Turvallisuusviranomainen valvoo, kun muut nukkuvat
Kuva: Mika Pakarinen / Keksi AgencyMitä yhteistä on Suomeen iskevällä myrskyllä, maanjäristyksellä Meksikossa, tsunamilla Aasiassa, voimakkaalla aurinkomyrskyllä ja ydinvoimalaonnettomuudella? Kaikkia näitä erityistilanteita seurataan Ilmatieteen laitoksen 24/7 hereillä olevassa sääpäivystyksessä.
Viranomaisena Ilmatieteen laitos turvaa omassa roolissaan koko yhteiskuntaa ja etenkin sen turvallisuuskriittisiä toimintoja.
”Ilmatieteen laitoksen rooli turvallisuusviranomaisena on korostunut ja monipuolistunut huomattavasti edeltävien kymmenen vuoden aikana. Kehityksen taustalla on yhteiskunnan sääherkkyyden lisääntyminen sekä toisaalta tarve jatkojalostaa olosuhdetietoja aiempaa pidemmälle”, sanoo Ilmatieteen laitoksen valmiuspäällikkö Ari-Juhani Punkka.
Ilmatieteen laitos turvaa koko yhteiskuntaa ja sen turvallisuuskriittisiä toimintoja.
”Sääpäivystyksestä on muodostunut kehityksen tuloksena luonnontieteellisen häiriötiedon hermokeskus, joka tekee yhteistyötä vuorokauden ympäri meteorologian sisartieteiden asiantuntijoiden kanssa. Muutos tarjoaa meteorologeille mielenkiintoisia haasteita sekä avaa jatkuvasti aivan uusia kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön muotoja.”
Yksi laitoksen suurimmista sääturvallisuustiedon käyttäjistä on liikennesektori. Erityisesti Suomen kaltaisissa vaihtelevissa sääoloissa oikea olosuhdetieto on turvallisen ja sujuvan tie-, meri- ja ilmaliikenteen edellytys. Muita tärkeitä asiakkaita ovat muun muassa puolustusvoimat, pelastustoimi, rajavartiolaitos ja valtioneuvoston tilannekuvakeskus.
Lainsäädännön mukaisesti Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat myös vaarallisten aineiden leviämislaskennat sekä ajelehtimislaskennat, jotka liittyvät esimerkiksi säteilytilanteisiin, kemikaalionnettomuuksiin tai öljypäästöihin.
LUOVA tuottaa tietoa viranomaisille
Ilmatieteen laitos seuraa sekä kotimaisia että globaaleja luonnononnettomuuksia ja sään ääri-ilmiöitä ja välittää niistä tietoa muille viranomaisille LUOVA-järjestelmän kautta. LUOVA-päivystys on toiminnassa Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen yhteydessä vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä.
”LUOVAn kautta viranomaiset saavat jo ennalta mahdollisimman tarkan tiedon ja vaikutusarviot väestön turvallisuutta tai kriittisen infrastruktuurin toimivuutta uhkaavasta häiriötilanteesta”, Punkka selittää.
Näiden tietojen perusteella viranomaiset optimoivat omaa varautumistaan ja varoittavat väestöä. Ilmatieteen laitoksen meteorologit briiffaavat olosuhdetiedon käyttäjiä suoraan esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin turvallisuuskriittisiä toimijoita palvelevassa KRIVAT-järjestelmässä. Lisäksi yhä useammat asiakkaat ovat kiinnostuneita toimijakohtaisesti räätälöidyistä olosuhdebriiffauksista.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palomestari Sami Lindberg korostaa, että operatiivisen toiminnan kannalta toimiva yhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa on ensisijaisen tärkeää niin tilanteiden aikana kuin varautumisen kehittämistä ajatellen.
”Sääilmiöiden aiheuttamien tilanteiden eräs ominaisuus on laaja-alaisuus, minkä vuoksi pelastuslaitoksen resurssit joutuvat äärirajoille. Toimiva yhteistyö mahdollistaa sen, että meillä pelastuslaitoksella on riittävät lisäresurssit valmiudessa ja pystymme varmistamaan toiminnan tehokkuuden”, Lindberg korostaa. Lisäksi Ilmatieteen laitos on osallistanut Helsingin pelastuslaitosta esimerkiksi uusien työkalujen kehittämiseen.
Sääpäivystyksen meteorologit seuraavat Suomessa myrskyjä, ukkosia, tulvia, lumisateita, metsäpaloja ja meriveden korkeutta. Globaalisti seurannassa ovat lisäksi tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset, trooppiset hirmumyrskyt ja tsunamit. Seurataanpa järjestelmän puitteissa myös avaruussäätä eli aurinkomyrskyjä, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa vakavia häiriöitä tietoliikenne- ja paikannusjärjestelmissä.
LUOVA-varoituksia tehdään yhteistyössä: Ilmatieteen laitos vastaa LUOVA-järjestelmässä sääilmiöihin sekä meriveden korkeuteen liittyvistä varoituksista, Helsingin yliopiston Seismologian instituutti tuottaa tietoa maanjäristyksistä ja Suomen ympäristökeskus vesistötulviin liittyvistä varoituksista.
Ari-Juhani Punkka kertoo, että kansainvälisesti Ilmatieteen laitos on lisäksi mukana monitieteellisessä ARISTOTLE-konsortiossa, jonka toimintaperiaatteessa on paljon yhteistä LUOVAn kanssa. Konsortiossa toimii vaaralliseen säähän keskittyvä ryhmä, jota vetävät vuoroin UK Met Office, Meteo France ja Ilmatieteen laitos. Palvelu on aktiivinen 24/7, ja sen asiakkaana toimii EU-pelastuspalvelumekanismiin liittyvä hätäkeskus, ERCC (Emergency Response Coordination Center).
