Ukkoset maailmalla

Joka hetki maapallolla on käynnissä yli 2 000 ukonilmaa, ja joka sekunti iskee noin sata salamaa jossain päin maailmaa. Salamaniskut aiheuttavat vuosittain suuria tuhoja ja useita tuhansia ihmishengen menetyksiä.

Ukkoset eivät jakaudu maailmalla tasaisesti vaan ne suosivat lämpöä ja kosteutta. Siksi tropiikin seutuvilla saadaan eniten salamoita, ja siellä ukkosia voi esiintyä lähes päivittäin. Korkeammilla leveysasteilla vuodenaikaisvaihtelu näkyy selvemmin ja ukkoset keskittyvät kesäaikaan, kuten Suomessa. Ukkostoimintaa on merten yllä vähemmän, sillä vesi lämpenee maa-alustaa selvästi hitaammin.

Maapallon kartalla tropiikin seudut erottuvat alueina, joissa ukkosia ja salamoita voi esiintyä lähes päivittäin ympäri vuoden.
Keskimääräinen vuosittainen salamatiheys 1995 - 2002 (salamaa neliökilometriä kohden). Kuva: NASA.

Maapallon suurimmat salamatiheydet löytyvät tropiikin maa-alueilta. Salamoinnin kuumat pisteet maapallolla ovat Afrikan ja Etelä-Amerikan päiväntasaajan seudut, erityisesti Kongo, Venezuela, Kolumbia, Indonesia sekä Intian pohjoisosat. Näillä alueilla saadaan keskimäärin jopa 80 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa. Suomessa vuosittainen määrä jää alle yhteen salamaan neliökilometriä kohden.

Nykytiedon valossa paikallisesti eniten salamoi Venezuelan pohjoisosassa, Maracaibo-järven ja Catatumbo-joen yhtymäkohdassa: alueella ukkostaa jopa yli 200 päivänä vuodessa. Koska nämä ukkoset kestävät päivittäin noin 10 tuntia ja tuottavat tunnissa lähes 300 salamaa, salamoita kertyy vuodessa huomattava määrä. Ilmiön paikallinen nimi on Relámpago del Catatumbo.

Vuotuiset keskimääräiset salamatiheydet eivät kuitenkaan määrittele yksittäisen ukkosen rajuutta. Tropiikin salamointi jakautuu pitkin vuotta, mutta Suomessa ne painottuvat vain kesäaikaan, jolloin vuotuinen salamamäärä jää pienemmäksi. Otollisissa olosuhteissa voi Suomessakin syntyä erittäin rajuja ukonilmoja, jotka aiheuttavat suuria tuhoja, kuten vuoden 2010 Asta, Veera, Lahja ja Sylvi-rajuilmat.