Kummalliset pilvet

Kaikki taivaalla näkyvät pilvet eivät taivu kymmenen suvun järjestelmään. Voimakkaisiin kuuropilviryppäisiin liittyy osia ja muotoja, joita voisi pitää erillisinä pilvityyppeinään. Myös epätavalliset ilmakehän virtaukset tai ihmisen toiminta voivat aiheuttaa erikoisia muotoja.

Vyörypilvi volutus

Vyörypilvi on pilvirulla kuuropilven alareunassa

Dramaattisen näköinen vyörypilvi 19.8.2016. Kuva: Elena Saltikoff
 

Vyörypilvi on pitkulainen, rullamainen pilvi joka pyörii hitaasti kuin rullalla oleva matto. Se liittyy usein suureen kuuro- ja ukkospilveen, ja syntyy kohtaan jossa pilvestä ulos virtaava ilma kohtaa ympäröivän ilmamassan. Vyörypilven lähestyminen ennakoi tuulen äkillistä kääntymistä. 

Utarepilvi mamma

Kuuropilven alapinnan  muotoja. Oikealla varsinaisia utarepilviä. Kuvat Timo Anttila ja Tuija Vuorinen.
 

Suuren kuuropilven alapinnassa voi olla pyöreämuotoisia utareita, jotka näyttävät omituisilta varsinkin laskevan auringon valossa. Ulokkeiden synty liittyy kuuropilvelle tyypillisiin  nouseviin ja laskeviin ilmavirtauksiin.

Kelvin—Helmholtz -pilvi  fluctus

Keskipilviä 26.6.2019. Tallinnan radioluotauksesta nähdään, että kolmen kilometrin yläpuolella oli kuivan ilmamassan yläpuolella kostea kerros, jossa lämpötila nousi nopeasti  ylöspäin mentäessä. Samalla korkeudella tuuli ensin heikkeni ja sitten voimistui. Tähän kahden ilmamassan rajapintaan muodostui aaltoja, jotka nähdään kuvassa koukkumaisina ulokkeina. Kuva: Mika Rantanen.
 

Kelvin—Helmholtz -pilvet  ovat murtuvan aallon muotoisia ulokkeita pilven ylä- tai alapinnassa. Ne syntyvät paikkaan, jossa tuulen nopeus kahdessa eri ilmakerroksessa eroaa toisistaan suuresti. Samalla korkeudella on yleensä myös merkittävä ero kosteudessa tai lämpötilassa, esimerkiksi lämpötila-inversion yläreuna.

Reikäpilvi eli pilvireikä cavum

Reikä keskipilvikerroksessa.  Kuva Hadessa Hovestadt.
 
Reikäpilvi on pyöreä tai soikea aukko muuten tasarakenteisessa pilvikerroksessa. Se syntyy alijäähtyneistä vesipisaroista muodostuvaan pilvikerrokseen, kun pilveen on satanut jostan pieniä jääkiteitä tai muita hiukkasia, jotka saavat pilvipisarat tarttumaan toisiinsa ja muodostamaan suurempia pisaroita tai hiutaleita, jotka satavat pois.
 
Reikäpilviä – pilvireikiä esiintyy sekä keski- että yläpilvissä (hahtuvapilvi Altocumulus   ja palleropilvi Cirrocumulus) ja joskus myös alapilvissä (kumpukerrospilvi, Stratocumulus).

Tyypillisin syy pilvireiän muodostumiseen on nouseva tai laskeva lentokone, jonka tiivistymisjuovasta lähtee riittävä määrä jääkiteitä, jotka käynnistävät hälvenemisprosessin.

Tiivistymisjuova

Tiivistymisjuovia Keski-Euroopan taivaalla. Kuva Elina Riskilä.
 
Tiivistymisjuova eli tiivistymisvana on lentokoneen perään syntyvä  untuvapilvi.
 
Lentopolttoaineen palamistuotteet ovat hiilidioksidi ja vesihöyry, joten lentokoneen pakokaasu on kosteaa. Kun pakokaasu jäähtyy ympäröivän ilman lämpötilaan, sen kosteudensitomiskyky pienenee, ja ylimääräinen kosteus tiivistyy jääkiteiksi. Pakokaasun epäpuhtaudet voivat auttaa kiteiden muodostumista toimimalla tiivistymisytiminä.
 
Jos ympäröivä ilma on kuivaa, jääkiteet haihtuvat nopeasti, mutta sopivissa oloissa ne voivat säilyä tunteja.