Vaaratiedote tavoittaa kerralla paljon ihmisiä
Ilmatieteen laitos on yksi niistä viranomaisista, joka voi antaa vaaratiedotteen. Vaaratiedote annetaan tilanteissa, joissa väestön henki, terveys tai omaisuus ovat vaarassa. Vaaratiedote on tehokas tapa varoittaa kerralla suurta osaa väestöä. Edellisen kerran Ilmatieteen laitos on antanut vaaratiedotteen Kiira-rajuilman yhteydessä vuoden 2017 elokuussa.
Kynnys antaa vaaratiedote on melko korkea. Vaaratiedotteen antamisessa otetaankin huomioon, kuinka paljon ihmisiä vaara-alueella on ja kuinka alttiita he ovat vaaralle.
Syksystä 2020 lähtien Ilmatieteen laitoksella on myös ollut mahdollisuus antaa vaaratiedotetta lievempi viranomaistiedote. Tällöinkin varoituskartalla on yleensä vaarallisimman luokan eli punaisia varoituksia. Ensimmäinen viranomaistiedote annettiin Aila-myrskystä syyskuussa 2020.
Erityistilanteiden hoito vaatii harjoittelua
Ilmatieteen laitos seuraa ensisijaisesti säähän liittyviä vaaratilanteita, mutta laitoksella on myös esimerkiksi säteilytilanteisiin ja merellisiin onnettomuuksiin liittyviä vastuita. Jälkimmäiset tilanteet ovat selvästi myrskyjä harvinaisempia, eikä niitä tule välttämättä vastaan päivystävän meteorologin uralla kertaakaan. Näitäkin tilanteita kuitenkin harjoitellaan säännöllisesti.
”Onnistunut erityistilanteiden hoitaminen vaatii jatkuvaa harjoittelua. Jotta olisimme riittävän vetreitä harvinaisiinkin tilanteisiin, olemme asettaneet itsellemme harjoituskalenterin, joka on osa laatujärjestelmää. Tällöin hyvä ryhti varautumisessa pysyy yllä kuin itsestään”, sanoo Ari-Juhani Punkka, joka tekee myös itse päivystysvuoroja ja vastaa laitoksen erityistilanteiden harjoitustoiminnasta.
Hyvä ryhti varautumisessa pysyy yllä harjoittelemalla.
Viime vuoden joulukuussa säteilyharjoitus ei olisi voinut osua sopivampaan ajankohtaan: säteilyonnettomuutta harjoiteltiin sattumalta Olkiluodon ydinvoimalassa tapahtunutta häiriötilannetta edeltävänä päivänä. Koska tilannetta oli harjoiteltu ja toimintaohjeet olivat kunnossa, saatiin tilannekuva tositilanteessa muodostettua nopeasti, ja Ilmatieteen laitoksen tilannejohto oli koolla virtuaalisessa kokoustilassa 30–45 minuutin varoitusajalla.
Säteilytilanteet ovat onneksi harvinaisia, mutta myrskyt ja rajuilmat ovat jokavuotisia ilmiöitä meillä pohjolassakin. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan voimistavan sään ääri-ilmiöitä, ja Suomessakin ilmastonmuutokseen pitää varautua. Turvallisuusviranomaisella riittää siis valvottavaa myös tulevaisuudessa.
Myrskyt ja myräkät aiheuttavat säpinää sääpäivystyksessä
Vaaraa aiheuttava sää kiinnostaa viranomaisia – ja mediaa.
Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologi Nina Karusto kuvailee, että kun säässä tapahtuu, näkyy se säpinänä sääpäivystyksessä. Työvuorosta tulee kiireisempi ja puhelimet soivat, kun sekä viranomaiset että media janoavat lisätietoa tulevasta säästä. Viranomaisille pidetään tarvittaessa ylimääräisiä briiffauksia, ja suurta yleisöä palvellaan tekemällä mediatiedotteita ja päivittämällä verkkosivuja ja meteorologien omaa Twitter-tiliä.
”LUOVA-järjestelmä on tarkoitettu nimenomaan erityistilanteisiin. Työvuorossa tehdään LUOVA-tekstejä ja päivitetään niitä tilanteen kehittyessä. Viranomaisille voidaan tarjota videobriiffauksia kirjoitettujen ennusteiden lisäksi”, Karusto selittää.
Kiireisimmät hetket meteorologeilla on ennen myrskyn tai lumipyryn rantautumista, jolloin olosuhdetiedolle on myös suurin viranomaistarve. Sääilmiöitä pystytään onneksi nykyään ennakoimaan melko hyvin, ja varoittaminen aloitetaankin yleensä useitakin vuorokausia ennen h-hetkeä.
Viitisen vuotta päivystävän meteorologin työtä tehnyt Karusto muistelee parin talven takaista tapausta, jolloin Etelä-Suomeen oli ennustettu runsasta lumisadetta. Lopulta lunta ei tullut niin paljoa kuin ennustettiin, mutta ainekset vakaviin häiriöihin esimerkiksi liikenteelle olivat olemassa. Talvella suurimmat haasteet sään ennustamisessa liittyvätkin lumimäärien ja sitä kautta keliolosuhteiden ennakoimiseen. Talvisin meteorologit tekevät tiivistä yhteistyötä teiden kunnossapitäjien kanssa. Kesäisin puolestaan haasteita aiheuttavat sade- ja ukkoskuurojen sijainti ja voimakkuus.
Lue myös:
Yhteiskunta, terveys ja turvallisuus