Uutinen 26.10.2022

Ilmastonmuutoksen lisäämä maastopalojen riski ei näy kaikkialla kasvaneina pienhiukkaspitoisuuksina

Tuoreessa The 2022 Lancet Countdown -raportissa analysoidaan yli 40 erilaista indikaattoria, jotka liittyvät erityisesti ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin. Kuivuus ja nousseet lämpötilat ovat ilmastonmuutoksen seurauksia, jotka ovat viime vuosina lisänneet huomattavasti maastopalojen vaaraa. Raporttiin liittyvästä tutkimuksesta käy ilmi, että paikoitellen maastopalot ovatkin lisääntyneet, mutta kaikkialla maailmassa näin ei ole käynyt.
Ilmatieteen laitoksen tutkijat selvittivät tutkimuksessa maastopalojen aiheuttamia terveysvaikutuksia, erityisesti paloista syntyviä pienhiukkaspitoisuuksia. Kuva: Adobe Stock.

Erityisesti, jos tutkitaan maastopaloista syntyvien haitallisten pienhiukkasten määrää, huomataan, että viimeisten noin 20 vuoden aikana pienhiukkaspitoisuudet ovat paikoitellen jopa laskeneet. Tämä selviää Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden tekemästä tutkimuksesta, jossa he tarkastelivat maastopalojen aiheuttamia terveysvaikutuksia, erityisesti paloista syntyviä pienhiukkaspitoisuuksia. Viimeisten parinkymmenen vuoden ajan maastopalojen esiintymistä ja niiden voimakkuutta on voitu havainnoida satelliiteilla. Satelliittidatasta voidaan arvioida, kuinka paljon maastopalot päästävät ilmaan haitallisia pienhiukkasia sekä muita palokaasuja.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat mallinsivat pienhiukkasten leviämistä maapallolla ja tutkivat, kuinka paljon ihmiset keskimäärin altistuvat pienhiukkasille vuosittain. Vaikka pienhiukkaspitoisuudet eivät tutkimusjaksolla ole keskimäärin juuri nousseet, väestön kasvu aiheuttaa sen, että yhä useampi ihminen altistuu palojen haitallisille pienhiukkasille vuosittain. Euroopassa noin 600 ihmisen vuosittaisen kuoleman arvioidaan aiheutuvan palojen pienhiukkasista.

Euroopassa maastopaloista syntyvät pienhiukkaspitoisuudet ovat lievässä laskussa

Pienenä yllätyksenä tutkijoille tuli se, että vaikka kuivuus ja hellejaksot ovat paikoitellen selkeästi lisääntyneet, niin esimerkiksi Australiassa ei vuosien 2003–2021 aikana huomattu selkeää pienhiukkaspitoisuuksien kasvua. Merkittävää kasvua näkyi sen sijaan Intiassa, USA:n ja Kanadan länsiosissa, pois lukien Alaska, sekä Venäjän itäosissa. Toisaalta esimerkiksi Amazonin, Argentiinan, Alaskan ja Kazakstanin sekä osissa Afrikkaa vuotuiset pienhiukkaspitoisuudet olivat keskimäärin laskussa. Euroopassa paloista syntyneet hiukkaspitoisuudet olivat tutkimuksen mukaan hienoisessa laskussa, vaikka niiden riski on monin paikoin kasvanut. Euroopassa vähentyneet metsien pienhiukkaspitoisuudet ovat tutkijoiden mukaan luultavimmin seurausta parantuneesta palontorjunnasta. Muualla maailmassa syynä pienhiukkasten vähentymiseen voivat paikoin olla itse metsäpalot: kun metsäpalot voimistuvat, palaneella alueella ei seuraavana vuonna ole maastopaloja, koska palavaa ainesta on tällöin huomattavasti vähemmän kuin aiemmin.

Riippuvuus fossiilisista polttoaineista voimistaa terveyshaittoja

Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden tekemä tutkimus on osa laajaa Lancet Countdown -projektin raporttisarjaa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan tutkittiin monin eri indikaattorein. Projektin maailmanlaajuisena tavoitteena on seurata ihmisten terveyttä, keskittyen erityisesti ilmastonmuutoksen siihen aiheuttamiin uhkiin ja mahdollisuuksiin.

The 2022 Lancet Countdown -raportin mukaan ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjäksi viimeisten 50 vuoden aikana parantuneen julkisen terveydenhuollon avulla saavutetut terveyshyödyt. Syynä tähän ovat entistä voimakkaammat ja useammin toistuvat sään ääri-ilmiöt, voimakkaammat helleaallot, entistä laajemmalle leviävät taudit, pahentunut köyhyys ja henkinen pahoinvointi.

Raportissa todetaan, että riippuvuus fossiilisista polttoaineista voimistaa entisestään nykyisen maailmantilanteen aiheuttamia terveyshaittoja. Lisäksi monet valtiot ja yhtiöt suosivat yhä fossiilisia polttoaineita ihmisten terveyden kustannuksella. Raportissa kuitenkin korostetaan, että nopeutetuilla toimilla on vielä mahdollista välttää ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset ja saavuttaa selkeitä terveyshyötyjä.

Maailmanlaajuisessa tutkimusraportissa on ollut mukana 99 tutkijaa 51:stä eri tutkimuslaitoksesta. Globaalin julkaisun lisäksi raporttiin kuuluu alueellisia raportteja, jotka keskittyvät tarkemmin alueellisiin muutoksiin.

Lisätietoja:

Mikhail Sofiev, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos, Mikhail.Sofiev@fmi.fi Risto Hänninen, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos, Risto.Hanninen@fmi.fi Tieteelliset artikkelit ovat saatavilla The Lancet -tiedelehdessä ja The Lancet Public Health -tiedelehdessä.

Viitteet:

Romanello M, Di Napoli C, Drummond P, et al. The 2022 report of the Lancet Countdown on health and climate change: health at the mercy of fossil fuels. The Lancet 2022; published online October 25, 2022. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(22)01540-9 van Daalen KR, Romanello M, Rocklöv J, et al. The 2022 Europe report of the Lancet Countdown on health and climate change: towards a climate resilient future. The Lancet Public Health 2022; published online October 25, 2022. https://doi.org/10.1016/S2468-2667(22)00197-9

TutkimusIlmastonmuutosTerveysMetsäpaloPienhiukkanen