Toukokuun keskilämpötila jäi alle pitkän ajan keskiarvon – koko kevät oli etelärannikolla poikkeuksellisen lämmin

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan reilusta 9 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 4 asteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli Lapissa 0–1 astetta keskimääräistä korkeampi, kun taas muualla maassa poikkeama oli yleisesti 0–1 astetta keskimääräistä matalampi.

Koko maan toukokuun keskilämpötila oli 7,4 astetta, mikä on 0,3 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa matalampi. Viimeksi tätä koleampi toukokuu koettiin vuonna 2021. Toukokuu 2025 oli samalla ensimmäinen kuukausi sitten huhtikuun 2024, jolloin kuukausikeskilämpötila on jäänyt vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa alemmaksi.

Kuukauden ylin lämpötila, 23,0 astetta, mitattiin toukokuun 25. päivänä Ilomantsi Pötsönvaaran havaintoasemalla. Kuukauden alin lämpötila, –10,4 astetta, mitattiin toukokuun 5. päivänä Enontekiön lentoasemalla.

Sademäärät lähellä tyypillistä, kuukauden alussa maan pohjoisosassa satoi paljon lunta

Toukokuun sademäärä oli pääosin tavanomainen tai hieman tavanomaista suurempi. Tavanomaista vähäsateisempaa oli lähinnä etelärannikolla, Etelä-Lapissa sekä Käsivarren Lapissa.

Eniten toukokuussa satoi Kuusamo Välikankaan havaintoasemalla, 81,0 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä, 41,1 millimetriä, mitattiin Kalajoki Mehtäkylän havaintoasemalla toukokuun 2. päivä. Vähiten sadetta kuukauden aikana kertyi Enontekiö Kaaresuvannon havaintoasemalla, missä sademäärä jäi 7,0 millimetriin.

Kuukauden alussa lunta oli Keski- ja Pohjois-Lapissa yleisesti yli 50 senttimetriä, Kilpisjärvellä jopa yli 120 senttimetriä. Toukokuun 3.–5. päivä Kainuusta Lapin itäosaan ulottuvalla alueella satoi lunta ajankohtaan nähden paikoin poikkeuksellisen paljon.

Kuukauden viimeisenä päivänä lunta oli maassamme enää Enontekiön Kilpisjärven Kyläkeskuksen havaintoasemalla, missä lumensyvyys oli 33 senttimetriä.

Ukkoskausi alkoi vaisusti

Maasalaman iskuja oli toukokuussa vain 865 kappaletta, mikä on selvästi vähemmän vuosien 1991–2020 keskiarvoon nähden – keskimäärin toukokuussa rekisteröidään noin 6 600 salamaniskua. Viimeksi toukokuussa oli vähemmän maasalaman iskuja vuonna 2020.

Auringonpaistetunteja oli toukokuussa tavanomaista vähemmän. Kokonaismäärä oli yleisesti noin 160–240 tuntia, länsirannikolla ja lounaissaaristossa noin 280–300 tuntia.

Kevät oli tavanomaista lämpimämpi, etelärannikolla jopa poikkeuksellisen lämmin

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko kevään eli maalis-toukokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan vajaasta 6 asteesta Käsivarren Lapin noin –3 asteeseen. Lähes koko maassa kevät oli tavanomaista lämpimämpi, ainoastaan Pohjois-Lapissa oltiin lähellä tavanomaista keskilämpötilaa. Maan länsiosassa kevät oli harvinaisen lämmin, ja etelärannikolla jopa poikkeuksellisen lämmin.

Esimerkiksi Hanko Russarön kevään keskilämpötila, 5,5 astetta, oli säähavaintoaseman 153-vuotisen historian korkein yhdessä vuoden 2016 kevään kanssa. Hangossa näin lämmin kevät on noin 60 kertaa todennäköisempi nykyilmastossa ja 2,3 astetta lämpimämpi kuin ilman ilmastonmuutosta.

Suuressa osassa maata kevät oli tavanomaista vähäsateisempi. Tavanomaista sateisempia paikkoja löytyi lähinnä Etelä- ja Pohjois-Karjalasta sekä Pohjois-Lapista. Kevään aikana satoi eniten Puolanka Paljakan havaintoasemalla, 145,4 millimetriä. Vähiten satoi Enontekiö Kaaresuvannon havaintoasemalla, 36,9 millimetriä.

Lisätietoja:

• Toukokuun säätilastoja

• Kevätsään tilastoja

• Ilmastollinen vertailukausi 1991–2020

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)