Ilmastonmuutos kasvattaa maastopalojen riskiä, mutta pienhiukkaspitoisuudet eivät ole vielä kaikkialla lisääntyneet

Erityisesti, jos tutkitaan 20 viime vuotta, jolloin maastopalojen paikkaa ja voimakkuutta on voitu havainnoida satelliiteilla, havaittiin että pienhiukkaspitoisuudet ovat paikoitellen jopa laskeneet. Toki maailmalta löytyy myös paikkoja, kuten USA:n ja Kanadan länsirannikot, sekä Siperian alue, joilla maastopalojen määrä sekä niiden aiheuttamat pienhiukkaspitoisuudet ovat selvässä kasvussa. Tämä selviää Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden tekemästä tutkimuksesta, jossa he tarkastelivat maastopalojen aiheuttamia terveysvaikutuksia, erityisesti paloista syntyviä pienhiukkaspitoisuuksia.

Tutkimuksessa Ilmatieteen laitoksen tutkijat mallinsivat pienhiukkasten leviämistä maapallolla käyttäen hyväksi satelliittidataa sekä tutkivat, kuinka paljon ihmiset keskimäärin altistuvat pienhiukkasille vuosittain. Käytetty malli oli hieman paranneltu versio vuotta aikaisemmin vastaavassa tutkimuksessa käytetystä, joten tutkijoille ei tullut enää yllätyksenä se, että paikoitellen hiukkaspitoisuudet ovat maailmalla vähentyneet. Tällaisia paikkoja löytyy esimerkiksi Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Amazonin alueelta ja Kaakkois-Aasiasta.

Edellisvuoden raporttiin verrattuna käytetty malli pyrki entistä paremmin ottamaan huomioon satelliittidatan mahdollisia "vääriä hälytyksiä". Nämä voivat olla seurausta esimerkiksi soihdutuksesta, jossa öljynporauksen sivutuotteena syntyvää maakaasua poltetaan. Soihdutuksen lämpölähteet voidaan satelliittidatassa helposti tulkita maastopaloiksi.

Tulevaisuudessa maastopalojen aiheuttamat pienhiukkaspitoisuudet saattavat jopa kaksinkertaistua

Tämän vuoden raportissa keskityttiin eriarvoisuuteen sekä pyrittiin huomioimaan myös mahdolliset tulevaisuusskenaariot.

Ilmatieteen laitoksella on kehitelty globaalia mallia maastopalojen ennustamiseen. Yksittäisiä paloja on mahdoton ennustaa, sillä suurin osa paloista on ihmisten aiheuttamia, mutta niiden todennäköisyyttä voidaan arvioida. Todennäköisyys riippuu vahvasti säästä sekä maaston sisältämästä palavasta materiaalista ja sen kosteudesta. Tutkijat voivat ennustaa palojen esiintymistä vuosisadan loppuun asti käyttäen apuna ilmastomalleihin sidottuja sääennusteita. Ennusteissa oletuksena on, että ihmisten käytös eri alueilla ei juuri muutu eivätkä palojen ehkäisymenetelmät kehity.

Tuloksena oli, että jos yhteiskunta onnistuu hillitsemään ilmastonmuutosta voimakkaasti, voidaan maastopalojen ja niistä aiheutuvien pienhiukkasten määrä pysäyttää vuosisadan puoliväliin mennessä. Heikoimmassa vaihtoehdossa, eli jos ilmastonmuutosta ei pystytä hillitsemään, maastopalot ja niiden hiukkaspäästöt jatkavat kasvuaan vuosisadan loppuun asti. Silloin pienhiukkasten määrä olisi vuosisadan lopussa yli kaksinkertainen nykytilaan nähden.   Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden tekemä tutkimus on osa laajaa Lancet Countdown -projektin raporttisarjaa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan tutkittiin monin eri indikaattorein. Projektin maailmanlaajuisena tavoitteena on seurata ihmisten terveyttä, keskittyen erityisesti ilmastonmuutoksen terveydelle aiheuttamiin uhkiin ja mahdollisuuksiin. Tutkimusraportissa on ollut mukana yli sata tutkijaa yli 50:stä eri tutkimuslaitoksesta. Globaalin julkaisun lisäksi raporttiin kuuluu alueellisia raportteja. Seuraava Euroopan alueen raportti julkaistaan keväällä 2024.

Lisätietoja:

Mikhail Sofiev, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos, Mikhail.Sofiev@fmi.fi Risto Hänninen, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos, Risto.Hanninen@fmi.fi Rostislav Kouznetsov, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos, Rostislav.Kouznetsov@fmi.fi

Tieteellinen artikkeli on saatavilla The Lancet -tiedelehdessä. Viite: Romanello M, Di Napoli C, Green C, et al. The 2023 report of the Lancet Countdown on health and climate change: the imperative for a health-centred response in a world facing irreversible harms. The Lancet 2023; published online November 14, 2023. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(23)01859-7