Sanallinen tiedotus ja siihen liittyvä revontulten todennäköisyystaulukko päivitetään kerran arkipäivässä. Erityisen kiinnostavien avaruussäähäiriöiden aikaan sitä voidaan päivittää useamminkin.

Revontulten todennäköisyys

Revontulten todennäköisyys ilmoitetaan neliportaisella asteikolla: pieni – pienehkö – kohtalainen – suuri.

Arvio koskee revontulten todennäköisyyttä tavanomaisen revontulivyöhykkeen eteläpuolella, eli suunnillen Rovaniemeä etelämpänä. Todennäköisyys ilmoitetaan sanallisesti, koska prosenteiksi tulkittuna revontulten todennäköisyys vaihtelee aina myös leveyspiirin mukaan kasvaen kohti pohjoista. Taulukon termi on tulkittava suhteessa siihen, kuinka yleisiä revontulet keskimäärin ovat havaintopaikalla:

• Pieni: revontulten todennäköisyys on pienempi kuin pitkän ajan tilastollinen keskiarvo havaintopaikalla.

• Pienehkö: revontulten todennäköisyys vastaa likimain pitkän ajan tilastollista keskiarvoa havaintopaikalla.

• Kohtalainen: revontulten todennäköisyys on selvästi suurempi kuin pitkän ajan tilastollinen keskiarvo havaintopaikalla.

• Suuri: revontulten todennäköisyys on Etelä-Suomessa 50 % tai enemmän, maan keski- ja pohjoisosissa yli 50 %.

Taulukon ensimmäinen sarake "Tänään" viittaa tiedotuksen laatimispäivään sekä sitä seuraavaan yöhön – katso laatimispäivä sivun otsikosta! Myös muut sarakkeet viittaavat revontulten osalta mainittua päivää seuraavaan yöhön. Revontulten näkyminen on tilastollisesti todennäköisintä keskiyöllä ja pari tuntia sen molemmin puolin. Varsinkin suurten avaruusmyrskyjen yhteydessä (jolloin ilmoitettu todennäköisyys on kohtalainen tai suuri) niitä voi kuitenkin näkyä milloin vain pimeään vuorokaudenaikaan. 

Kartta ja pylväskaavio

Kartalla ja pylväskaaviossa esitetyt luvut kuvaavat magneettikentän muutosnopeutta nanotesloina sekunnissa. Vanhassa Auroras Now -palvelussa esitettiin sama suure, mutta yksikkönä käytettiin 0,01 nT/s. Siksi lukuarvot olivat siellä satakertaiset tällä sivulla esitettyihin verrattuna.

Magneettisten mittausten ja revontulikuvien tilastollisesta vertailusta tiedetään, että revontulten näkyminen on todennäköistä, kun magneettikentän muutosnopeus havaintopaikalla ylittää tietyn kynnysarvon. Tämä kynnysarvo riippuu paikasta ja on sitä pienempi, mitä etelämpänä ollaan. Se on esitetty pylväskaavioissa punaisella vaakaviivalla. Kartalla mittausasemaa kuvaava täplä muuttuu sinisestä punaiseksi, kun kynnysarvo ylittyy.

Kartan täplien koot kuvaavat magneettisten häiriöiden suhteellista voimakkuutta siten, että kartain isoin täplä on aina saman kokoinen. Kartta esittää viimeisimmän kymmenen minuutin havainnot. Se ei päivity selaimessa automaattisesti – lataa sivu uudestaan saadaksesi uusimman kartan.

Revontulet esiintyvät tyypillisesti itä–länsi-suuntaisella vyöhykkeellä, joten mittausasemista kannattaa seurata ensisijaisesti sitä, joka on lähinnä oman havaintopaikkasi leveyspiiriä.

Keskeisiä termejä

Aurinkotuuli

Aurinkotuuleksi kutsutaan Auringosta avaruuteen leviävää hiukkasvirtaa. Aurinkotuuli kuljettaa mukanaan Auringon magneettikenttää. Aurinkotuuli epäsäännöllisyyksineen aiheuttaa avaruussääilmiöt. Aurinkotuulen nopeus vaihtelee, ja nk. koronan aukoista alkunsa saava tavallista nopeampi aurinkotuuli aiheuttaa Maahan osuessaan usein lisääntynyttä revontuliaktiivisuutta Suomessa.

Koronan aukko

Auringon uloimmassa kaasukehässä eli koronassa oleva alue, jossa Auringon magneettikenttä on rakenteeltaan avoin eikä pidättele aurinkotuulen lähtöä. Koronan aukot ovat nopean aurinkotuulen virtauksen lähdealueita. Ne ovat erityisen yleisiä joitakin vuosia auringonpilkkumaksimin jälkeen, ja aiheuttavat usein pieniä geomagneettisia myrskyjä.

Koronan massapurkaus

Koronan massapurkaus tai lyhyemmin massapurkaus on tapahtuma, jossa Auringon pinnalta irtoaa planeettainväliseen avaruuteen tavanomaista aurinkotuulta tiheämpi kaasupilvi. Maata kohti suuntautuvat massapurkaukset ovat rajuimpien avaruussäähäiriöiden aiheuttajia. Massapurkaukset liittyvät usein roihupurkauksiin.

Kp-indeksi

Kp (Kennziffer, planetarische) on magneettikentän muutosten voimakkuutta kuvaava tunnusluku eli indeksi, jonka arvo vaihtelee välillä 0 - 9. Jos Kp on 5 tai suurempi, tilannetta kutsutaan (geo)magneettiseksi myrskyksi. Tällöin on myös usein hyvä mahdollisuus nähdä revontulia eteläisessä Suomessa. Kp on maailmanlaajuinen tunnusluku; yksittäisille asemille voidaan laskea sitä vastaava K-indeksi.

Revontulivyöhyke

Revontulivyöhykkeeksi kutsutaan maantieteellistä aluetta, jolla revontulia esiintyy yleisesti geomagneettisen aktiivisuuden ollessa tavanomaisella tasolla. Pohjoinen revontulivyöhyke on pohjoista magneettinapaa ympäröivä rengas. Suomessa siihen kuuluu Lappi.

Roihupurkaus

Roihupurkaus, lyhyemmin roihu, on räjähdysmäinen energiapurkaus Auringon pinnalla. Roihupurkauksessa vapautuu runsaasti sähkömagneettista säteilyä erityisesti näkyvää valoa lyhyemmillä aallonpituuksilla. Myös suurienergiaisia hiukkasia voi syntyä. Suuriin roihuihin liittyy toisinaan koronan massapurkaus.