Puheenvuoro 17.9.2025

Maastopaloja Espanjassa ja hirmumyrskyjä Filippiineillä ‒ Ilmatieteen laitoksen rooli osana globaalia kriisivalmiutta

Ilmatieteen laitos on mukana kansainvälisessä Aristotle-verkostossa, jossa toimii vaaralliseen säähän keskittyvä ryhmä. Palvelu on aktiivinen ympäri vuorokauden, ja sen tuottamat raportit auttavat EU:ta suuntaamaan hätäapua kriisialueille.
Tulva Intiassa. Kuva: Shutterstock

Aristotle on Euroopan komission rahoittama asiantuntijaverkosto, jonka tarkoituksena on tukea Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia. Euroopan komission hätäavun koordinointikeskus (ERCC) hallinnoi mekanismia ja vastaa avun järjestämisestä erilaisissa katastrofeissa sekä EU:n sisällä että maailmanlaajuisesti. Koordinointikeskus toimii osana siviilien suojelupalvelua, ja sen ensisijaisena tavoitteena on suojella ihmisiä ja omaisuutta.   

Suomen Ilmatieteen laitos osallistuu Aristotle-verkostoon yhdessä eurooppalaisten meteorologisten sisarlaitostensa kanssa ja vastaa erityisesti vaaraa aiheuttavan sään ennustamisesta. Mukana olevat asiantuntijalaitokset ovat vuoroviikoin vastuussa omista erityisosaamisalueistaan: esimerkiksi Ranskan kansallinen sääpalvelu Météo-France ja Portugalin IPMA toimivat usein maastopalovastaavina. Tulivuorenpurkausten seurannasta vastaa puolestaan usein Islanti.  

Ilmatieteen laitoksen sääpäivystys vastaa Aristotle-raportoinnista omalla vastuuviikollaan keskimäärin kerran kuussa. 

Luonnonilmiöiden yhdistelmävaikutusten arviointi toiminnan keskiössä  

Aristotle-verkosto keskittyy kuuteen pääuhkaan: vaarallinen sää, tulvat, maastopalot, tsunamit, maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset. Toiminnan erityispiirre on luonnonkatastrofien tarkastelu samanaikaisesti, jolloin niiden mahdolliset yhdistelmävaikutukset pystytään huomioimaan paremmin. Esimerkiksi alueella, jossa on tapahtunut maanjäristys, voi olla samanaikaisesti pelastustöitä haittaava helleaalto tai rankkasateita.  

Alueella, jossa on tapahtunut maanjäristys, voi olla samanaikaisesti pelastustöitä haittaava helleaalto tai rankkasateita.

Kohdemaiden haavoittuvuus ja sietokyky vaarallisille luonnonilmiöille ovat keskeisiä teemoja, kun asiantuntijat arvioivat ilmiöiden mahdollisia vaikutuksia ja niiden aiheuttamia vahinkoja. Raporttien laadinta edellyttää siis paitsi sää- ja luonnonilmiöiden mallinnusta ja analysointia, myös alueellista tuntemusta. Alueen tai maan sietokykyyn vaikuttaa usein aiempi sää, esimerkiksi silloin, kun saman alueen – kuten Pohjois-Filippiinien – yli kulkee useita trooppisia hirmumyrskyjä lyhyessä ajassa. 

Raportteja varten eri ilmiöiden asiantuntijat järjestävät videokokouksia, joissa he yhdessä pohtivat eri ilmiöiden mahdollisia rinnakkaisvaikutuksia kullekin kohdealueelle ja luovat yhtenevän tilannearvion. Etenkin tulvaryhmä ja vaarallisen sään ryhmä kommunikoivat tiiviisti keskenään. 

Aristotle-raportit toimivat herätteenä hätäavulle

Aristotle-palvelua tuotetaan kahdella päätoimintamallilla. Kiireellinen raportointi aktivoituu, kun merkittävä luonnonilmiö, esimerkiksi trooppinen hirmumyrsky, vaatii nopeaa analyysiä. Pikaraportti toimitetaan tällöin hätäavun koordinointikeskukselle kolmen tunnin sisällä hälytyksestä mihin vuorokauden aikaan tahansa.  

