Pääkaupunkiseudun tulevien kesien kuumuutta ja talvien liukkautta voi tutkia karttapalvelussa

Ilmatieteen laitoksen tutkijat selvittivät, millaisissa lämpöolosuhteissa pääkaupunkiseudulla vietetään kesiä nykyilmastossa, 2030-luvulla ja 2050-luvulla. Lisäksi tutkijat selvittivät, miten talvien keliolosuhteet muuttuvat vastaavina ajankohtina.

Aineistot ovat saatavilla Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) avoimessa karttapalvelussa. Aineistoissa kuvataan keskimääräistä kesälämpötilaa, kesäistä kuumarasitusta sekä talven liukkaita keliolosuhteita. Tietoja voi tarkastella suhteessa kaupungin kasvun kehitykseen.

Kesän kuumarasitus pahenee

Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on enemmän ja pidempiä hellejaksoja kuin nykyilmastossa. Ilmastonmuutos on siinä keskeinen tekijä, mutta tiiviimpi kaupunkirakenne lisää kuumarasitusta. Kuumarasitusta voidaan vähentää esimerkiksi puistikoiden ja viherkattojen avulla sekä suuntaamalla uudet rakennukset oikein ja rakentamalla taloja erikorkuisiksi.

"Nopean ilmastonmuutoksen ja tiivistyvän kaupungin vaikutuksesta kohtalaisen kuumarasituksen tunnit kesällä lähes kaksinkertaistuvat ja ankaran yli kolminkertaistuvat 2050-luvulle mennessä”, kuvaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels.

Kuumarasitus lisännee erityisesti ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden terveysriskejä asumistilanteesta riippuen. Se myös nostaa energiankulutusta, koska rakennusten jäähdytystarve kasvaa.

”Kuumarasitus tulee olemaan toisilla alueilla voimakkaampaa kuin toisilla. Siksi on tärkeää tarkastella skenaarioita kartta-aineistoa vasten”, HSY:n ilmastoasiantuntija Maaria Parry sanoo.

Talven liukkaus helpottaa

Liukkaat keliolosuhteet sen sijaan helpottuvat, kun ilmasto lämpenee. Liikenteen kannalta vaikeat talvikelit ovat mallin mukaan harvinaisempia tiiviillä kaupunkialueella kuin esimerkiksi harvaan rakennetulla pientaloalueella. Erot kaupunkikehitysskenaarioiden välillä eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.

Jalankulun liukkaiden tilanteiden määrään vaikuttaa kaupunkityypin lisäksi myös muu ympäristö. Nykyilmastossa etäisyys merestä vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka usein jään päällä on lunta ja vettä. Lämpimämmissä tulevaisuuden ilmastoissa meren vaikutus näkyy heikommin, mutta on edelleen havaittavissa.

Lisätietoja:

Kaupunkisääkartta-aineistot: kartta.hsy.fi > Valitse valikosta Karttatasot > Ilmasto ja energia > Kaupunkisäämallin tulokset

tutkimusprofessori Adriaan Perrels, Ilmatieteen laitos, p. 050 583 8575, adriaan.perrels@fmi.fi

ilmastoasiantuntija Maaria Parry, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, p. 050 343 8259, maaria.parry@hsy.fi

Näin tulevaisuuden arviot laskettiin

Arviot tulevaisuuden kaupunki-ilmastosta perustuvat kaupunkikehitysmalliin, useista vuosista kerättyyn keskimääräiseen tyyppivuoteen sekä SURFEX-pintamalliin. Näin laskettuja tuloksia käytettiin sekä kuumarasituksen arviointiin että tiesäämallilla laskettuihin arvioihin liikenteen ja jalankulun keliolosuhteista.

Tutkimuksessa ilmastonmuutoksen voimakkuuden on arvioitu olevan IPCC:n RCP8.5-skenaarion mukainen, jolloin Suomen keskilämpötila nousisi noin 2 astetta nykyisestä 2050-luvulle mennessä.

Tutkimus oli osa EU:n rahoittamaa URCLIM-hanketta. Hankkeessa tutkittiin tulevaisuuden ilmastoskenaarioita yhdessä kaupunkikehitysskenaarioiden kanssa sekä arvioitiin kaupunkialueiden sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Ankara kuumarasitus auringossa tunteina nykyilmastossa (vasen kuva) ja 2050-luvulla (oikeanpuoleinen kuva). Kuvat: HSY.