä palveluja, jotka tukevat metsänomistajia myrskyn aiheuttamien tuhoalueiden ja tuulikaatojen paikantamisessa. Nopeasti saatu tilannekuva tuhoista auttaa metsänomistajia tekemään tarvittavat päätökset jatkotoimista. Talven muutokset vaikuttavat myös kotimaisten talviurheilukeskusten toimintaan. Ilmatieteen laitoksella kehitetään pitkiä sääennusteita, joiden avulla voidaan esimerkiksi ennustaa hiihtokeskuksille lumiolosuhteita koko talven ajaksi. Erityisen tärkeää on pystyä ennakoimaan lumitilannetta kauden alussa, kun terminen syksy jatkuu entistä pidempään.
Kevättulvien ennakointi on jatkossakin tärkeää
Keväisin Suomessa on tulevaisuudessakin varauduttava tulviin. Tuttuun vuodenkiertoon tulee muutoksia, kun runsaisiin sateisiin ja lumen sulamiseen liittyviä tulvia voi esiintyä tulevaisuudessa myös talvisin. Kesäpuolella vuotta rankkasateet voimistuvat, mikä lisää hulevesitulvien riskiä. Toisaalta myös pitkien kuivien jaksojen todennäköisyys kasvaa. Sadeilmasto onkin muuttumassa äärevämmäksi. Sen myötä tulvien riskien ajoittuminen muuttuu. Kevään tulva voi alkaa aiemmin tai myöhemmin, sillä talvet voivat alkaa toisinaan entistä myöhemmin, vaikka niiden kesto lyheneekin. Toisaalta esimerkiksi Tapani- ja Hannu-myrskyjä vuonna 2011 edelsi hyvin sateinen syksy. Jatkossa tällainen kausi voi jatkua yli koko talven. Näin “syksyiset” tulvat voivat olla yhtä yleisiä talvella, ja kun kevät koittaa, vettä on yli äyräiden. Huomattavaa on, että Suomi jakautuu sateiden suhteen kahteen alueeseen: Itä- ja Pohjois-Suomi säilyttävät hyvin lumisen ilmastonsa vielä vuoden 2050 jälkeen. Sen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomi painivat suurten vesisademäärien kanssa viimeistään 2050-luvulle tultaessa. Sitä ennen sade tulee kaikissa olomuodoissa, ja sademäärät kasvavat. Tiheästi asutuilla kaupunkialueilla rankkasateiden aiheuttamat tulvat voivat aiheuttaa vaaratilanteita ja vahinkoja esimerkiksi jalankulkijoille, liikenteelle ja rakennuksille. Ilmatieteen laitoksella kehitetään malleja entistä täsmällisempään sateen lähihetkiennustamiseen. Hienohilaisilla, kolmen kilometrin erotuskyvyn alueellisilla ilmastomalleilla puolestaan tuotetaan entistä tarkempaa tietoa erityisesti rankkasateiden muutoksista. Tiedot auttavat ennakoimaan olosuhteita niin kaupungeissa kuin maaseudulla, jossa tieto sateista on keskeistä esimerkiksi maanviljelijöille. Suomen Tulvakeskus, Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen palvelu, tuottaa satelliittiaineistoon perustuvia tulvakarttoja. Satelliittipohjaisia tulvakartoitusmenetelmiä on kehitetty Ilmatieteen laitoksella 2010-luvulta asti.
Helteisiin varautuminen auttaa vähentämään terveysriskejä kesäisin
Tulevaisuudessa helteiden arvioidaan yleistyvän Suomessa. Kun tukalat hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät, kuumuuteen liittyvät terveysriskit lisääntyvät. Pitkät hellejaksot vaikuttavat erityisesti vanhusten, lasten ja pitkäaikaissairaiden terveyteen, mutta kuumuus voi rasittaa myös perusterveiden toimintakykyä. Kaupunkimaisessa ympäristössä kuumuuteen liittyvät terveysriskit voimistuvat. Tutkimuksen mukaan helleaaltoihin liittyvä kuolleisuusriski voi Helsingissä olla yli kaksinkertainen ympäröivään Helsingin ja Uudenmaan sairaalahoitopiirin alueeseen verrattuna. Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat mallintaneet pääkaupunkiseudun tulevaisuuden olosuhteita, ja tietoja voi hyödyntää kaupunkisuunnittelussa. Ilmastonmuutoksen myötä metsäpaloille suotuisten olosuhteiden arvioidaan yleistyvän Suomessa ja lähialueilla. Ilmatieteen laitoksella kehitetään aiempaa tarkempia palojen riski- ja leviämisennusteita sekä ennustetaan, miten paloissa syntyvät ilman epäpuhtaudet kulkeutuvat. Muuttuva ilmasto vaikuttaa myös esimerkiksi hyönteisten ja punkkien esiintymiseen Suomessa. Kirjanpainajat voivat aiheuttaa tuhoa metsissä. Punkit ja hyttyset puolestaan saattavat välittää ihmisille haitallisia tauteja. Tutkimuksen keinoin selvitetään, kuinka muuttuvat olosuhteet vaikuttavat tauteja välittävien eläinten esiintymiseen.
Pimeät ja sateiset syksyt tuovat mukanaan terveyshaasteita
Tulevaisuudessa syksyn myrskyt puhaltavat entistäkin useammin lännen ja lounaan suunnalta. Tuulituhojen metsissä arvioidaan lisääntyvän, kun roudaton aika pitenee. Suuri osa suomalaista kokee talvisin jonkinlaisia kaamosoireita, kuten mielialan tai ruokahalun vaihtelua ja uniongelmia. Ilmastonmuutoksen seurauksena talvista Suomessa tulee nykyistä pimeämpiä, sillä auringonvaloa saadaan entistä vähemmän, kun pilvisyys ja sateisuus lisääntyvät sekä lumipeite vähenee. Tämän seurauksena myös kaamosoireiden voidaan olettaa yleistyvän tai vaikeutuvan.
Tutkimustiedon avulla myös muuttuvien olosuhteiden mukanaan tuomiin terveysvaikutuksiin voidaan varautua paremmin.
Uudet skenaariot tueksi alueelliseen sopeutumiseen
Ilmastonmuutoksen voimakkuus sekä muutokset säässä ja olosuhteissa ovat erilaiset eri puolilla Suomea. Siksi niistä tarvitaan alueellista tietoa. Ilmatieteen laitos tuottaa FINSCAPES-hankkeessa yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa uutta tietoa sään ääri-ilmiöistä ja sääilmiöiden yhteisvaikutuksista. Ilmastoskenaariot yhdistetään hankkeessa tuotettuihin sanallisiin kuvauksiin mahdollisista sosioekonomisista muutoksista tulevaisuudessa eri alueilla Suomessa. Näistä on hyötyä maa- ja elintarviketaloudelle sekä kaupungeille.