Rutiiniseurannassa tuotetaan puolestaan seurantaraportti kolmena arkipäivänä viikossa. Raporttiin sisällytetään kaikki ne ilmiöt, joilla on potentiaalia äityä niin pahoiksi, että kohdemaat saattavat pyytää ulkopuolista humanitaarista apua katastrofin hoitamiseen. Yleensä kohdemaiden sietokyky luonnonilmiöiden vaikutuksille on syystä tai toisesta matala tai tilapäisesti madaltunut, mutta toisinaan esimerkiksi mittavat maastopalot Etelä-Euroopassa tai Kanadassa ovat vaatineet avustusmekanismien käynnistämistä. Myös Ruotsi sai vuonna 2018 riehuneiden maastopalojen sammutukseen apua pelastuspalvelumekanismin kautta. 

Hätäavun koordinointikeskuksen päivystäjä kerää tietoa ihmishenkiä ja omaisuutta uhkaavista luonnonilmiöistä käyttäen lähteenään Aritotlesta saatavia raportteja ja informoi tarvittaessa komissiota, joka puolestaan ottaa yhteyttä kohdemaiden aluetoimistoihin, teknisiin asiantuntijoihin ja EU-delegaatioon. Komentoketju johtaa tarvittaessa avustusmekanismin käynnistämiseen kohdemaassa. Myös Suomi osallistuu tarvittaessa avun toimittamiseen, ja meiltä voidaan lähettää kohteeseen esimerkiksi sammutuskalustoa.  

Vuodesta 2017 lähtien Aristotle on tuottanut noin 200 pikaraporttia ja noin 600 seurantaraporttia. Nykyään myös EU:n jäsenvaltiot voivat pyytää Aristotlelta hätäraporttia luonnononnettomuuksien varautumisen parantamiseksi hätäavun koordinointikeskuksen kautta.    

Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä seurataan esimerkiksi Nepalin ja Himalajan alueen korkeita sademääriä osana Aristotle-toimintaa.

LUOVA tuottaa tietoa kotimaan viranomaisille 

Ilmatieteen laitos seuraa luonnononnettomuuksia ja sään ääri-ilmiöitä tietysti myös Suomessa – näistä välitetään tietoa muille viranomaisille LUOVA-järjestelmän kautta. Sääpäivystyksen meteorologit seuraavat Suomessa myrskyjä, ukkosia, tulvia, lumisateita, maastopaloja ja meriveden korkeutta. LUOVA-järjestelmän kautta globaalisti ovat seurannassa lisäksi tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset, trooppiset hirmumyrskyt ja tsunamit. Järjestelmän puitteissa seurataan myös avaruussäätä eli aurinkomyrskyjä, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa vakavia häiriöitä tietoliikenne- ja paikannusjärjestelmissä. 

Myös LUOVA-varoituksia tehdään yhteistyössä: Ilmatieteen laitos vastaa LUOVA-järjestelmässä sääilmiöihin sekä meriveden korkeuteen liittyvistä varoituksista, Helsingin yliopiston Seismologian instituutti tuottaa tietoa maanjäristyksistä ja Suomen ympäristökeskus vesistötulviin liittyvistä varoituksista.  

LUOVAn kautta viranomaiset saavat jo ennalta mahdollisimman tarkan tiedon ja vaikutusarviot väestön turvallisuutta tai kriittisen infrastruktuurin toimivuutta uhkaavasta häiriötilanteesta. Näiden tietojen perusteella viranomaiset optimoivat omaa varautumistaan ja varoittavat väestöä.

Toimintaperiaatteessa onkin paljon yhteistä Aristotle-verkoston kanssa, ja molemmat toimivat Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. 

Henri Nyman ja Petteri Pyykkö 

Kirjoittajat ovat Ilmatieteen laitoksen meteorologeja, jotka toimivat myös Aristotle-päivystäjinä. 

Lue lisää: 

Euroopan komission hätäavun koordinointikeskus (ERCC) (englanniksi)

Turvallisuusviranomainen valvoo, kun muut nukkuvat (artikkeli)

SääTurvallisuusKansainvälisyys