Lupaus vai ennuste?
Kuva: Mika Pakarinen.Näin meteorologina herkästi kiinnittää huomiota, kun joku sanoo, että meteorologit lupasivat jotakin tulevien päivien säästä.
Voin luvata saapuvani tapaamiseen ajoissa tai alkaa urheilla enemmän. Tällöin lupauksen toteutuminen on pääsääntöisesti kiinni omista aktiivisista valinnoistani. Säätä kuitenkin vielä vuosien kokemuksen jälkeenkin mieluummin ennustan kuin lupaan – siitäkin huolimatta, että välillä olen lähes varma ennustuksestani.
Hyvän sääennusteen mahdollistaa aihepiirin vuosikymmenien tieteellinen tutkimus ja näistä tuloksista johdetut työkalut ja -metodit. Miksi me meteorologit tästä tieteellisestä selkänojasta huolimatta emme siis lupaa, vaan sitkeästi pidämme kiinni ennuste-sanan käytöstä?
Sääennusteen ainekset ja epävarmuuslähteet
Useissa tilanteissa metri on suurella tarkkuudella aina metri, mutta ilmakehässä asiat ovat kaoottisia, eikä kaikkea voi tietää täydellisesti.
Sääennusteiden tekemiseen tarvittavia aineksia ovat muun muassa olemassa olevan säätilan havainnointiin käytettävät välineet kuten erilaiset säähavaintomittarit, sääsatelliitit ja säätutkat sekä tulevan säätilanteen kehityksen laskentaan käytetyt fysikaaliset ennustemallit, joiden laskentaa tehdään supertietokoneilla. Sääennustamisen maailma on mullistumassa nykyään nopeasti kehittyvien tekoälymallien myötä, mutta nekin tarvitsevat koulutukseensa edellä mainittuja tietolähteitä tai osaa niistä. Kaiken tämän tiedon tulkintaan tarvitaan ammattitaitoinen meteorologi.
Tärkeitä havaintolaitteita ei ole mahdollista asentaa niin tiheään, että saisi tarkan havaintotiedon jokaisesta ilmakehän pisteestä maapallolla.
Sääennustetta tieteellisen työn lopputulemana alleviivaa se, että ennusteen epävarmuuslähteet ovat laajalti tiedossa. Kriittisen tärkeitä havaintolaitteita ei ole mahdollista asentaa niin tiheään, että saisi tarkan havaintotiedon jokaisesta ilmakehän pisteestä maapallolla. Tästä aiheutuu ennusteen alkutilaan aina jonkinasteinen epätarkkuus, joka voi kertautua ennusteen laskennan edetessä. Ja vaikka ennustemallit ovat nykyään korkeatasoisia ja keskeisiä työvälineitä sään ennustamisessa, laskennan valtavan määrän takia joudutaan tekemään yksinkertaistuksia, jotka osaltaan voivat tuoda ennusteeseen epätarkkuutta. Tekoälymallit pystyvät kiertämään laskennan määrään liittyvää haastetta, mutta niidenkin koulutukseen vaikuttaa muun muassa havaintoihin perustuvan alkutilan määrittämisen tarkkuus.
Näiden tunnettujen epävarmuuslähteiden takia tulevien päivien säätä ei voida yksiselitteisesti luvata, vaan se täytyy ennustaa.
Säätilanteen ennustettavuus vaihtelee
Jokainen meteorologi tavoittelee lupauksen tasoista ennustetta säästä ja säästä aiheutuvista vaikutuksista, mutta meteorologit tuntevat myös ennusteen epävarmuuslähteet.
Vaikka sääennusteeseen liittyvistä epävarmuuksista ei täysin pääse eroon, voidaan niiden määrää kuitenkin arvioida. Joissain säätilanteissa ennusteen epävarmuudet ovat niin suuria, että ennuste-sanan käyttö perustelee itse itsensä, mutta toisinaan ennustettavuus on niin hyvä, että lupauksesta puhuminenkaan ei olisi suuresti liioittelua. Ilmatieteen laitoksen meteorologit arvioivatkin säätilanteen ennustettavuutta päivittäin, ja se on hyvää lisätietoa sääennusteen tulkintaan. Eli sen lisäksi, että tiedetään, miksi lupaamisen sijasta täytyy ennustaa, voidaan arvioida myös tilanteen ennustettavuutta.
Lupaamme ennustaa mahdollisimman tarkasti
Lupauksia annetaan erilaisista asioista ihmisten kesken, ja ainakin itse pyrin antamani lupaukset pitämään. Mutta kuinka moni meistä lopulta pitää jokaisen antamansa lupauksen? Olisikin kiinnostavaa tietää yleinen lupaustenpidon toteutumisprosentti.
Sen sijaan esimerkiksi yhden vuorokauden lämpötilaennusteiden osalta tiedetään, että ne osuvat nykyään kohdalleen keskimäärin noin 90 prosentin varmuudella – ehkäpä se on jo lähellä keskimääräisen lupauksenpidon tasoa. Sääennusteeseen liittyvät epävarmuustekijät ovat kuitenkin tunnettuja: ennustettavuus vaihtelee säätilanteittain, ja pidemmälle tehtävien ennusteiden osuvuus jää alle 90 prosentin.
Kannatan siis jatkossakin puhumista nimenomaan sääennusteista, vaikka niiden taso monesti jo lähentelisikin lupauksen tasoa. Mutta sitä en ennusta vaan lupaan, että me Ilmatieteen laitoksella teemme jatkossakin kaikkemme, että sääennusteet olisivat mahdollisimman tarkkoja – parhaimmillaan lähes lupauksen tasoisia ennusteita, joita kannattaa käyttää oman sääriippuvaisen toiminnan suunnittelun tukena.
Anssi Vähämäki
Kirjoittaja on meteorologi ja Sää- ja turvallisuuskeskuksen päällikkö Ilmatieteen laitoksella
Lue lisää:
Säätilan ennustettavuus lähipäivinä