Termisen kesän aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee +10 asteen yläpuolella. Lisätietoa termisten vuodenaikojen määrittämisestä löydät teematietoa-osiostamme. Kolmen kuukauden tilastoissa kesään kuuluvat kesä- heinä ja elokuu. Kaikkein lämpimintä on tilastollisesti heinäkuun loppupuolella eli noin kuukausi kesäpäivän seisauksen jälkeen.

Napapiirin pohjoispuolella kesään kuuluvat polaaripäivät, jolloin aurinko ei laske horisontin alapuolelle. Etelä-Suomessakin päivän pituus on juhannuksen tienoilla pisimmillään lähes 19 tuntia.

Termisen kesän alku

Päivitämme termisen kesän kartan vuosittain vain kerran, kun koko maan aloituspäivämäärät voidaan varmasti todeta. Tämä tapahtuu todennäköisesti elokuuhun mennessä.

Termisen kesän alkamispäivämäärät vuosina 2021, 2022 ja 2023 mustalla. Värilliset vyöhykkeet kuvaavat termisen kesän keskimääräistä alkamisajankohtaa vertailukaudella 1981-2010 (vuosi 2021) ja 1991-2020 (vuosi 2022 ja 2023).

Termisen kesän ja syksyn alku tyypillisesti 1991-2020

Termisen kesän ja syksyn alku sekä kesän pituus vertailukaudella 1991-2020.

Kesän alkaminen vaihtelee tavanomaisesti muutaman viikon keskimääräisen ajankohdan molemmin puolin. Varhaisimmillaan kesä on vuodesta 1961 lähtien alkanut Etelä-Suomessa 19.4. vuosina 2000 ja 1990. Maan keskivaiheilla kesä on alkanut varhaisimmillaan jo huhti-toukokuun vaihteessa, vaikka yleensä tässä vaiheessa siirrytään vasta talvesta kevääseen.  Myöhäisimmillään kesän alkaminen saattaa maan etelä- ja keskiosassa venyä kesäkuun puolelle.

Maan pohjoisosassa termisen kesän alkamisen määrittäminen ei aina ole yksinkertaista. Jo toukokuun alkupuolella vuorokauden keskilämpötila saattaa usean viikon ajan ylittää +10 asteen rajan, mutta kesäkuussa onkin koleaa ja voipa sataa luntakin. Näin on käynyt mm. vuonna 1963.

Helsingin ja Sodankylän kesät

Kesän korkein lämpötila, missä ja milloin?

Taulukossa on koko maan korkein lämpötila ko. kuukautena. Paikkakunnat vaihtelevat, mutta näinkin saa käsityksen ilmastomme vaihtelevuudesta. Heinäkuussa mitataan tavallisesti (keskimäärin noin joka toinen kesä, 55%) koko kesän lämpimin arvo, mutta myös kesä- ja elokuun lämpimin arvo vetää aika usein (25 ja 20 %) yhden kesän pisimmän korren. Vuonna 2006 päästiin jokaisena kesäkuukautena yli 31 asteen, mitä ei ole tapahtunut minään muuna vuonna taulukon esittämänä aikana. Vuonna 1999 päästiin hyvin lähelle, kun elokuun ylin lämpötila jäi tasan 31 asteeseen. Vaikka kesän korkein lämpötila on yleensä myös vuoden korkein lämpötila, ei näin kuitenkaan aina ole. Vuodesta 1961 alkaen vuosina 1984 ja 1993 koko vuoden ylin lämpötila on saavutettu jo toukokuussa.

Helle ja halla haitaksi - luonnolle

Pitkään jatkuva helle saa kasvit kiihdyttämään haihduntaa. Jos helteeseen liittyy pitkiä sateettomia kausia, kasvit yksinkertaisesti nuutuvat. Erityisen vahingollisia kasvustolle ovat kuitenkin syksyn ja kesän hallat, joilta kasvit eivät ole turvassa maassamme edes keskikesällä.

Hallaa ennustetaan, kun maanpinnan alimman lämpötilan ennustetaan laskevan nollan alapuolelle. Ankara halla on kyseessä, kun maanpinnan alin lämpötila on alle -4 astetta. Halla on hyvin paikallinen ilmiö ja jo 1930-luvulla radiossa annettu "alavilla mailla hallanvaara" -varoitus kertoo, mistä hallailmiössä on kyse. Hallalta suhteellisen suojaisa kasvupaikka on veden läheisyys, myös kostea maa suojaa jossakin määrin.

