Vuoden 2008 säät
Maanlaajuisesti vuosi 2008 oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin. Vuodesta 1961 alkaen laskettuna vuosi oli Lounais-Suomessa kaikkein lämpimin.

Kartalla on punaisella merkittynä se alue, jolla vuosi 2008 oli kaikkein lämpimin vuodesta 1961 lähtien.
Talvi
Talven eli joulu-helmikuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa Suomea mittaushistorian korkein, keskilämpötila oli jopa 4...6,5 astetta kauden 1971-2000 keskiarvoa korkeampi. Ennätyksellisen lauhan talvisään syynä ovat pääasiassa harvinaisen samantyyppisenä koko talven pysyneet ilmakehän virtaukset. Ilmavirtaukset ovat tulleet Suomeen suurimman osan talvesta etelästä ja lounaasta ja niihin ovat vaikuttaneet muun muassa Atlantin keskimääräistä korkeampi meriveden pintalämpötila.
Joulu - helmikuun aikana satoi koko maassa keskimääräistä enemmän. Vesi- ja räntäsadepäiviä oli talven aikana selvästi tavanomaista enemmän. Läntisimmässä Suomessa sekä Oulun läänissä talven sadesumma oli laajasti yli 1,5-kertainen pitkän ajan keskiarvoon verrattuna.
Maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun läänin länsiosassa lumipeite on koko talven ajan pysynyt keskimääräistä ohuempana. Lapissa ja Oulun läänin itäosassa sekä Pohjois-Karjalan pohjoisosassa lumipeite on helmikuun päättyessä tavanomainen, paikoin jopa normaalia runsaampi.
Aurinko paistoi talven aikana keskimääräistä vähemmän etenkin maan etelä- ja keskiosassa, paikoin alle puoleen tavanomaisesta.
Kevät
Kevään eli maalis-toukokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin 1 - 2 astetta keskimääräistä korkeampi. Maan pohjoisosassa keskilämpötilat olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoja, lukuun ottamatta Itä-Lappia ja Koillismaata, jossa maalis-toukokuun keskilämpötilat olivat paikoin noin 0,5 - 1 astetta keskimääräistä alempia.
Kevään sademäärät vaihtelivat 100 millimetrin molemmin puolin ja sateet jakautuivat epätasaisesti. Eniten satoi Puolangan Kotilassa, missä maalis-toukokuun sademäärä oli 156 millimetriä. Maan länsiosassa kevään sademäärät olivat monin paikoin noin 10 - 30 millimetriä keskimääräistä pienempiä, maan itäosassa ja Etelä-Lapissa taas saman verran keskimääräistä suurempia.
Kesä
Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata runsaan asteen tavanomaista alempi. Ainoastaan maan lounaisimmassa osassa keskilämpötila oli jonkin verran tavanomaista korkeampi. Maan länsiosassa oli kesän aikana 5 - 10 hellepäivää, mikä on noin puolet pitkäaikaisesta keskiarvosta. Monin paikoin maan itä- ja pohjoisosassa sekä saaristoalueilla ei kesän aikana ollut ainuttakaan hellepäivää, mikä on harvinaista.
Kesän sateisuudessa oli maan eri osien välillä suuria eroja. Kesän aikana satoi suurimmassa osassa maata tavanomaista enemmän. Runsassateisilla alueilla satoi yleisesti yli puolitoistakertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna.
Auringonpaistetuntien määrä jäi varsinkin maan itä- ja pohjoisosassa selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon, paikoin jopa alle puoleen tavanomaisesta. Ainoastaan maan lounaisimmassa osassa päästiin lähelle tavanomaisia arvoja.
Kesäkuukausien salamointi jakautui melko tasaisesti koko maahan, ja salamoiden kokonaismäärä runsaat 61 000 on vähän alle puolet keskiarvosta. Tämä on neljäs peräkkäinen kesä, jolloin salamamäärä ylti enintään puoleen keskiarvosta.
Syksy
Syksy eli syys-marraskuu oli suurimmassa osassa maata tavanomaista lämpimämpi ja tavanomaista sateisempi. Maan eteläosassa jakso oli paikoin jopa harvinaisen sateinen. Keskilämpötilan suhteen tämä syksy oli suurimmassa osassa maata 10 lämpimimmän joukossa.
Lämpötila- ja sademääräkartat 2008

Kuukauden keskilämpötilat vertailuineen

Lämpöhuiput kuukausittain

Vuorokauden keskilämpötila tilastopohjalla



Kuukausisademäärät 2008

Sadehuiput kuukausittain

Termisten vuodenaikojen vaihtumiset ja pituudet
