Kaskisten mareografi on mitannut meriveden korkeutta jo 100 vuotta
Kaskisten mareografi on yksi Ilmatieteen laitoksen neljästätoista meriveden korkeutta mittaavasta asemasta Suomen rannikolla.
Kaskisten ensimmäinen mareografirakennus valmistui syksyllä 1925 kaupungin torin rannalle vanhan laivalaiturin läheisyyteen. Erillisenä meressä seisseen rakennuksen suunnitteli professori H. Renqvist ja rakensi rakennusmestari G. Rosenlöf.
Mareografi varustettiin Renqvist–Witting-mittalaitteella, joka piirsi vedenkorkeuden vaihtelut paperille. Laitteisto toimi mekaanisella kellokoneistolla, joka vedettiin noin kerran viikossa. Rakennuksessa oli myös uuni lämmitystä varten.
Mittaukset eivät kuitenkaan aluksi sujuneet ongelmitta. Mittauskaivon ja meren välisen yhdysputken venttiili oli viallinen, minkä vuoksi vuoden 1926 alkupuolen havainnot olivat epäluotettavia. Venttiili korjattiin 20. elokuuta 1926, ja Kaskisten laatutarkastettu havaintosarja alkaa siitä päivästä.
Mareografi siirrettiin 10.8.1988 Kaskisten kaupungista 5 kilometriä etelään Ådskärin luotsiaseman yhteyteen, missä mareografi on edelleen. Korkein vedenkorkeus, +148 senttimetriä, mitattiin 14.1.1984, alhaisin vedenkorkeus, -92 senttimetriä, Aapeli-myrskyn yhteydessä 2.1.2019.
Ajantasaista tietoa hyödyntää moni, sadan vuoden havaintosarja on arvokas tutkimukselle
Mareografien perustehtävä on säilynyt samana sadan vuoden ajan, vaikka mittaustekniikka on muuttunut. Nykyisin havainnot kerätään digitaalisesti ja automaattisesti, ja niitä voidaan välittää reaaliajassa esimerkiksi verkkopalveluihin. Vedenkorkeuden lisäksi mareografeilla mitataan meriveden lämpötilaa.
Pitkät ja yhtenäiset havaintosarjat ovat erityisen arvokkaita tutkimukselle, sillä niiden avulla voidaan tarkastella meriveden korkeuden muutoksia vuosikymmenten aikana. Mareografien havaintoja hyödynnetään muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten ja jääkauden jälkeisen maankohoamisen tutkimuksessa.
Vedenkorkeustietoa tarvitaan myös merenkulussa, satama- ja väyläsuunnittelussa sekä rannikkoalueiden rakentamisessa. Reaaliaikaisia havaintoja hyödynnetään meriturvallisuudessa ja vedenkorkeusennusteissa, jotka auttavat esimerkiksi rannikkotulviin varautumisessa.
Lisätietoja
