Tiedote2.1.2026

Vuosi 2025 oli Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin

Vuosi oli laajalti tavanomaista lämpimämpi. Maan itäosissa oli tavanomaista kuivempaa, kun taas lännessä ja pohjoisessa sademäärät olivat keskimääräistä suurempia.

Vuosi 2025 alkoi laajalti tavanomaista lauhemmassa säässä. Esimerkiksi maaliskuu oli paikoin ennätyslämmin länsi- ja lounaisrannikolla, ja kevät pääsi alkamaan varhain. Kuitenkin loppukevään ja alkukesän aikana koettiin viileämpiä ja epävakaisempia jaksoja, minkä myötä touko- ja kesäkuu jäivät vähän tavanomaista viileämmiksi.

Koko maan keskilämpötila oli 4,5 astetta, mikä on 1,6 astetta yli pitkän ajan keskiarvon vuosilta 1991‒2020. Vuosikeskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +8 asteesta Lapin luoteisosan noin nollaan asteeseen.

Vuoden keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata 1‒2 astetta keskimääräistä korkeampia. Asemakohtaiset keskilämpötilat olivat suurimmassa osassa maata havaintoasemien toiseksi korkeimpia lukemia, jääden vain vähän ennätysvuoden 2020 keskilämpötilojen alapuolelle.

Vain touko-, kesä- ja elokuussa koko maan keskilämpötila oli hieman tavanomaista alempi. Kaikki muut kuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä. Syyskuu oli jälleen ennätyksellisen lämmin, seuraten vuosien 2024 ja 2023 ennätyslämpimiä syyskuita.

Vuoden 2025 ylin lämpötila oli 32,6 astetta, joka mitattiin 31. heinäkuuta Oulun lentoasemalla. Vuoden alin lämpötila, -39,6 astetta, mitattiin 4. helmikuuta Savukoskella Tulppion havaintoasemalla.

Etenkin idässä oli kuivaa, lännessä ja pohjoisessa satoi tavanomaista enemmän

Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomainen tai hieman tavanomaista suurempi. Maan keskiosassa sademäärät jäivät kuitenkin Keski-Suomesta itään ulottuvalla alueella keskimääräistä vähäisemmiksi, paikoin jopa harvinaisen vähäisiksi. Tämä näkyi etenkin Saimaan vesistössä poikkeuksellisen alhaisena vedenkorkeutena.

Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangan Paljakan havaintoasemalla, missä satoi 835,1 millimetriä. Vähiten vuoden aikana satoi Viitasaaren Haapaniemellä, 445 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli Ruokolahden Kotaniemessä 18. kesäkuuta mitattu 86 millimetriä.

Joulukuussa lunta riitti Lapissa

Joulukuun 2025 keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +5 asteesta Pohjois-Lapin noin -11 asteeseen. Keskilämpötila oli laajalti kolmesta viiteen astetta vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilaa korkeampi. Lapissa keskilämpötila oli pääosin noin 0,5 astetta tavanomaista korkeampi. Kuukauden alin lämpötila, -35,3 astetta, mitattiin Kilpisjärven kyläkeskuksessa 31. joulukuuta. Kuukauden ylin lämpötila, +8,9 astetta, mitattiin Maarianhaminan lentoasemalla 10. joulukuuta.

Joulukuun sademäärät olivat laajalti tavanomaisia tai hieman tavanomaista suurempia. Lapissa ja Kuusamossa kuukauden sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria ja joulukuun asemakohtaisia sademääräennätyksiä rikkoutui paikoin. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä joulukuu oli sateisin 115 vuoden mittaushistoriassa, kun asemalla mitattiin 79,5 millimetrin kertymä. Kuukauden suurin sademäärä oli 94,0 millimetriä, ja se mitattiin Kainuussa Ristijärven Mustavaarassa. Vähiten satoi Kanta-Hämeessä, Hattulan Lepaan havaintoasemalla, 38,3 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä 25,5 millimetriä, mitattiin Siuntion Sjunbyssä 8. joulukuuta.

Maa on pysynyt lumen peitossa koko joulukuun lähinnä Lapissa. Joulukuun keskivaiheen jälkeen lähes koko Suomeen saatiin vaiheittain lumipeite, mutta kuun loppua kohden se suli maan eteläosan rannikoilla. Kuukauden lopussa maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa oli lunta 0–15 senttimetriä. Kainuussa, Koillismaalla sekä Lapissa lunta oli 20–65 senttimetriä. Joulukuun suurin lumensyvyys mitattiin 22. päivä Kittilän Kenttärovassa, missä lunta oli 70 senttimetriä.

Auringonpaistetunteja kertyi joulukuussa etelä- ja länsirannikolla 18–25 tuntia, muualla maassa aurinko paistoi pääosin 0–6 tuntia. Auringonpaistetunteja kertyi pitkän ajan keskiarvoon nähden joulukuulle tyypillinen määrä. Keski-Suomessa aurinko paistoi harvinaisen vähän, vain alle tunnin.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?