Kevät jumittaa ja koleus jatkuu, vaikka hetkittäin jo lämmittää
Kuva: Adobe Stock."Olipas lämmin aamu", hymähti meteorologi pipossaan ja hanskat kourassa saapuessaan työpaikalle Helsingin Kumpulaan toukokuisena aamuna. Lämpömittari näytti +9 astetta – ei kovin huikea lukema, mutta tämän kevään mittapuulla sää tuntui suorastaan kesäiseltä. Pitkittynyt koleus on saanut meidät reagoimaan tavanomaisiin lukemiin kuin ne olisivat harvinaista herkkua.
Tänä vuonna kevät otti varaslähdön erityisesti Etelä-Suomessa: lämpötila kohosi heti huhtikuun alussa Helsingissä ja Ahvenanmaalla jopa 19,1 asteeseen, mikä on hyvin poikkeuksellista. Toinen lämpöpulssi osui pääsiäisviikolle, jolloin Raumalla mitattiin 16. huhtikuuta 22,9 astetta.
Tämän jälkeen pohjoisesta saapuneet kylmät ilmamassat ovatkin sitten pitäneet lämpötilat aisoissa. Jäämeren suunnalta valuneet kylmän ilman purkaukset ovat paitsi viileitä myös kuivia, mikä näkyy laajasti koko maan sadetilastoissa. Tuloksena on tavanomaista kuivempi kevät – ja sillä voi olla vaikutusta pohjavesien riittävyyteen kesällä.
Yöpakkaset voivat kurittaa kasveja
Äitienpäiväviikonloppuna poutasää nosti päivälämpötilat monin paikoin yli 10 asteen. Moni ilahtui ja iloitsi kevään lämmöstä, vaikka kyse oli tilastollisesti aivan tavanomaisista toukokuun puolivälin lukemista. Etelässä ja keskisessä Suomessa toukokuun päivälämpötilat liikkuvat tyypillisesti 13–15 asteen välillä, Lapissa 6–10 asteen tienoilla. Tällä hetkellä keskilämpötilat laahaavat kuitenkin reippaasti jäljessä – etelässä ja keskiosassa maata jopa kolme astetta tavanomaista kylmemmissä lukemissa, mikä tilastotermein tarkoittaa harvinaisen kylmää säätä.
Toukokuun lopussa lämpötilat yleensä kohoavat vauhdilla, mutta tänä vuonna nousu voi jäädä maltilliseksi.
Toukokuun lopussa lämpötilat yleensä kohoavat vauhdilla, mutta tänä vuonna nousu voi jäädä maltilliseksi. Ennusteiden valossa tällä viikolla lämpötilat ovat pääasiassa ajankohtaan nähden tavanomaisia, mutta parilla seuraavalla viikolla päivän maksimilämpötilat putoavat uudelleen tavanomaista kylmemmiksi.
Tähän aikaan vuodesta ei enää tyypillisesti kovin laajalti esiinny yöpakkasia, mutta toistaiseksi pakkaslukemat eivät ole vielä katoamassa sääkartoilta. Koleudella on vaikutusta kasvukauteen, ja yöpakkasille tai hallalle arat kasvit kannattaakin suojata myös tulevina öinä.
Suuressa kaavassa koleus siis jatkuu, vaikka väliin mahtuu myös lämpimiä päiviä. Kuluvan vuoden korkeimmat lukemat mitattiin maan etelä- ja keskiosassa lähes kuukausi sitten – nähtäväksi jää, ylitetäänkö niitä toukokuussa lainkaan.
Sini Jääskeläinen
Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi