Curiosity (Uteliaisuus) laskeutui Gale-kraateriin hieman Marsin päiväntasaajan eteläpuolella maanantaina 6.8.2012. Onnistuneesta laskeutumisesta kertova radiosignaali otettiin Maassa vastaan kello 8.31 Suomen aikaa. (Signaalin kulku Marsista Maahan kesti noin 14 minuuttia.)

Curiosity oli laskeutuessaan suurin koskaan rakennettu mönkijätyyppinen laskeutuja. Se on kolme metriä pitkä ja painaa 900 kg, mihin sisältyy 80 kg tieteellisiä instrumentteja. Curiosity-mönkijän toiminta-ajaksi oli suunniteltu vähintään yksi Marsin vuosi (686 Maan päivää), mutta sen toiminta-aika osoittautui huomattavaksi pidemmäksi.

MSL-hankkeella on neljä päätavoitetta: tutkia onko Marsissa ollut jossain sen historian aikana olosuhteet jotka olisivat olleet otolliset elämän ylläpitämiseen, tutkia Marsin kaasukehää ja sen sääilmiöitä, Marsin geologinen tutkimus sekä tutkimus, joka auttaa valmistautumaan tuleviin miehitettyihin Mars-lentoihin. Lakeutumispaikaksi valitussa Gale-kraaterissa on näkyvissä useita eri maakerrostumia, joihin sisältyy mm. veden vaikutuksesta syntyneitä mineraaleja.

Ilmatieteen laitokselta paine- ja kosteusmittarit

Ilmatieteen laitos toimitti MSL-hankeeseen kaksi tieteellistä mittalaitetta: REMS-P-paineenmittauslaitteen ja REMS-H-ilmankosteudenmittauslaitteen. Molemmat mittalaitteet ovat osa Rover Environmental Monitoring Station (REMS) -instrumenttia, jonka avulla tutkitaan Marsin kaasukehää.

REMS-H teki kaikkien aikojen ensimmäiset suorat mittaukset Marsin kaasukehän kosteudesta. Tämä auttaa selvittämään yhtä Mars-tutkimuksen suurimmista kysymyksistä: kuinka paljon vettä planeetalla on, missä sitä on ja missä olomuodossa (jäänä, höyrynä vai nestemäisenä)?

REMS-instrumentin päävastuullinen organisaatio on espanjalainen Centro de Astrobiología. Molemmat Ilmatieteen laitoksen valmistamat mittalaitteet perustuvat suomalaisen Vaisala oyj:n kehittämään teknologiaan, jota on käytetty aiemmissa Ilmatieteen laitoksen mm. Titan-kuuhun ja Marsiin suuntautuneissa avaruushankkeissa.