Suomen Etelämanner-tutkimusprojekteja

Tutkimusdrone lentää tutkimusasema Aboan lähistöllä
Tutkimusdronen lennätystä Aboalla. Kuva: Pasi Ylirisku/ FINNARP

Suomen Akatemian Etelämanner-rahoituksen saaneet projektit toimintakaudella 2021-24: Perustuotannon rautarajoitteisuus Eteläisellä valtameren merijään reunavyöhykkeellä- bakteerien merkitys raudan kierrossa (IMICROBE), Suomen ympäristökeskus, Hermanni Kaartokallio Antarktiksen lumen ja merijään pinnankarkeuden määritys lasermittauksin satelliittipohjaisten albedo- ja altimetriahavaintojen kehittämiseksi / Konsortio: LAS3R, Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus, Juha Hyyppä Aallokon synnyttämä rakenteellinen vaihtelu etelämantereen jääpeitteessä / Konsortio: ANTGRAD, Ilmatieteen laitos, Mikko Lensu Antarktiksen lumen ja merijään pinnankarkeuden määritys lasermittauksin satelliittipohjaisten albedo- ja altimetriahavaintojen kehittämiseksi / Konsortio: LAS3R, Ilmatieteen laitos, Aku Riihelä Etelämantereen säteilypakotehiukkaset / Konsortio: ACFA, Helsingin yliopisto, Mikko Sipilä Aallokon synnyttämä rakenteellinen vaihtelu, Aalto-yliopisto, Jukka Tuhkuri Etelämantereen säteilypakotehiukkaset / Konsortio: ACFA, Ilmatieteen laitos, Aki Virkkula Suomen Akatemia myöntää erityistä Etelämanner-rahoitusta neljän vuoden välein. Suomalaisia tutkimusryhmiä työskentelee Etelämanner-kysymysten parissa myös muiden rahoituslähteiden tuella joita myöntää Suomen Akatemia, TEKES:n ja eri tutkimuslaitokset omien budjettiensa puitteissa.