Tiedote29.9.2026

Ukkoskausi oli vaisu: salamoita havaittiin Suomessa kolmanneksi vähiten 25 vuoteen

Touko-syyskuun salamamäärä jäi noin kolmannekseen vuosien 2002–2025 keskiarvosta. Salamarunsain päivä oli 16. elokuuta, jolloin Suomessa paikannettiin 5 600 maasalamaa.
Kuva: Antonin Halas

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa havaittiin touko-syyskuussa noin 30 100 maasalamaa. Määrä on vain noin kolmannes jakson 2002–2025 keskimääräisestä maasalamamäärästä: keskimäärin kesäkaudella havaitaan noin 83 000 salamaa.

"Ukkoskauden maasalamamäärä on kolmanneksi pienin viimeisimmän 25 vuoden ajalta. Kesän matalapainevoittoinen säätyyppi ja viileähköt ilmavirtaukset johtivat vähäisiin ukkosiin", sanoo ukkostutkija Terhi Laurila Ilmatieteen laitokselta.

Ukkosia esiintyi koko Suomen alueella, mutta eniten salamoi Pohjanmaan maakunnissa sekä Varsinais-Suomessa.

Eniten salamoi heinäkuussa, jolloin Suomessa havaittiin 11 200 maasalamaa. Heinäkuu on tilastojen valossa salamarunsain kuukausi, mutta tänä vuonna heinäkuunkin salamamäärä jäi vain kolmannekseen keskimääräisestä. Toiseksi eniten salamoi elokuussa, jolloin havaittiin 8 400 maasalamaa. Kesäkuussa havaittiin vain 6 400 maasalamaa, toukokuussa 3 000 maasalamaa ja syyskuussa 1 200 maasalamaa.

Kesän salamarikkain päivä oli 16. elokuuta, jolloin Suomessa havaittiin 5 600 maasalamaa eli reilusti yli puolet koko elokuun salamamäärästä. Tuolloin rajuja ukkosia esiintyi Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja paikoin Keski-Suomessa. Toiseksi eniten salamointia esiintyi 4. heinäkuuta, jolloin havaittiin kuitenkin vain noin 2 500 maasalamaa. Heinäkuussa eniten salamoi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Vaisunakin ukkoskautena salamat aiheuttivat vahinkoa

Vaikka ukkoskauden salamamäärä jäi vähäiseksi, rajuilmoihin liittyneet salamat ja rankkasateet johtivat vahinkoihin tänäkin kesänä.

"Esimerkiksi Tampereella esiintyi 18. heinäkuuta rajuja ukkosia, joiden yhteydessä salama iski kirkontorniin ja aiheutti tulipalon. Lisäksi ukkoskuuro sai kauppakeskuksen parkkihallin tulvimaan ja pelastuslaitoksella oli päivän aikana useita vahingontorjuntatehtäviä", kertoo ukkostutkija Meri Virman Ilmatieteen laitokselta.

Heinäkuun 12. päivän ukkoseen liittyvä rankkasade johti puolestaan tien sortumiseen Somerolla. Ukkoset aiheuttivat kesällä myös raekuuroja.

Suomen ukkoskausi kestää keskimäärin toukokuusta syyskuuhun. Moniin eteläisempiin maihin verrattuna Suomen vuotuiset salamamäärät ovat alhaisia, mutta pahimmillaan yksittäinen ukkonen voi Suomessakin yltää kovaan salamointiin. Salama on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä.

Maasalamoiden määrä neliökilometriä kohden Suomessa vuonna 2026 (29.9.2026 mennessä).

Lisätietoja:

Tutkija Meri Virman, Ilmatieteen laitos, meri.virman@fmi.fi, puh. 050 479 8604

Tutkija Terhi Laurila, Ilmatieteen laitos, terhi.laurila@fmi.fi, puh. 050 464 8812

Tutkija Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos, antti.makela@fmi.fi, puh. 050 301 1988