Uutinen 27.11.2023

Nuoret ja alkuperäiskansat halutaan osallistaa ympäristön havainnointiin

Maailmanlaajuinen kaukokartoitusverkosto aikoo ottaa nuoret ja alkuperäiskansat tiiviimmin mukaan työhönsä. Nuorten osallistaminen ympäristön havainnointiin on tärkeää, koska tämän päivän nuoriso kokee ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset moninkertaisina vanhempiinsa verrattuna. Tavoitteena on myös yhdistää kaukokartoituksen keinoin kerättävää tietoa ja alkuperäiskansojen tietoa ympäristöstä.
Kuva: AdobeStock.

Maailmanlaajuinen kaukokartoitusyhteisö Group on Earth Observations (GEO) vahvisti marraskuussa järjestetyssä kokouksessa uuden strategiansa vuosille 2026–2035. Strategian mukaisesti se haluaa kohdistaa toimintaa tulevaisuudessa erityisesti nuoriin ja alkuperäiskansoihin.

“Lukuisissa kehittyvissä maissa alle 18-vuotiaat ovat enemmistönä. Alkuperäiskansojen mukana oleminen on perusteltua jo pelkästään sen takia, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset näkyvät voimakkaimmin ja nopeammalla aikavälillä heidän asuinalueillaan”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Mikko Strahlendorff.

Saamelaiset ja muut alkuperäiskansat elävät usein lähellä luontoa ja osaavat siksi lukea sen tilaa ja muutoksia herkästi.

“Alkuperäiskansojen tiedot oman elinympäristönsä luonnosta ovat erittäin arvokkaita, kun halutaan tulkita ja hyödyntää satelliittien avulla kerättyä tietoa”, sanoo Mikko Strahlendorff.

Yhdistämällä kaukokartoitusmenetelmin kerättyä tietoa luonnossa liikkuvien havaintoihin voidaan kehittää uusia palveluita, joilla voidaan todeta esimerkiksi luonnon kulkukelpoisuus tai saada tietoa maastopaloista. Esimerkiksi maastopalojen Shared Arctic Variable -kehitys on jo lähestymässä toteutusvaihetta, joten Suomi on kehityksen kärkimaita. Shared Arctic Variables on uusi toimintamalli, jossa haetaan jaettua kiinnostusta havaita ympäristöä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen kesken.

Suomalaistutkijat ovat vahvasti mukana maailmanlaajuisen verkoston toiminnassa

Group on Earth Observations (GEO) on maailmanlaajuinen yhteisö, jossa on mukana yli sata kansallista hallitusta ja yli sata hallitustenvälistä, kansainvälistä ja alueellista järjestöä, joilla on valtuudet tehdä havaintoja Maasta. Verkosto tuo yhteen yksityisen ja julkisen sektorin toimijat sekä tiedeyhteisön kehittämään innovatiivisia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. GEO edistää sitä, että mahdollisimman moni maa ja järjestö voi päästä mukaan käyttämään avoimia kaukokartoitushavaintoja.

Suomalaiset tutkimuslaitokset ovat vahvasti mukaan GEO:n toiminnassa. Suomalaisten tuottavat kaukokartoitusmenetelmin erilaisia palveluita esimerkiksi ikiroudasta, maastopaloista, ilmansaasteista ja järvien jäätilanteesta. Tutkijoiden kehittämien tuotteiden avulla voidaan esimerkiksi suunnitella puunkorjuuta ja napamerten merenkulkua tai seurata Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Lisätietoja:

Mikko Strahlendorff, Ilmatieteen laitos, p. 050 359 3795, mikko.strahlendorff@fmi.fi

Seitsemän henkilöä seisoo rivissä messuosastolla.
Etelä-Afrikan Kapkaupungissa 6.–10. marraskuuta 2023 järjestettyyn GEO:n tapahtumaan osallistuivat tutkijat (kuvassa vasemmalta oikealle) Ali Nadir Arslan Ilmatieteen laitokselta, Mikko Strahlendorff Ilmatieteen laitokselta, Kirsikka Heinilä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Kaisa Juhanko Ilmatieteen laitokselta, Katriina Veijola Ilmatieteen laitokselta, Pekka Hurskainen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) ja Heikki Lihavainen Huippuvuorilta (SIOS, Svalbard Integrated Arctic Earth Observing System).

TutkimusIlmastoKaukokartoitusKansainvälisyys