Rovaniemen ilmanlaatua seurataan nyt reaaliajassa
Kuva: Shutterstock.Rovaniemen keskustassa Rovakadun mittausasemalla on mittauskontti, jonka katolle on sijoitettu säätilaa havainnoiva mittalaite ja ilmanlaadun mittalaitteiden näytteenottimet. Hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia mittaavat laitteet ovat mittauskontin sisällä. Vastaavanlaista kokonaisuutta käytetään Suomessa laajasti ilmanlaadun seurannassa. Ilmanlaadun mittauslaitteet kalibroidaan vaadittavin väliajoin. Tämä varmistaa mittausten laadun koko hankkeen ajalta.
Tulosten tulkinnan tueksi säätilaa havainnoidaan mittaamalla samanaikaisesti tuulen nopeutta, tuulen suuntaa, ulkolämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta sekä ilmanpainetta. Lisäksi toisella mittausasemalla Mellakujalla mitataan hiukkasten sisältämiä PAH-yhdisteitä, joita syntyy erityisesti puun pienpoltosta.
Ulkoilman hiukkaset merkittävimpiä ilmanlaadun heikentäjiä Suomen kaupungeissa
Pienhiukkasia pidetään haitallisimpana ilmaperäisenä ympäristötekijänä ihmisten terveydelle. Ulkoilman hiukkaset ovat taajamissa suurelta osin peräisin liikenteen ja tuulen nostattamasta katupölystä eli epäsuorista päästöistä. Hiukkaspitoisuuksia kohottavat myös ihmisperäiset suorat hiukkaspäästöt, jotka ovat peräisin energiantuotannon ja teollisuuden palamisprosesseista, autojen pakokaasuista ja puun pienpoltosta. Nämä hiukkaspäästöt ovat pääasiassa pieniä hiukkasia.
Hiukkasten koko on yhteydessä niiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Suurempien hiukkasten korkeat pitoisuudet vaikuttavat merkittävimmin viihtyvyyteen ja aiheuttavat likaantumista.
Terveysvaikutuksiltaan haitallisempia ovat hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset, jotka kykenevät tunkeutumaan syvälle ihmisten hengitysteihin. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat erityisesti keväällä, jolloin jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat ilmaan kuivilta kaduilta liikenteen nostattamana. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin suorista autoliikenteen ja teollisuuden päästöistä sekä kaukokulkeumasta, jonka lähde voi olla esimerkiksi metsä- ja maastopalot.
Typen yhdisteitä vapautuu päästölähteistä ilmaan typen oksideina, ja näistä yhdisteistä terveysvaikutuksiltaan haitallisempaa on typpidioksidi. Ulkoilman typpidioksidipitoisuuksille altistuminen on suurinta kaupunkien keskustojen ja taajamien liikenneympäristöissä. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat tyypillisesti ruuhka-aikoina.
Lisätietoja:
Rovaniemen ilmanlaatumittauksia voi seurata hankkeen verkkosivuilta.
Lisätietoa ilman epäpuhtauksista Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta, sekä niiden terveysvaikutuksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.
Ilmanlaadun asiantuntija Antti Manninen, Ilmatieteen laitos, antti.manninen@fmi.fi