Kesä kuumimmillaan - sateet suurimmillaan

Heinä- ja elokuussa ovat keskimääriset sademäärät kaikkein suurimmat. Se johtuu sateiden kuuroluonteisuudesta ja lämpimän ilman suuresta kosteussisällöstä. Kuitenkin matalapaineiden , korkeapaineiden erilaiset ilmamassat ominaisuuksineen ja meille suuntautuvine ilmavirtauksineen määrittävät kunkin vuorokauden sään. Sää vaihtelee toisinaan hyvinkin suuresti maan länsi-, itä- ja pohjoisosassa.

Kesäsateet noin sadalta vuodelta

Ei kesää ilman tuulta

Kesä on vuoden vähätuulisinta aikaa. Tilastojen mukaan myrskyraja 21 m/s ylitetään kesällä merialueillamme sangen harvoin. Kesän tuulista ehkä muistiinpainuvimpia ovatkin ukkos- ja kuuropilvien synnyttämät voimakkaat puuskat. Ukkospilviin liittyvät myös lyhytikäiset ja hyvin harvinaiset trombit, Suomen tornadot.

Auringonpaistetta ja UV-säteilyä

Monen kesälomalaisen lomatoiveena ovat varmastikin aurinkoiset säät. Ilmatieteen laitoksen tilastoihin auringonpaisteen määrä kirjataan tunteina kuukaudessa. Näistä tilastoista ja ilmatieteen laitoksen tiedotteista ja kuukauden sääyhteenvedoista käy ilmi, paistoiko aurinko tavallista enemmän vai vähemmän.

Auringon säteily koostuu näkyvän valon lisäksi mm. näkymättömistä ultravioletti- eli UV-säteistä. UV-säteily on pieninä annoksina ihmiselle tarpeellista mutta yliannostus syntyy helposti mikä voi aiheuttaa useita terveyshaittoja. Suurin osa auringon UV-säteilystä pysähtyy yläilmakehän otsoniin, mutta sen vähentyessä yhä suurempi osa haitallisesta UV-säteilystä pääsee maanpinnalle erityisesti napa-alueilla. Skandinavian alueella yläilmakehän otsonimäärä on vähentynyt etenkin kevättalvella. Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu tarjoaa koko maailman kattavan UV-säteilyennusteen. Tutustu UVI-ennuste verkkopalvelussa.

Kesällä paistaa eniten, mutta missä?

Mikä on Suomen aurinkoisin kaupunki? 

Auringonpaistetta ei ole mitattu koskaan kaikissa kaupungeissa, ja nykyisin esimerkiksi Vaasasta ei enää saada mittauksia. Kuitenkin rannikkokaupungit ovat kaikki hyvässä asemassa, sillä siellä aurinko paistaa sisämaata enemmän. Jos kaupungeista puhutaan, niin Kotkan jälkeen Maarianhamina on seuraavana touko-elokuun paistesummissa.

Taulukosta nähdään, että ulkomerellä paistaa eniten. Näistä "puuttuvista" tilastoistamme huolimatta suomme myös mm. Naantalille, Hangolle, Raumalle ja Porille ilon mainostaa itseään Suomen aurinkoisimmiksi paikoiksi.

Kotka Rankin havainnot vetävät pisimmän korren manner-Suomen rantakaupungeista, mutta Rankin saari sijaitsee jo merellä, jolloin sen mittaukset liioittelevat hieman itse Kotkan kaupungin tilannetta. Kuuropilvet kasvavat helposti sisämaassa, vaikka saaristossa ja aivan rantaviivalla yhä aurinko paistaa. Tämä pätee erityisesti keväällä ja alkukesällä. Kylmän meriveden aikana mereltä puhaltava merituuli viilentää ilmaa rannikolla.

• Viimeisen 30 vrk:n sää: Menneiden 30 vuorokauden lämpötila- ja sademäärätietoja on valittavissa 30 eri kunnasta.

• Tilastoja vuodesta 1961: Kuukausi-, vuodenaika- ja vuosiaikasarjoja on nykyään saatavilla interaktiivisina kuvaajina. Voit valita sinua lähimmän kunnan 30 vaihtoehdosta eri puolilta maata. Kuvaajasta voi valita joko lämpötila- tai sademääräpoikkeaman vuodesta 1961 alkaen. Hila-aineistosta tuotettu data ja itse kuvaaja on ladattavissa myös koneellesi.

• Karttoja vuodesta 1961: Karttoja menneiden kuukausien, vuodenaikojen ja vuosien keskilämpötiloista, sademääristä ja niiden poikkeamista on saatavilla vuodesta 1961 alkaen.