Ihon suojaaminen auringonpaisteelta
Parhaiten iho suojataan vaatetuksella ja hakeutumalla keskipäivän tunteina varjoon. Siesta on monella tavalla terveellinen tapa.
UV-säteily ei tunnu iholla. Älä siis unohda UV-suojausta tuulisena tai viileänäkään päivänä, jos UV-indeksin arvo on 3 tai suurempi.
Aurinkosuojavoiteilla voidaan ehkäistä ihon palamista, sillä ne vaimentavat ihoa polttavaa UV-säteilyn osaa. Suojavoiteet eivät kuitenkaan pysty täysin estämään soluvaurioita aiheuttavaa säteilyä pääsemästä iholle. Suojavoiteita käyttämällä ei siis pidä pidentää auringossa oleskelua.
Aurinkosuojavoiteita tulisi käyttää täydentämään muuta suojautumista. Voidetta tulee levittää runsaasti auringolle alttiiksi jääviin kehon alueisiin, kuten käsiin ja kasvoihin. Käsittely on myös muistettava uusia tarpeeksi usein. Suojavoiteen suojakertoimen on oltava vähintään 30, lapsilla jopa 50. Suojan on katettava sekä UV-B- että UV-A-alue.
Lapset ovat herkempiä UV-säteilyn haittavaikutuksille kuin aikuiset. Lasten ihon toistuva palaminen ja ilman palamisiakin syntynyt suuri elinikäinen UV-kertymä lisäävät heidän myöhempää ihosyöpäriskiään.
Silmät voi suojata UV-säteilyltä parhaiten käyttämällä varjostavaa hattua ja aurinkolaseja. Hyvät aurinkolasit paitsi suodattavat säteilyä tehokkaasti, myös peittävät sivuilta silmään pyrkivän säteilyn.
Lasten suojaaminen tärkeää
Lasten suojaamiseen UV-säteilyltä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Paidalla ja lierihatulla voidaan suojata helpoimmin palavat ihoalueet: olkapäät, niska ja käsivarret. Hattu suojaa myös kasvoja ja silmiä.
Aurinkovoiteista tulee valita lapsille suunniteltu suojavoide.
Alle kaksivuotiaille ei suositella aurinkosuojavoiteiden käyttämistä. Alle kaksivuotiaiden lasten iho suojataan ennen kaikkea vaatteilla ja välttämällä suoraa korkean auringon paistetta.
Mitkä tekijät vaikuttavat UV-altistukseen?
1. Mitä korkeammalla aurinko on, sitä enemmän UV-säteilyä pääsee maan pinnalle. Tarvitset suojaa viimeistään silloin, kun varjosi on itseäsi lyhyempi.
2. UV-säteily läpäisee pilvet helpommin kuin näkyvä valo. Pilviselläkin säällä voi siis altistua liialliselle säteilylle. Jopa 90 prosenttia UV-säteilystä läpäisee ohuen pilven. Vasta paksu sadepilvi vaimentaa UV-säteilyn hyvin alhaiselle tasolle.
Pilvettömänä päivänä noin puolet UV-säteilystä tulee auringon suorana säteilynä. Toinen puoli saadaan muualta taivaalta ns. hajasäteilynä. Oleskeltaessa avoimella paikalla, kuten vesillä, rannalla, heinäpellolla, suolla tai tunturissa UV-altistus voi tästä syystä olla yllättävän suuri.
3. UV-säteilyä heijastuu eri tavoin erilaisista pinnoista. Tuore lumi heijastaa yli 90 prosenttia UV-säteilystä.
4. UV-indeksi voimistuu noin 10–12 prosenttia yhden kilometrin nousua kohden.
5. Kesäpäivän koko UV-säteilystä noin puolet tulee kello 11–15. Aamulla ja illalla UV-säteilyltä ei siis ole tarpeen suojautua. Nyrkkisääntönä voi pitää, että suojata kannattaa, kun UV-indeksi ylittää lukuarvon 3. Etelä-Suomessa tämä tapahtuu selkeänä keskikesän päivänä noin kello 10. Vastaavasti iltapäivällä indeksin arvo 3 alitetaan kello 17:n maissa.
6. Sisällä työskentelevä saa tyypillisesti alle 20 prosenttia ulkotyöläisen UV-vuosiannoksesta.
7. Varjossakin ruskettuu. Varjossa suoralta auringon säteilyltä saat noin 50 prosenttia UV-säteilystä.
8. Vaalea hiekka heijastaa 20 prosenttia UV-säteilystä. Auringon korkeuskulmasta riippuen auringonottaja voi saada makuuasennossa huomattavasti enemmän säteilyä kuin pystyasennossa oleva. Jos ulkona oleminen on jotain muuta kuin vaaka-asennossa tapahtuvaa auringonottoa, kuten kävelyä, leikkiä tai asennoltaan vaihtelevaa työtä, iholle tulevan säteilyn määrä käytännössä alenee.
9. Kirkkaassa vedessä puolen metrin syvyyteen tunkeutuu vielä 40 prosenttia UV-säteilystä, joten uidessakin altistuu UV-säteilylle.
10. UV-säteily on merkittävin mikromuovin syntyyn vaikuttava ympäristötekijä, sillä se käynnistää esimerkiksi rannoille joutuneen muoviroskan hajoamisen.
